Jösses näitä "vähäosaisia"

Musta taas tuntuu, että täällä vaan ikäänkuin huokaistaan helpotuksesta, että "ei mun kannata edes yrittää töitä hakea, kun on nää työttömyydet eikä töitä saa". Sitten hyvällä omallatunnolla nostetaan sossun tukia, kun ei muutakaan ns. voida. Etsitään vaan lisää tekosyitä sille, ettei viitsitä edes yrittää. Joku sanoo, että mol.fi on työpaikkoja vaikka kuinka, niin toinen sanoo että "en mä voi niitä hakea, koska ne muut sadat tuhannet työttömät kuitenkin hakee niitä samoja enkä mitään saa". Jotain kertoo tästä Suomen tilasta ja suomalaisten työmoraalista. Se taannoinenkin ketju, jossa yksi valitti sitä kun ei korkeakoulutuksellakaan löydä töitä ja sitten kävi ilmi että olihan niille töille kaikenlaisia ehtoja, ei voinut muuttaa edes väliaikaisesti töihin toiseen kaupunkiin, koska oma talo ja mies ja oma mukavuus, vaikka oli ollut jo 1,5 v työttömänä.

Ei ihmekään, ettei niitä töitä löydy kun kaikkien pitää asua Helsingissä, otetaan isot lainat hienoihin puitteisiin ja odotetaan että töitä löytyy sitten niiden hienojen puitteiden ympärille. Muistakaa, että nämä kaikki ovat omia valintoja.

Työvoimapulasta puhutaan kaiken aikaa, esim. tässä yksi artikkeli aiheesta: http://www.hs.fi/tyoelama/a1385789536637 . Jotenkin vaikea uskoa, että edes siivoamaan tai puhelinmyyntiin ei pääse.

Ja hei vinkkinä, että jos tienaa liian vähän elämiseen, niin silti sitä sossun tukea voi hakea siihen päälle. Siitä jopa jää enemmän käteen kuin pelkästä sossun tuen nostamisesta, koska sossu haluaa kannustaa työntekoon. Mutta tähänkin varmaan löytyy taas monet tekosyyt ettei niin voi tehdä.

Ja mitä tulee tuon dokumentin kaltaisiin ihmisiin, niin siinä oikeat tekosyiden keksimisen mestarit. Kyllähän niitä ns. selityksiä aina löytyy, jos ei viitsi.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 10:03"]

Musta taas tuntuu, että täällä vaan ikäänkuin huokaistaan helpotuksesta, että "ei mun kannata edes yrittää töitä hakea, kun on nää työttömyydet eikä töitä saa". Sitten hyvällä omallatunnolla nostetaan sossun tukia, kun ei muutakaan ns. voida. Etsitään vaan lisää tekosyitä sille, ettei viitsitä edes yrittää. Joku sanoo, että mol.fi on työpaikkoja vaikka kuinka, niin toinen sanoo että "en mä voi niitä hakea, koska ne muut sadat tuhannet työttömät kuitenkin hakee niitä samoja enkä mitään saa". Jotain kertoo tästä Suomen tilasta ja suomalaisten työmoraalista. Se taannoinenkin ketju, jossa yksi valitti sitä kun ei korkeakoulutuksellakaan löydä töitä ja sitten kävi ilmi että olihan niille töille kaikenlaisia ehtoja, ei voinut muuttaa edes väliaikaisesti töihin toiseen kaupunkiin, koska oma talo ja mies ja oma mukavuus, vaikka oli ollut jo 1,5 v työttömänä.

Ei ihmekään, ettei niitä töitä löydy kun kaikkien pitää asua Helsingissä, otetaan isot lainat hienoihin puitteisiin ja odotetaan että töitä löytyy sitten niiden hienojen puitteiden ympärille. Muistakaa, että nämä kaikki ovat omia valintoja.

Työvoimapulasta puhutaan kaiken aikaa, esim. tässä yksi artikkeli aiheesta: http://www.hs.fi/tyoelama/a1385789536637 . Jotenkin vaikea uskoa, että edes siivoamaan tai puhelinmyyntiin ei pääse.

