Jösses näitä "vähäosaisia"

http://www.findikaattori.fi/fi/34

Tässä vielä linkki mistä näkee työttömyysprosentit reilun 20 vuoden ajalta.

Tiedän, että 90-luvulla oli lama, mutta kun lukee näitä juttuja ja katsoo ohjelmia, niin tuntuu että, vieäkin isompi osa väestöstä on "luovuttanut."

Jos joutuisin itse työttömäksi, niin

- hakisin alaani vastaavia töitä

- hakisin alaani vastaamattomia töitä

- opiskelisin alalle, joka työllistää varmasti

- jos en mihinkään pääsisi palkkatöihin, osallistuisin johonkin hyväntekeväisyyteen (kuten teen nytkin kun olen töissä),

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 23:38"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 23:02"]

99,

voihan se olla väärääkin infoa. Henkilö on kuitenkin vakituinen keskustelija, joten en heti osannut epäillä. Mahdollistahan se on aina.

Olen käsittänyt, että 80-luvulla työn saaminen oli helppoa, 90-luvulla vaikeampaa ja 2000-luvun jälkeen osa työllistyy ja osa jää eliniäksi työttömäksil

Onneksi työllistyin vuonna 2008.

[/quote]

90-luvulla vaikeampaa? Etkö tiedä että 90-luvun alkupuolisko oli Suomen pahin lama, koskaan? Työttömyysprosentti oli pahimmillaan lähes 22. Koko vuosikymmenen oli korkeampi työttömyys kuin nyt. Vaikka nousukausi tuli laman jälkeen, vain osa työttömäksi jääneistä sai töitä, nuoret vastavalmistuneet sai töitä, vuosia työttömänä ja paskahommia tehneet eivät. Silloinen sukupolvi joka valmistui suoraan työttömyyskortistoon n. 1992-1996 on väliinputoajasukupolvi joista osa ei päässyt koskaan työelämään kiinni, kaikista ponnisteluista huolimatta. Moni on kokeillut yrittäjyyttäkin, ja saanut siitä niskaansa vaan isot velat.

[/quote]

Nimenomaan, ja tästä näkyy juurikin se tosiasia, mikä rekrytoinneissa vaikuttaa: Tärkeintä on loogisesti etenevä, nousujohteinen ja aukoton työura. Jos sitä ei ole, jäät hyvällä todennäköisyydellä ulos, osasit mitä osasit.

Työtön on aina riskisijoitus, johtui työttömyys sitten mistä tahansa. Esimerkiksi USAssa näkee työpaikkailmoituksia, joissa todetaan, että työttömien hakemuksia ei käsitellä, johtui työttömyys sitten mistä tahansa. Sikäläisisssä tutkimuksissa todettiin joitakin vuosia sitten, että vangitkin työllistyvät paremmin kuin pitkaikaistyöttömät.

Elinikäiseen työttömyyteen ei tarvita osaamattomuutta, lahajattomuutta, laiskuutta, yrityksen puutetta tms., vaan riittää, että käy huono tsägä. Paska munkki. Bad for you, goodbye. Seuraava.

Aiheessahan ei ollut alunperin kyse siitä, etteikö kaikki pääsisi töihin. Kyse oli siitä, että jotkut ei haluakaan. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 00:35"]

Aiheessahan ei ollut alunperin kyse siitä, etteikö kaikki pääsisi töihin. Kyse oli siitä, että jotkut ei haluakaan. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

[/quote]

Ei ne ole sillä tavalla eri asioita, että se halu töihin menemiseen kuolee jatkuvien epäonnistuiden työnhakujen jälkeen, koska töitä ei yksinkertaisesti ole.

Mikä estää vaihtamasta alaa?

Pelkästään mol.fi-sivulta löytyy kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Ja oikeasti monet firmat ei koskaan hae ketään työkkärin kautta, vaan odottavat sopivia avoimia hakemuksia tai ilmoitukset on jossain muualla, esim. monster.fi tai mitä niitä onkaan..

