Ovatko lapsesi keskimääräistä kauniimpia?
En jaksa uskoa että jokaisen mielestä se oma lapsi olisi todella se kaikista kaunein lapsi, mutta onko lapsesi keskimääräistä kauniimpi? Siis sinun mielestäsi.
Minusta lapsemme ovat kauniita, mutta varsinkin joitakin valokuvia katsoessaan huomaan että he voivat välillä näyttää tosi kamaliltakin. Kaverin lapset ovat selvästi hänen mielestään kauniita, mutta minä en sitä kauneutta näe.
Kommentit (29)
Kyllä, lapseni on kieltämättä kaunis tyttö :)
Eikä vain minun mielestäni, vaan kuulen paljon kommenttia, että "täytyy kyllä myöntää, että sinulla on kaunis tytär". Myös iloinen, sosiaalinen ja valloittava luonteeltaan kaikin puolin.
On, ja on typerää että sitä hoetaan joka paikassa lapselle. Aikuisena tuskin on enää keskimääräistä kauniimpi. Toivottavasti ei opi luulemaan itsestään liikoja tuon jatkuvan kehumisen vuoksi.
Suurin osa lapsista on kivannäköisiä. Iän karttuessa sitten eri juttu.
Tottakai. Ja vieraista lapsista kauniita ovat ne, jotka omaavat samoja piirteitä kuin omani. Jos joku väittää, ettei lausahdus "kauneus on katsojan silmässä" pidä paikkaansa, niin valehtelee. Jos jotakuta rakastaa, näkee tämän myös tietyllä tapaa kauniina, vaikka ulkopuolisen silmissä henkilö olisi hyvinkin vastenmielinen.
Miten niin "tuskin aikuisena ovat"? Olen kaunis, en maailman kaunein toki :) ( varmaan innoittaa alapeukuttamaan kun kehtaan itseäni kauniiksi sanoa). Olen ollut myös lapsena. Tuskin omatkaan lapseni ainakaan ilman mitään onnettomuutta kaunettaan menettävät, ovat jo kuitenkin kaksikymppisiä.
Kyllä ovat ja kuulen kehuja jatkuvasti myös muilta.
Ihan täydestä sydämestä sanon, että tietenkin ovat! Onko joku äiti muka toista mieltä omistaan?
[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 16:26"]
Ihan täydestä sydämestä sanon, että tietenkin ovat! Onko joku äiti muka toista mieltä omistaan?
[/quote]
Minä olen toista mieltä. Tyttäreni ei ole mitenkään erikoisen kaunis. Nätti tietysti siten kuin kaikki nuoret naiset ovat, mutta ei mitenkään poikkeuksellisen kaunis. Esim. silmät ovat liian lähellä toisiaan, kasvot liian pyöreät.
Vanhin poikani sen sijaan on kauniimpi ts. komeampi kuin useimmat muut näkemäni sen ikäiset (19 v).
[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 15:42"]
Ovat :)
[/quote]
Mistä syystä alapeukku? olisi kiva kuulla perustelut :)
Viestin 6 kirjoittaja sama ja kysyy samaa kuin edellä. Kateus?
Näyttäkää se keskimääräisen kaunis lapsi niin voi verrata.
Ovat keskimääräistä kauniimpia. Ehdottomasti. Kysy vaikka keltä.
Kuitenkin sillain sopivasti kauniita, että tuskin tulevat kärsimään siitä -saavat vain hyödyt :)
Musta nykyteinit, varsinkin tytöt ovat ärjestään kauhean kauniita. Kaikki pitkiä, pitkäraajaisia, tuuheatukkaisia ja suurisilmäisiä. Pojat ovat sitten taas ihan samanlaisia, kuin mun lapsuudessa... Paitsi nyt joku Robin.
[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 15:49"]
Suurin osa lapsista on kivannäköisiä. Iän karttuessa sitten eri juttu.
[/quote]
Minulle on oikeastaan käynyt niin, että olin kyllä lapsena sievä, mutta parikymppisenä puhkesin kukkaan. Olen itse hämilläni, olen ollut miesten mieleen aina, mutta nykyään se huomio on aivan käsittämätöntä. En itse pidä itseäni mitenkään erikoisen kauniina, ihan nättinä kyllä. Kuulen jatkuvasti kommenttia siitä kuinka en itse ymmärrä kuinka kaunis olen. Olen vielä kohtelias, iloinen, sosiaalinen ja hauskaa seuraa (ainakin ystävien mielestä :))
Jotenkin en vaan osaa ottaa vastaan noita kommentteja, ne ahdistavat.