Ja hei vinkkinä, että jos tienaa liian vähän elämiseen, niin silti sitä sossun tukea voi hakea siihen päälle. Siitä jopa jää enemmän käteen kuin pelkästä sossun tuen nostamisesta, koska sossu haluaa kannustaa työntekoon. Mutta tähänkin varmaan löytyy taas monet tekosyyt ettei niin voi tehdä.

Ja mitä tulee tuon dokumentin kaltaisiin ihmisiin, niin siinä oikeat tekosyiden keksimisen mestarit. Kyllähän niitä ns. selityksiä aina löytyy, jos ei viitsi.

[/quote]

Kun kerta niin selvästi tiedät, miten helppoa työttömän, moniongelmaisen, sairaan tai syrjäytyneen arki on, niin miksi et heittäytyisi itse työttömäksi vain makoilemaan ja loikoilemaan? Kerta se on niin helppoa? Antaisit työsi jollekin sitä tarvitsevalle, sinä saisit vain loikoilla, koska sellaista se työttömän arki on. Mukavaa loikoilua ja auringonpaistetta. Siitä vain sitten kävelemään uudestaan sinne työpaikkaan, kun tuntuu siltä, menet katsos vain sinne töihin :).

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 10:08"]

Kun kerta niin selvästi tiedät, miten helppoa työttömän, moniongelmaisen, sairaan tai syrjäytyneen arki on, niin miksi et heittäytyisi itse työttömäksi vain makoilemaan ja loikoilemaan? Kerta se on niin helppoa? Antaisit työsi jollekin sitä tarvitsevalle, sinä saisit vain loikoilla, koska sellaista se työttömän arki on. Mukavaa loikoilua ja auringonpaistetta. Siitä vain sitten kävelemään uudestaan sinne työpaikkaan, kun tuntuu siltä, menet katsos vain sinne töihin :).

[/quote]

No nyt kyllä luit (ehkä tahallasi?) viestini väärin. Olen itsekin ollut syrjäytynyt ja moniongelmainen, enkä edes ole pahemmin käynyt töissä ennen n. 30 vuoden ikää. Tiedän aika hyvin mistä puhun, ihan omankin kokemuksen kautta. Kummasti omaa asennetta korjaamalla elämä muuttui. Mutta sitähän ei tarvitse kuunnella, kuten ei muidenkaan saman kokeneiden viestejä tässä ketjussa, kun se on vain yhden henkilön oma kokemus ja kun oikeasti en voi mistään mitään tietää? Niinpä.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 22:50"]

Minun vanhempani ovat täysin syrjäytyneitä. Jotain pientä ovat aina yrittäneet, mutta köyhyydessä ollaan eletty ja aina sossua syytelty ties mistä. Meitä Lapsia on 6. Muut sisarukseni ovat ihan yhtä syrjäytyneitä. Vanhin lapsi on käynyt amiksen ja tekee matalapalkkaisia töitä, mutta on ottanut alkoholistinarkkariääliön mieheksensä ja heillä ei kovin ruusuisesti mene. Toisiksi vanhin ei ole suorittanut mitään koulutusta loppuun, vaikka monta on alottanut. Hän on 28-vuotias. Kolmanneksi vanhin on lisääntynyt ja vailla koulutust paskan miehen kanssa. Nuorimpia yritän tukea mahdollisuuksieni mukaan ja näyttää heille esimerkkiä hyvästä elämästä. 

Itse ponnistin tällaisista lähtökohdista akateemiseen maailmaan, eikä helppoa ole ollut. Opo neuvoi minua menemään lukioon, koska keskiarvoni oli melkein kymppi. En tiennyt kirjoituksista mitään. Kuvittelin yliopiston olevan melkein mahdoton haave ja todella vaikea koulu. Olin todella masentunut nuorena. Kertaakaan en ole kuitenkaan hakenut sossulta yhtään mitään tukea. Olen käynyt töissä erilaisissa paikoissa ja aina pärjännyt itse. Kävin kolme vuotta terapiassa, ja tajusin lapsuudenperheeni tilanteen. Pääsin lukion läpi viimeisillä

 voimillani, ja parin vuoden työskentelyn jälkeen hain ja pääsin yliopistoon. Opiskelen aineenopettajaksi ja mieheni on insinööri. 