Mutta siis, onhan noita paikkoja avoinna pilvin pimein. Miksei voisi opiskella aikuislinjalla uutta ammattia? 

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 00:44"]

Mikä estää vaihtamasta alaa?

Pelkästään mol.fi-sivulta löytyy kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Ja oikeasti monet firmat ei koskaan hae ketään työkkärin kautta, vaan odottavat sopivia avoimia hakemuksia tai ilmoitukset on jossain muualla, esim. monster.fi tai mitä niitä onkaan..

Mutta siis, onhan noita paikkoja avoinna pilvin pimein. Miksei voisi opiskella aikuislinjalla uutta ammattia?

[/quote]

Jos mollin sivuilla on 30 000 paikkaa ja maassa on 300 000 virallista työtöntä, on yhtälö aika vaikea. Voidaan toki oletettaa, että osa yrityksistä ihan oikeastikin perustaa työnhakunsa siihen, että joku nyt sattuu heittämään hakemusken sisään, mitä en kuitenkaan oikein usko, koska todellisessa tarpeessa se halutaan varmaan täyttäkin ja silloin pitää jollakin tavalla saada hiukan muitakin hakijoita kuin pari arkistoista löytyvää hakemusta. Samalla voidaan sitten taas toisella k'dellä olettaa, tai ei edes olettaa, vaan on kohtalisen paljon perusteltuakin olettaa, että noiden 300 000 lisäksi löytyy suunnilleen saman kokoinen massa, jolle kelpaisi takuulla vakituinen paikka / enemmän tunteja ja varmastikin työvoimapulan äityessä okein karjuvaksi, saattaisi muutama pataljoona työvopimapulan paikkaajaa rynnätä hätiin eläkeläisistä ja oppiskelijoistakin.

Ammatin vaihtoa en pidä ainakaan koulutetuilla kovinkaan todellisena vaihtoehtona. Aina löytyy niitä, jotka haluaa Nokian johtajasta lähihoitajaksi (tällainen taisi olla taannoin lehdissä), mutta tosiasiassa tilanne on se, että tiukat toimialakokemusvaatimukset tekevät käytännössä lähes mahdottomaksi tuosta noin vain vaihtaa alaa, AINAKAAN niin, että pysytään suunnilleen samantasoisissa hommissa. Tarkoittaa sitä, että alanvaihtaja joutukkin sitten pudottamaan itsensä läpi organisaatiohierarkian aivan perustasolle saakka, JOS kelpaa sittenkään, sillä saattaa olla hiukka alkaa hankala kilpailemaan vastavalmistuneena ilman päivänkään kokemusta 30 v nuoremman vastavalmistuneen kanssa, ja pystyä samalla uskottavasti perustelemaan, miksi haluaa nollata koko urakehityksensä ja alkaa duunariksi. Varsinkin kun ei todennäköisesti oikeasti haluakaan, kunhan nyt tarvii vaan "edes jonkinlaista" työtä, että pääsee taas siitä käsin parempaan leipäpuuhuin käsiksi. Ja juuri siksi ei töihin pääsekään.

Duunareilla on hiukan eri asia, toki. Saattaa alanvaihto onnistua helpommin, mutta motivaatiota pitää varmasti pystyä uskottavasti näyttämään lujasti, muuten ajaa nuorempi ohi.

Katsoin kyseisen dokumentin.

Kyseisenkaltaiset tapaukset ovat nykyään melko yleisiä. Mikä tällaisille tapauksille laitetaan "diagnoosiks"i? Periaatteessa terveitä ihmisiä, mutta moniongelmaisia ja syrjäytyneitä. Työkkärissäkin käsketään mennä hakemaan lääkärinlausunto. Mitä ihmettä varten? Miten kuuluu lääkärille, jos ei mene töihin.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 01:47"]

Katsoin kyseisen dokumentin.

