Lue keskustelun säännöt.
Kestääkö rakkaus?
22.12.2013 |
Te, jotka olette olleet ennen nykyistä liittoa kahdesti naimisissa. Oletteko varmoja, että nykyinen liittonne kestää?
Kommentit (14)
Nähtävästi palstalla ei ole ketään tuollaisia. Vastausia ei ole, tai on epävarmuutta.
No. Se siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omituinen kysymys. Olen edelleen naimisissa ensimmäisen rakkauteni kanssa, mutta silti (toistakymmentä vuotta), mutta eihän mikään ole koskaan varmaa. Itse voi ihastua, toinen voi rakastua tai sitten yhdessä vaan todeta, että rakkaus loppuu. Oli naimisissa sitten ensimmäistä tai viidettä kertaa.
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 16:04"]
Omituinen kysymys. Olen edelleen naimisissa ensimmäisen rakkauteni kanssa, mutta silti (toistakymmentä vuotta), mutta eihän mikään ole koskaan varmaa. Itse voi ihastua, toinen voi rakastua tai sitten yhdessä vaan todeta, että rakkaus loppuu. Oli naimisissa sitten ensimmäistä tai viidettä kertaa.
[/quote]
Entä mitä ajettelette siitä, että hyvin usein rakkaus puolisoon loppuu, mutta lapsiin se säilyy. Miksi näin? Toki niitäkin on, jotka hylkää lapsensa, mutta paljon harvemmin niin. Miksi rakkaus lapsiin pysyy, mutta ei puolisoon?
No siksi lapsiin säilyy rakkaus, koska se on ei-eroottista, pyyteetöntä rakkautta, joka ei ole sopimuksenvaraista. Aikuisten välinen rakkaus on yhteinen sopimus, ja siihen tulee kuulua seksuaalisia piirteitä, muuten kyse on kaveruudesta. Jos parisuhde väljähtää täysin platoniseksi, niin sitten on vaarassa menettää koko parisuhde.
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 16:14"]
No siksi lapsiin säilyy rakkaus, koska se on ei-eroottista, pyyteetöntä rakkautta, joka ei ole sopimuksenvaraista. Aikuisten välinen rakkaus on yhteinen sopimus, ja siihen tulee kuulua seksuaalisia piirteitä, muuten kyse on kaveruudesta. Jos parisuhde väljähtää täysin platoniseksi, niin sitten on vaarassa menettää koko parisuhde.
[/quote]
Touossa toit ongelman ytimen. Pyyteetön rakkaus. Juuri se puuttuu. Hyvä, että ihmiset tajuaa vielä tuon. Pyyteetön rakkaus pitää liiton koossa. Miksi sitä löytyy parisuhteista aniharvoin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ajatellut, kun olen seurannut maailman menoa, että ihmisiltä on täysin hukassa rakkauden syvin olemus, mutta niin ei kai vielä ole. Ainakin vastaus 6 todistaa siitä. Siksi juuri liitot rikkoutuu, kun ei ole sitä pyyteetöntä rakkautta.
Rakastuminen ja ihastumisen tunne ja erotiikka ei ole pyyteetäntä rakkautta. Sellaista kestävää. Rakkaus on oikeastaan tahtotila ja jatkuva rakennusprojekti.
Rakkaus on jotain sellaista, jossa ei odota itsensä saavan enemmän, vaan sen toisen. Vähän kuin lahjan antaminen.
Monet onnistuu liitossa ja se oikea löytyy ja liitto kestää loppuun asti, mutta melkoista arpapeliä se on, mutta saattaa onnistua, tai sitten ei. Ainoan todella kestävän rakkauden voi antaa vain Jumala. Vain Jumalan edessä solmittu liitto voi kestää ja sen voi ihan sanoa.
Monet kyllä sanoo "tahdon", "tämän seurakunnan ja Jumalan edessä", mutta ihmisen "tahdon" on usein riittämätön. Vain Jumalan kanssa se voi onnistua.
Toki uskovatkin eroaa, mutta onko Jumala silloin enää mukana kuvioissa?
Hyvää joulua kaikille.
J-P
J-P - minä ja exäni olimme uskovaisia ja erosimme sadan vuoden jälkeen.
En puhu exäni puolesta, vaan omasta puolestani sanon, ettär akastin pyyteettömästi. Yhä uudestaan joustin ja annoin pettymykset anteeksi, hyväksyin. Ja tahdoin.
silti exäni rakastui toiseen Ja vaihtoi minut lennosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 18:33"]
J-P - minä ja exäni olimme uskovaisia ja erosimme sadan vuoden jälkeen.