Nyt olen väliinputoaja: en sovi muiden akateemisten joukkoon, mutta en koe enää kuuluvani perheeseenikään. Olo on kuin nousukkaalla. Vanhempani eivät ole minua ikinä tukeneet, ja vähän halveksuvatkin minua. Minä halveksun heitä ja vanhempia sisaruksiani, jotka tyytyvät elämiinsä sossupummeina. En ymmärrä, miten tällaisten ihmisten annetaan lisääntyä. Olen ylpeä saavutuksistani, vaikka hirveän helvetin olen joutunut läpi käymään, ihan oikeasti. Mutta kun katselen kaunista kotiani ja tavaroitani, voin nimetä jokaisen tavaran kohdalla työpaikan, josta saamillani tuloilla olen tavaran maksanut. 

[/quote]

Samantapainen tausta minulla. Kyllä ne asiat tulevat vielä vastaan, ainakin itsellä näin oman lapsen odotuksen aikaan ovat tulleet.  Opettajan ammattikin on alkanut tuntua huonolta valinnalta, sellaiselta minkä monet ei-akateemista perheistä tulevat tekevät, kun ei mielikuvitus muuhun riitä. 

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 10:20"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 10:08"]

Kun kerta niin selvästi tiedät, miten helppoa työttömän, moniongelmaisen, sairaan tai syrjäytyneen arki on, niin miksi et heittäytyisi itse työttömäksi vain makoilemaan ja loikoilemaan? Kerta se on niin helppoa? Antaisit työsi jollekin sitä tarvitsevalle, sinä saisit vain loikoilla, koska sellaista se työttömän arki on. Mukavaa loikoilua ja auringonpaistetta. Siitä vain sitten kävelemään uudestaan sinne työpaikkaan, kun tuntuu siltä, menet katsos vain sinne töihin :).

[/quote]

No nyt kyllä luit (ehkä tahallasi?) viestini väärin. Olen itsekin ollut syrjäytynyt ja moniongelmainen, enkä edes ole pahemmin käynyt töissä ennen n. 30 vuoden ikää. Tiedän aika hyvin mistä puhun, ihan omankin kokemuksen kautta. Kummasti omaa asennetta korjaamalla elämä muuttui. Mutta sitähän ei tarvitse kuunnella, kuten ei muidenkaan saman kokeneiden viestejä tässä ketjussa, kun se on vain yhden henkilön oma kokemus ja kun oikeasti en voi mistään mitään tietää? Niinpä.

[/quote]

Ja koska sinä olet pystynyt johonkin, kaikkien muidenkin tulee pystyä samaan? Sinä et uskoisi, minkälaisista taustoista olen ponnistanut nykyiseen ammattiini. Silti tiedostan, miten epätodennäköistä tämä on. Meitä jokaista on siunattu erilaisilla voimavaroilla, taidoilla, kyvyillä. Se että sinä ponnistit työelämään syrjäytyneestä ihmisestä ei tee siitä muille yhtään helpompaa. Varsinkaan kun niitä työpaikkoja ei ole niille ihan normi ihmisillekään. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Töitä ei ole kaikille, ei vakka miten ponnistaisi, yrittäisi, tahtoisi, tsemppaisi, menisi vain töihin ja muuta mukavaa.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 09:19"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 08:50"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 16:46"]

Kävihän se tuostakin dokkarista ilmi kuinka hankalaa on saada edes jotain tukia jostakin, aikaa kuluu ja vähemmästäkin alkaa lannistumaan. Mutta onhan kaikki niin simppeliä siellä oman koneen takana kun on vatsa täysi ja palkka tulee tilille joka kuukausi.

[/quote]

Menisi töihin. Kyllä ne tuet helpommin tulee kuin palkka töistä. Mutta kun ne on siihenkin liian laiskoja

[/quote]

Miten sinne töihin vain mennään? Mieheni on ollut työttömänä kohta 1,5 vuotta. Projektiluontoisesti saa jotain hommia silloin tällöin, roposia sieltä täältä. Hakenut töitä ja yrittänyt työllistää itseään. Mistä niitä töitä saa, joihin voi vain kävellä sisälle?