Lapsena kotona lyötiin lyttyyn ja kerrottiin että olen koko sisarparven rumin jne.
[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 16:29"]
[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 16:26"]
Ihan täydestä sydämestä sanon, että tietenkin ovat! Onko joku äiti muka toista mieltä omistaan?
[/quote]
Minä olen toista mieltä. Tyttäreni ei ole mitenkään erikoisen kaunis. Nätti tietysti siten kuin kaikki nuoret naiset ovat, mutta ei mitenkään poikkeuksellisen kaunis. Esim. silmät ovat liian lähellä toisiaan, kasvot liian pyöreät.
Vanhin poikani sen sijaan on kauniimpi ts. komeampi kuin useimmat muut näkemäni sen ikäiset (19 v).
[/quote]
No huh... Kauneus on tietysti katsojan silmässä. Mutta itseäni jäi mietityttämään, että mikä saa äidin katsomaan lastaan tietynlaisten kauneuskriteerien läpi. Tajuan kyllä, että minun lapseni ei kaikkien mielestä varmastikaan ole se maailman kaunein. Mutta minun silmiini hän todellakin on kaunis. Minä näen sen kirkkaan katseen, ne suloiset hymykuopat ja virheettömän ihon. Epäilemättä lapsessani on myös "kauneusvirheitä", mutta en todellakaan lastani katsoessa ajattele, että onpa tuolla silmät lähellä toisiaan.
[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 15:56"]
Tottakai. Ja vieraista lapsista kauniita ovat ne, jotka omaavat samoja piirteitä kuin omani. Jos joku väittää, ettei lausahdus "kauneus on katsojan silmässä" pidä paikkaansa, niin valehtelee. Jos jotakuta rakastaa, näkee tämän myös tietyllä tapaa kauniina, vaikka ulkopuolisen silmissä henkilö olisi hyvinkin vastenmielinen.
[/quote]
Monet voimakkaan persoonalliset kasvot ovat aikuisilla kauniita, mutta lapsilla erikoisia eikä heitä pidetä lapsina ainakaan kauniina. Lapsemme taas omaa sellaisen ei niin persoonallisen kasvojen muodon, joka vastaa monen ideaalikäsitystä kauniskasvoisesta lapsesta. Aikuisena sellainen (myös omani) kasvojen muoto taas menettää nopeasti hohtoa, eikä ole niin voimakkaan persoonallinen, että eroaisi positiivisesti joukosta. Ei sitä nyt iän myötä rumaksi muutu, mutta moni persoonallinen lapsi muuttuu vielä ankanpoikasesta kaunottareksi. Heillä on se etu, ettei heille ole aina hoettu että ovat kauniita. Eikä heitä ole päästetty päiväkodissa vähällä tehtäviä tehdessä siksi, että "voi kun se on vaan niin söpö".
4
[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 15:56"]
Tottakai. Ja vieraista lapsista kauniita ovat ne, jotka omaavat samoja piirteitä kuin omani. Jos joku väittää, ettei lausahdus "kauneus on katsojan silmässä" pidä paikkaansa, niin valehtelee. Jos jotakuta rakastaa, näkee tämän myös tietyllä tapaa kauniina, vaikka ulkopuolisen silmissä henkilö olisi hyvinkin vastenmielinen.
[/quote]
Tämä on niin totta.
Toinen lapsistani oli pienenä kaikin puolin vaikea ja minun oli hankalaa liittää häneen juuri mitään positiivista. Harmittelin mielessäni että miten vaikean luonteen ja hitaan oppimisen lisäksi tytön piti vielä olla varsin "tavallisen" näköinen, eli ei mitenkään kaunis.
Vähitellen tyttö rauhoittui, elämä ei ollut pelkkää taistelua hänen kanssaan ja positiiviset seikat pulpahtivat pintaan. Samalla tyttö muuttui kauniiksi. Oikeasti ihailin kuinka nätti hän on. Näin hänessä paljon samoja piirteitä kuin itsessäni pienenä (ja minä olin pienenä nätti, en enää).
Kummallisinta tässä on että tyttö muuttui kauniiksi myös vanhoissa valokuvissa. Eli se punaisena karjuva allergiaihottumainen vauva olikin söpö. Ja nököhampainen, peikkotukkainen uhmis vasta söpö olikin.
Nyt on ihanaa kun voi katsella molempia lapsiaan sydän rakkaudesta pakahtuen ja ajatella kuinka ihania he ovat.
Kyllä! Erinäköisiä ovat, mutta molemmilla äärimmäisen kauniit silmät tummilla tuuheilla silmäripsillä.
Ovat :)