tipaton tammikuu...
olen syönyt kaksin käsin suklaata. paino nousee...vaikka luulin, että laskee
Kommentit (6)
Mä laitoin korkin kiinni lopullisesti. Johan sitä on tullut juotua 40vuotta lähes joka viikonloppu, vaik en alkkis olekkaan. No päivä kerrallaan kohti uutta tulevaisuutta. Odotan mielenkiinnolla. Uusi loppuelämä. Voimia tässä tarvitaan itsekukin.
3, mulla vähän sama ajatus. Ja varmaan suunnilleen saman ikäisiäkin ollaan. Mikä sai sinut laittamaan korkin kiinni, milloin laitoit. Itse olen nyt ensin tipattomalla tammikuulla, mutta mielessä kyllä olis se lopullinen.... pelottaa vaan, miten käy, kun ystäväpiirin illanistujaiset on aina kosteita. Kutsutaanko mukaan enää? Itse en edes välittäisi, mutta miehen takia olisi kiva, ettei kaikki asiat muuttuisi....
Oma tipaton tai lopullinen johtuu siitä, että kärsin niistä lähes joka viikonloppuisista ottamisista niin paljon, että keskiviikkoon asti olin ihan maassa. Ja sitten olikin taas jo perjantai edessä. Eli koko viikko meni jollain lailla alkoholin merkeissä (vaikka join vain perjantaisin ja joskus myös lauantaisin)....
Moi 4.nen täällä 3,nen. Mun ajatus lähti siittä. että kiukuttelen ihme asioista miehelleni aina. Ajattelin jos on pysynyt vierelläni 20 vuotta ja kuunnellut mun kiukutteluja ja mustasukkaisuutta kun otan niin olisiko aika ottaa itteensä niskasta kiinni ja antaa perheelle jotain hyvääkin itsestä ilman alkoholia ja rapuloita jne. Olen mielestäni ollut itsekäs paska ja nyt loppu. Vituttaa itseänikin kun olen ollut ääliö. Haluan jatkaa elämääni hyvänä äitinä/ puolisona ilman alkoholia tulevaisuudessa. Ystäviä jos on,, mulla ei. Ne kyllä pysyy rinnalla jos on oikeita ystäviä. Mulla ei ole kun olen aikas erakkoluonne mut so what, en kaipaakkaan ketään. Riittää kun johonkin voi kirjoittaa ajatuksiaan edes joskus. Vaikka tänne. Voimia sulle.
Kiitti 3, voimia sullekin - kyllä tää tästä
t. 4
Korkki meni kiinni täälläkin, mutta tuskin ihan lopullisesti. Tammi- ja helmikuu ainakin. En jaksa enää niitä seurauksia, vaikka en ole enää moneen vuoteen ottanut joka viikonloppu, silti se pitkä toipuminen on vaan niin hanurista ettei enää kiinnosta.
No mikä tehty, se tehty. Pitää osata olla myös lempeä itseään kohtaan. Ole lempeä, hyväksy asia ja jatka eteenpäin tavoitellen sitä mitä haluat.