Eikö ihmiset seuraa yhtään uutisia, mitä yhteiskunnassamme tapahtuu? Työttömyystilastoja, avoimia työpaikkoja? Jokainen, joka heittää tuollaisen kommentin, että menis töihin, tekee itsestään idiootin ja uutisia seuraamattoman juntin. Täälläkin moni on yrittänyt selittää ihan konkreettisten lukujen avulla, miten sinne töihin ei nuin vain mennä, mutta ei, kun sama mantra jatkuu. Ihan kuin keskustelisi aivottomien papukaijojen kanssa.

[/quote]

Kyllä! Muistan 90-luvun laman. Ja idiootit alko heti sanomaan työttömiä laiskoiksi yms., kun "yhdessä yössä" työttömyys pomppasi 3 % 25 %. Et samat ihmiset, jotka vielä eilen oli hyviä veronmaksajia, ovatkin tänään laiskoja vätyksiä... ...20 % työvoimasta. Jepjep!

En nyt jaksanut lukea koko ketjua, mutta silmiin osui ainakin alussa tuo kauhistelu, että kun vähäosaiset ovat niin läskejä jne. Se halvin ruoka, mitä köyhät hakevat ruokajonoista on juuri jotain leipää, hiilihydraattipitoista moskaa. Ei ole varaa ostaa kalliita lihoja ja kaloja tai kykyä ostaa oikeita  terveellisiä ja huokeita elintarvikkeita kuten  juureksia. Ja sanotaan vielä, että kaikenlainen elämänhallinta on paljon vaikeampaa silloin, kun rahaa on todella vähän. Monet hyvätuloisetkin elävät täysin kertakäyttökulttuurissa eivätkä omaa alkeellisintakaan kykyä valmistaa itse ruokiaan, mutta heillä siihen on näköjään varaa. 

Katsoin dokkarin areenasta ja olihan se aika järkyttävää... Mielestäni se mies oli lopussa kuitenkin selkeästi tyytyväinen ja jotenkin onnellisemman oloinen kun oli saanut töitä ja sanoi itsekin että on kivaa kun on tekemistä. Toivottavasti siitä saa siis puhtia tulevaisuuteenkin.

Perheenäiti taas vaikutti kyllä apaattisemmalta tapaukselta, ei vaikuttanut siltä että hän tosissaan olisi ajatellut menevänsä töihin, ehkä koskaan. En tiedä minkä ikäisiä nämä henkilöt olivat, mutta eivät ilmeisesti kovin vanhoja. Joten luulenpa että tämä nainenkaan ei ole ikinä ollut töissä (sanoi kyllä olevansa kokki joten ehkä pakollisissa työharjoitteluissa kuitenkin?), vaan on varmaan aika pian koulun loppumisen jälkeen (?) tullut raskaaksi ja sen jälkeen onkin ollut hyvä syy olla kotona. Mutta minkäänlaista kokemusta työnhausta tai töissä käymisestä ei ole. 

Minua kyllä tuossa vähäosaisuudessa pisti silmään se joululahjojen määrä. En toisaalta tiedä pitivätkö nämä ihmiset itse itseään köyhinä (no ilmeisesti kun ruoka piti kuitenkin hakea leipäjonosta), mutta kummastutti että mistä ihmeestä niitä lahjoja riitti niin paljon... Olisiko osan niihin käytetyistä rahoista voinut laittaa säästöön pojalle, vaikka tulevaisuuden harrastuksia varten tms.? Taloudellista niukkuutta enemmän se vähäosaisuus tuntui kuitenkin olevan, etenkin tuon naisen kohdalla, sosiaalista vähäosaisuutta, elämänhallinnan puutetta ja sitä ettei osata tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia.