En puhu exäni puolesta, vaan omasta puolestani sanon, ettär akastin pyyteettömästi. Yhä uudestaan joustin ja annoin pettymykset anteeksi, hyväksyin. Ja tahdoin.
silti exäni rakastui toiseen Ja vaihtoi minut lennosta.
[/quote]
Mä en ole uskova, mutta juuri noin kävi mullekin. Ja olimme nämä asiat jopa keskustelleet eksän kanssa. Miten rakastaminen on valinta, eikä pidäkään seurata jokaista tunneryöpsädhystä, että niitä kuitenkin tulee pitkän suhteen edetessä. Suhteemme oli tasapainoinen, emme riidelleet, ei väkivaltaa, keskustelimme kaikesta. Kunnes sitten tuli joku, joka vei mieheltä jalat alta ja vanha ämmä alkoi näyttää tylsältä vaihtoehdolta.
Että aika turhaa on yhden ihmisen parisuhteessa tahtoa. Ei sen toisen puolesta voi kuitenkaan päätöksiä tehdä.
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 18:33"]
J-P - minä ja exäni olimme uskovaisia ja erosimme sadan vuoden jälkeen.
En puhu exäni puolesta, vaan omasta puolestani sanon, ettär akastin pyyteettömästi. Yhä uudestaan joustin ja annoin pettymykset anteeksi, hyväksyin. Ja tahdoin.
silti exäni rakastui toiseen Ja vaihtoi minut lennosta.
[/quote]
Sinä teit oikein ja siitä sulle plussat. Molempien pitää ponnistella, Liittohan on kahden ihmisen. Sinun uskosi oli kestävällä pohjalla, mutta ilmeisesti puolisosi ei. Puolisosi valtasi epäusko. No nyt sulla on vapaus päättää.
Siunausta ja hyvää joulua , sisar?
J-P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jiipeelle, minä ja exä ollaan uskovia, ja silti jätin miehen. 14 vuotta pelkkää antamista, pyyteetöntä ja täydestä rakkaudesta. Mutta kun se toinen -uskova- nyt vaan on niin kipeä kaikkien lapsuuden haavojen ja aikuisuuden ongelmien kanssa, etten minä vaan enää jaksanut antaa enempää, olin menettää mielenterveyteni itse. Sori, mutta usko ei ratkaise kaikkia ongelmia ja Jumalakaan ei aina paranna. Se oli vaikeaa hyväksyä mutta mikä minä olen Hänen tahtoaan vastaan tappelemaan. Oman elämäni sen sijaan voin ottaa hallintaani ja niin tein. Ero oli paras ratkaisu mitä on tullut tehtyä.
Tämä vielä piti laittaa.
1. Kor. 7:15
J-P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 19:07"]
Jiipeelle, minä ja exä ollaan uskovia, ja silti jätin miehen. 14 vuotta pelkkää antamista, pyyteetöntä ja täydestä rakkaudesta. Mutta kun se toinen -uskova- nyt vaan on niin kipeä kaikkien lapsuuden haavojen ja aikuisuuden ongelmien kanssa, etten minä vaan enää jaksanut antaa enempää, olin menettää mielenterveyteni itse. Sori, mutta usko ei ratkaise kaikkia ongelmia ja Jumalakaan ei aina paranna. Se oli vaikeaa hyväksyä mutta mikä minä olen Hänen tahtoaan vastaan tappelemaan. Oman elämäni sen sijaan voin ottaa hallintaani ja niin tein. Ero oli paras ratkaisu mitä on tullut tehtyä.
[/quote]
En mä sua tuomitse. Ei kertakaikkiaan ole varaa siihen. Kaikki me tehdään virheitä. Minä ainakin.
Hyvää joulua sullekkin ja siunausta. Muista rukoilla, sen puolisosikin puolesta.
J-P
Äh kun sinä oot niiiiin kliseinen ja herranterttunen JP. Mutta ole vaan, oot varmaan onnellinen omassa hurskaassa erinomaisuudessasi. Anteeksi nyt, mutta juuri sitä tuo on.
Rukoilemiseen en tarvii muistutusta ja Jumala saa hoitaa ex-puolisoa tai olla hoitamatta, niinkuin tähänkin asti. Nykyisestä miesystävästä ja hänen terveestä päästään ja tavallisuudesta, rehtiydestä ja rakkaudesta kiitän. Ja vaikka hän on ateisti niin en rukoile että Herra häntä koskettaisi. Saa koskettaa tai olla koskettamatta, sekin kun on Jumalan ja hänen välinen asia jossa en ikinä aio mestaroida.
Nro 12
Hyvä kysymys.