Kyseisenkaltaiset tapaukset ovat nykyään melko yleisiä. Mikä tällaisille tapauksille laitetaan "diagnoosiks"i? Periaatteessa terveitä ihmisiä, mutta moniongelmaisia ja syrjäytyneitä. Työkkärissäkin käsketään mennä hakemaan lääkärinlausunto. Mitä ihmettä varten? Miten kuuluu lääkärille, jos ei mene töihin.

[/quote]

Kaikista järkevintä olisi antaa näiden olla vaan. Näyttää kyllä melko tavalla selvältä, että nyt ja vielä vähmmän tulevaisuudessa töitä on edes hiukan muottiinsopivimmillekaan ihmisille.

Meillä on kortistot täynnä kokeneita ja koulutettujakin.

Pisti silmään se että "liikuntaa ei voi harrastaa". Kaksi joutilasta ihmistä ja isovanhemmat apuna. Kotona voi aina jumpata ja kun on noin paljon lapsenvahteja, luulisi että onnistuu pääsemään uimahalliin tai kuntosalille. Ruokavaliokin on ihan valintakysymys. Jonkinlainen elämäntaitovalmentaja olisi hyvä apu tälle perheelle. Myös tuo kodin kaaos saataisiin sillä kuriin. Kyllä tässä oli niin paljon selittelyn makua ja uhriksi tekeytymistä että alkoi suorastaan vituttaa. Sen sijaan että miettii miksi ei voi, kannattaisi miettiä miksi voi. On aikaa, on apua, on tukea. 

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 00:44"]

Mikä estää vaihtamasta alaa?

Pelkästään mol.fi-sivulta löytyy kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Ja oikeasti monet firmat ei koskaan hae ketään työkkärin kautta, vaan odottavat sopivia avoimia hakemuksia tai ilmoitukset on jossain muualla, esim. monster.fi tai mitä niitä onkaan..

Mutta siis, onhan noita paikkoja avoinna pilvin pimein. Miksei voisi opiskella aikuislinjalla uutta ammattia? 

[/quote]

Katoppa mollin sivuilta, tällä hetkellä alle 9000 avointa työpaikkaa, ja siinä mukana myös yrittäjät (en tajua miksi niitä haetaan samassa) ja provikkapalkkapaikat (joista hyvin harvassa pystyy tienaamaan, se on kuin lottoaisi)

Monsterissa ym. ei yleensä ole meidän maakunnastakaan mitään paikkoja, taitavat olla vaan isoimpien kaupunkien paikkoja.

Ja se, että olisi kauheasti työpaikkoja joihin ei koskaan julkisesti haeta ketään on myös aikamoista legendaa, aina joku voi suhteilla päästä jonnekin, mutta usein käy myös niin että vaikka avointa paikkaa mainostetaan jopa lehdessä, paikka täytetään konsernin sisäisillä siirroilla.

Ja kouluttautuminen alalle jolla on töitä, eli siis käytännössä sote puolelle, hoitajaksi tai lääkäriksi, onko käynyt mielessä että hoitajakouluunkaan ei oteta kaikkia jotka kadulta lampsivat sisään, vaan siellä on aikamoiset testit, kaikenmaailman persoonallisuustestejä, ryhmätöitä ja ties mitä psykologien haastatteluja, ja tietysti vielä kirjalliset pääsykokeet joissa osalla porukasta tökkää jo matikkaan, kaikki eivät pärjää matikassa.

Ja kaikkihan tietää miten vaikea lääkäriksi on päästä.

Minä ainakin omalta osaltani voin heti kertoa, että minusta ei ole hoitotyöhön, ensinnäkään fyysinen kunto ei riitä, ja toiseksi mulla on kauhea oksentamiskammo, hammaslääkärikammo, ja yleensäkään en tykkää olla missään missä on sairaita ihmisiä, jo omat ja lasten pakolliset käynnit koko rakennuksessa on inhottavia. Mulla vaan ei ole kutsumusta siihen ammattiin, nostan hattua niille joilla on, tunnen montakin sellaista, mun luonteella mulla hajoais pää, vaikka selkä kestäis, jos olis pakko tehdä sellaista hommaa.