"En tunne ihan oikeasti ketään, joka tienaisi 2400 kuukaudessa tuilla. En ole ikinä tuntenut, eikä tuntenut entinen opettajanikaan, joka oli työskennellyt syrjäytyneiden parissa. En ketään. Eläkkeet voivat olla jollain tuota luokkaa, mutta yhteiskunnan tuet? Sinua on siskoseni pissitetty linssiin ;). "

  -  Esim. Vuonna 2012  :   oli 15 000 henkilöä jotka saivat 100-120€:a päivässä työttömyyskorvausta  ,       ja n.7000 jotka saivat yli 120€:a työttömyykorvausta päivässä.

http://uudistuva.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/(WWWAllDocsById)/BC665F0B97BB1895C2257BF3001B3FDF/$file/Tilasto%20Suomen%20tyottomyysturvasta%202012.pdf

"Verojakin saisi puolestani nostaa. Haluaisin vain, että systeemi olisi kannustavampi tekemään edes vähän töitä."

       - Ihanan loogista , suoraan Urpilaisen suusta ?

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 17:10"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 17:00"]

aina te siihen tupakkaan takerrutte. onhan se kallista ja järjetöntä, mutta nikotiinihan on koukuttavampaa kuin huumeet, joten ei varmaan ole helppoa lopettaa jos on muitakin ongelmia.´ymmärtämättömänä teininä aloitetaan. ja ite en polta.

[/quote]

Se on tahdonvoimasta kiinni. Tiedän tapauksen jossa 30 vuotta polttanut pystyi lopettamaan omasta tahdostaan seinään ja 6 vuotta polttanut ei taas millään, koska ei vaan tarpeeksi sitä halunnut. Ja olen itsekin aikanaan polttanut, että tiedän mistä puhun.

[/quote]

Itse tupakoin kymmenen vuotta, askin päivässä, ja lopetin seinään.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 17:10"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 17:00"]

aina te siihen tupakkaan takerrutte. onhan se kallista ja järjetöntä, mutta nikotiinihan on koukuttavampaa kuin huumeet, joten ei varmaan ole helppoa lopettaa jos on muitakin ongelmia.´ymmärtämättömänä teininä aloitetaan. ja ite en polta.

[/quote]

Se on tahdonvoimasta kiinni. Tiedän tapauksen jossa 30 vuotta polttanut pystyi lopettamaan omasta tahdostaan seinään ja 6 vuotta polttanut ei taas millään, koska ei vaan tarpeeksi sitä halunnut. Ja olen itsekin aikanaan polttanut, että tiedän mistä puhun.

[/quote]

Itse tupakoin kymmenen vuotta, askin päivässä, ja lopetin seinään.

Ottamatta kantaa kyseisen perheen tilanteeseen tai heidän ongelmiinsa niin voidaan ajatella, että syrjäytyneisyyden aiheuttama "työkyvyttömyys" tai "työhaluttomuus" tai "yleinen toimintakyvyttömyys" on melko yleistä Suomenniemellä tänä päivänä. Syrjäytyminen ei kuitenkaan ole mikään sairaus tai tauti. Ei myöskään lievä heikkolahjaisuus tai lapsuuden vaikeat elinolot. Kyseisillä ongelmilla ei voi päästä eläkkeelle, vaikka jokainen varmasti tajuaa, etteivät tällaisen kohtalon omaavat ihmiset koskaan tule pääsemään kunnolla kiinni työelämään.

Työkkärissäkin näiden ihmisten kanssa lyödään heti kättelyssä hanskat tiskiin- "Mene lääkäriin, jospa tämä tällä hoituisi". Eli oikein toivotaan, että olisi joku tauti, joka oikeuttaisi eläkkeeseen ja katkaisi tuon loputtoman kierteen. Voidaan ajatella, että syrjäytynyt ihminen on myös todennäköisesti fyysisesti todella huonossa kunnossa 40. vuoden ikään tultaessa. Tupakointi, lihominen, liikkumattomuus ja epäterveellinen ruoka tekee tehtävänsä. Ihmiset eivät myöskään aina ole kovin vastaanottavaisia neuvojen suhteen. Yleinen keinottomuus on lisääntyvää. Tietysti sitä pitää myös ymmärtää, jos niitä keinoja ei ole lapsena annettu. "Ruoan on pakko maistua hyvältä, joten pitää käyttää voita", "terveelliseen ruokaan ei ole varaa", "liikuntaa ei voi harrastaa". Minusta vähän tuntuu, että tuollaisia asioita sanova ihminen on jo tavallaan lapsena joutunut luovuttamaan.