Meilläpäin haetaan myös kokkeja ravintoloihin, siihenkään ammattiin ei fysiikka riitä, eikä kyllä kiinnostuskaan.

Mulla on kolme ammatillista koulua käytynä, ja niihin liittyen voin kyllä kouluttautua lisääkin jos tilaisuus tulee, mutta en minä sovi kaikille aloille joilla sattuu olemaan työpaikkoja pilvin pimein.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 02:07"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 01:47"]

Katsoin kyseisen dokumentin.

Kyseisenkaltaiset tapaukset ovat nykyään melko yleisiä. Mikä tällaisille tapauksille laitetaan "diagnoosiks"i? Periaatteessa terveitä ihmisiä, mutta moniongelmaisia ja syrjäytyneitä. Työkkärissäkin käsketään mennä hakemaan lääkärinlausunto. Mitä ihmettä varten? Miten kuuluu lääkärille, jos ei mene töihin.

[/quote]

Kaikista järkevintä olisi antaa näiden olla vaan. Näyttää kyllä melko tavalla selvältä, että nyt ja vielä vähmmän tulevaisuudessa töitä on edes hiukan muottiinsopivimmillekaan ihmisille.

Meillä on kortistot täynnä kokeneita ja koulutettujakin.

[/quote]

En ymmärrä miksi mollaatte ohjelman miestä työhaluttomaksi? Se mieshän halusi töitä ja meni läpi uskomattoman byrokratian että sai työnantajalle palkkatuen ja itselleen työpaikan vuodeksi. Hermot meinasi mennä matkalla lausuntoon, mutta oli todella onnellisen tuntuinen työpaikastaan kun sen sai.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 02:14"]

Pisti silmään se että "liikuntaa ei voi harrastaa". Kaksi joutilasta ihmistä ja isovanhemmat apuna. Kotona voi aina jumpata ja kun on noin paljon lapsenvahteja, luulisi että onnistuu pääsemään uimahalliin tai kuntosalille. Ruokavaliokin on ihan valintakysymys. Jonkinlainen elämäntaitovalmentaja olisi hyvä apu tälle perheelle. Myös tuo kodin kaaos saataisiin sillä kuriin. Kyllä tässä oli niin paljon selittelyn makua ja uhriksi tekeytymistä että alkoi suorastaan vituttaa. Sen sijaan että miettii miksi ei voi, kannattaisi miettiä miksi voi. On aikaa, on apua, on tukea. 

[/quote]

Isovanhemmat apuna? Ootsä vakavissasi? Sillä mummollahan oli vakavia mielenterveydenongelmia jonka takia oli sairaseläkkeellä. Eihän se paniikkihäiriöltään edes  liikkunut ulkona yksin ilman tyttärensä tukea.  Itsetuhoisia puheluita tyttärelle joissa uhkasi tappaa itsensä. Musta se mummo oli enemmänkin yksi lisähuolehdittava nuorelle äidille eikä avuksi ollenkaan.

Älkää viitsikö pilkata ja kommentoida jotain että "jokin ihmeen paniikkilääkitys- ota se lääke ja mene töihin", jos ette itse ole kokeneet mielenterveysongelmia, älkää viitsikö laukoa mitä sattuu..

Se sattuu todella, kun meitä mielenterveyspotilaita väheksytään ja sanotaan luulotautisiksi ja kommentoidaan läskiyttä että "on varaa syödä", kuule, itse elän tuilla ja olen todella köyhä, silti olen läski- koska masennus saa minut ahmimaan suklaata ym., toki suklaakin maksaa mutta sen verran minullakin on varaa, se ei todellakaan tee minusta varakasta.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 07:37"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 02:14"]

Pisti silmään se että "liikuntaa ei voi harrastaa". Kaksi joutilasta ihmistä ja isovanhemmat apuna. Kotona voi aina jumpata ja kun on noin paljon lapsenvahteja, luulisi että onnistuu pääsemään uimahalliin tai kuntosalille. Ruokavaliokin on ihan valintakysymys. Jonkinlainen elämäntaitovalmentaja olisi hyvä apu tälle perheelle. Myös tuo kodin kaaos saataisiin sillä kuriin. Kyllä tässä oli niin paljon selittelyn makua ja uhriksi tekeytymistä että alkoi suorastaan vituttaa. Sen sijaan että miettii miksi ei voi, kannattaisi miettiä miksi voi. On aikaa, on apua, on tukea. 

[/quote]

Isovanhemmat apuna? Ootsä vakavissasi? Sillä mummollahan oli vakavia mielenterveydenongelmia jonka takia oli sairaseläkkeellä. Eihän se paniikkihäiriöltään edes  liikkunut ulkona yksin ilman tyttärensä tukea.  Itsetuhoisia puheluita tyttärelle joissa uhkasi tappaa itsensä. Musta se mummo oli enemmänkin yksi lisähuolehdittava nuorelle äidille eikä avuksi ollenkaan.

[/quote]

Toinen mummo lie kuitenkin ollut ihan kunnossa. Ja mies kotona. Nähdäkseni muitakin auttajia oli (jotka hakivat lapsen että vanhemmat saavat omaa aikaa)

Toivottavasti tämä sairaampi mummo saa ohjelman jälkeen jotain apua itselleen. 

Liikunta ja ruokavaliomuutos olisi todella suuri apu heille itselleen, niin myös lapselle. Jos jo nuori ihminen on noin huonossa kunnossa, mikä tilanne on esim. 10 vuoden kuluttua? Sairaalloinen ylipaino ja työkyvyttömyys. 

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 01:47"]

Katsoin kyseisen dokumentin.

Kyseisenkaltaiset tapaukset ovat nykyään melko yleisiä. Mikä tällaisille tapauksille laitetaan "diagnoosiks"i? Periaatteessa terveitä ihmisiä, mutta moniongelmaisia ja syrjäytyneitä. Työkkärissäkin käsketään mennä hakemaan lääkärinlausunto. Mitä ihmettä varten? Miten kuuluu lääkärille, jos ei mene töihin.

[/quote]

Itsekin toteat, että moniongelmaisia ja syrjäytyneitä ja perään ihmettelet, miksi lääkäriin, kun kyse on vain siitä, ettei halua töihin. Etkö tajua tätä ristiriitaa ajatuksissasi?

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 22:01"]

Ihmisissä on eroja, ja minusta yhteiskunnan pitää tukea ihmisiä vain tiettyyn rajaan saakka. Sattumalta olen lähipiirissä seurannut kahta tapausta jotka elävät köyhyydessä, ja eroa on kuin yöllä ja päivällä!

Tapaus A:

Hankki (tarkoituksella) lapsen heti huonosti suoritetun amatsun jälkeen, koulusta suoraan mammalomalle, ei päivääkään tehnyt töitä. Sitten kun parin vuoden päästä vielä toinen lapsi, lasten isä on täysin kelvoton juoppo lusmu, josta erosi. Kahden lapsen yh:na alkoi työkkäri painostaa töihin (lasten kasvaessa), no teki sitten kolmannen lapsen jotta sai jäädä kotiin. Nuorimmaisen isän kanssa asuu muka erillään, jotta saa asumis- sun muut tuet, koska nykyinen mies on töissä. Hyödyntää sumeilematta kaiken mahdollisen avun niin yhteiskunnantukien kuin sukulaisten ja tuttavienkin antaman, ostelee esimerkiksi itselleen jotain vaatetta tai muuta kun se biletoppi on "pakko saada", sitten itkee sukulaisilta rahaa jotta lapsi saa haalarin talveksi ja vastaavaa.

Tapaus B:

Opiskeli ammatin, ei saanut alan töitä (työtilanne muuttui), teki muita hommia, lähinnä "hanttitöitä". Seurusteli pitkään miehen kanssa ennen kun sitten teki tämän kanssa lapsen n.25-vuotiaana, sen jälkeen kun sai uuden opiskelupaikan. Opiskeli ja hoiti vauvaa samaan aikaan, saivat toisen lapsen kun valmistui, mies jäi työttömäksi ja lapsen kanssa kotiin, tuttu meni töihin, palkkaus on alalla aika kehno, elävät kädestä suuhun koko ajan, ilmeisesti juuri tippuvat kaikkien asumis- sun muiden tukien ulkopuolelle.

Kumpaa noista tekisi mieli tukea, ja kummalle pitää PITKÄ saarna siitä että kannattaa miettiä mitä tekee ja ottaa VASTUUTA elämästä!

[/quote]

Tapaus A:ta 1,5 enemmän pitäisi tukea, jollei enemmänkin. Suomessa on ja tulee olemaan vielä vaikeampi demografinen ongelma. On hienoa, että tehdään lapsia Suomeen. Ja nuorena tehdyt lapset ovat terveempiä.

On järkyttävää, että tässäkin ketjussa halutaan rajoittaa lapsilukua, kun demografinen lapsettomuuspommi tikittää!

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 16:46"]

Kävihän se tuostakin dokkarista ilmi kuinka hankalaa on saada edes jotain tukia jostakin, aikaa kuluu ja vähemmästäkin alkaa lannistumaan. Mutta onhan kaikki niin simppeliä siellä oman koneen takana kun on vatsa täysi ja palkka tulee tilille joka kuukausi.

[/quote]

Menisi töihin. Kyllä ne tuet helpommin tulee kuin palkka töistä. Mutta kun ne on siihenkin liian laiskoja

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 08:50"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 16:46"]

Kävihän se tuostakin dokkarista ilmi kuinka hankalaa on saada edes jotain tukia jostakin, aikaa kuluu ja vähemmästäkin alkaa lannistumaan. Mutta onhan kaikki niin simppeliä siellä oman koneen takana kun on vatsa täysi ja palkka tulee tilille joka kuukausi.

[/quote]

Menisi töihin. Kyllä ne tuet helpommin tulee kuin palkka töistä. Mutta kun ne on siihenkin liian laiskoja

[/quote]

Miten sinne töihin vain mennään? Mieheni on ollut työttömänä kohta 1,5 vuotta. Projektiluontoisesti saa jotain hommia silloin tällöin, roposia sieltä täältä. Hakenut töitä ja yrittänyt työllistää itseään. Mistä niitä töitä saa, joihin voi vain kävellä sisälle?

Eikö ihmiset seuraa yhtään uutisia, mitä yhteiskunnassamme tapahtuu? Työttömyystilastoja, avoimia työpaikkoja? Jokainen, joka heittää tuollaisen kommentin, että menis töihin, tekee itsestään idiootin ja uutisia seuraamattoman juntin. Täälläkin moni on yrittänyt selittää ihan konkreettisten lukujen avulla, miten sinne töihin ei nuin vain mennä, mutta ei, kun sama mantra jatkuu. Ihan kuin keskustelisi aivottomien papukaijojen kanssa.

Muja ihmetytti nämä kädettömät ja lässyttävät asiantuntijat, joilla perhe ravasi. Kelassa lässytettiin (tosi hyvin oot täyttänyt tän lomakkeen) ja mikäs se täti oli, jonka luona mamma valitti arkensa raskautta? Niin että onhan se ihan just niin, että ei tartte tehdä mitään, jos väsyy tai siltä tuntuu. Ja joo, lässynlässyn, mitenkäs teidän perheessä vanhempien oma aika? No helvetti, mies vietti suurimman osan ajastaan parvekkeella röökillä ja mamma istui tattina sohvalla. Oli pakko vaihtaa kanavaa. Kamalaa katsottavaa.

Perseelle potkimista toi pariskunta tarvitsisi eikä loputonta päänsilitystä.