Mielestäni tuossa dokumentissa oli se hyvä asia, että perheen isä oli valmis vastaanottamaan hänelle annetun työn. Nykyään on todella vähän sellaisia töitä, joissa moninaisten ongelmien kanssa painivat ihmiset voivat pärjätä.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 11:35"]

Ottamatta kantaa kyseisen perheen tilanteeseen tai heidän ongelmiinsa niin voidaan ajatella, että syrjäytyneisyyden aiheuttama "työkyvyttömyys" tai "työhaluttomuus" tai "yleinen toimintakyvyttömyys" on melko yleistä Suomenniemellä tänä päivänä. Syrjäytyminen ei kuitenkaan ole mikään sairaus tai tauti. Ei myöskään lievä heikkolahjaisuus tai lapsuuden vaikeat elinolot. Kyseisillä ongelmilla ei voi päästä eläkkeelle, vaikka jokainen varmasti tajuaa, etteivät tällaisen kohtalon omaavat ihmiset koskaan tule pääsemään kunnolla kiinni työelämään.

Työkkärissäkin näiden ihmisten kanssa lyödään heti kättelyssä hanskat tiskiin- "Mene lääkäriin, jospa tämä tällä hoituisi". Eli oikein toivotaan, että olisi joku tauti, joka oikeuttaisi eläkkeeseen ja katkaisi tuon loputtoman kierteen. Voidaan ajatella, että syrjäytynyt ihminen on myös todennäköisesti fyysisesti todella huonossa kunnossa 40. vuoden ikään tultaessa. Tupakointi, lihominen, liikkumattomuus ja epäterveellinen ruoka tekee tehtävänsä. Ihmiset eivät myöskään aina ole kovin vastaanottavaisia neuvojen suhteen. Yleinen keinottomuus on lisääntyvää. Tietysti sitä pitää myös ymmärtää, jos niitä keinoja ei ole lapsena annettu. "Ruoan on pakko maistua hyvältä, joten pitää käyttää voita", "terveelliseen ruokaan ei ole varaa", "liikuntaa ei voi harrastaa". Minusta vähän tuntuu, että tuollaisia asioita sanova ihminen on jo tavallaan lapsena joutunut luovuttamaan.

Mielestäni tuossa dokumentissa oli se hyvä asia, että perheen isä oli valmis vastaanottamaan hänelle annetun työn. Nykyään on todella vähän sellaisia töitä, joissa moninaisten ongelmien kanssa painivat ihmiset voivat pärjätä.

[/quote]

Lapsuuden vaikeat kotiolot ei ole tauti sinällään, mutta aiheuttaa ihan oikeita sairauksia. Psykoosia, vakavaa masennusta, itsetuhoisuutta ja muuta mukavaa. Samoin syrjäytyminen voi johtua jostain taudista, masennuksesta, psykoosista, skitsofreniasta, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, fyysisestä sairaudesta tai vammasta, muista mielenterveyshäiriöistä.

Sanoit ihan oikein, moniongelmainen ei kykene siihen 100% työkykyisyyteen, mitä nykyisin vaaditaan työelämässä. Ei sinne vajaakuntoisia oteta, kun täysin terveitä on alalle kuin alalle tulossa pilvin pimein. Monelle varmasti se osittainen työpäivä tekisi hyvää, esimerkiksi 4 tuntia päivässä. Psyyke ja terveys kestäisi tuon työmäärän, nopeuttaisi yhteiskuntaan palautumista, itsetunto kasvaisi ja usko siihen, että pystyy vaikuttamaan omaan elämään. Kuinka moni työnantaja tähän suostuisi? Ottamaan vajaakuntoisen, moniongelmaisen 4 tunniksi töihin 3-5 päivänä viikossa?

Hesarin kuukausiliitteessä oli marraskuussa 2008 juttu köyhästä perheestä, joka sai noin 3000€ kuussa tukia. Valitettavasti en alkuperäistä juttua löytänyt, mutta tässä kirjoitus aiheesta: http://motiivi.jhl.fi/portal/?a=getArticle&issueId=4&articleId=38

Tuolla esimerkkiperheellä yksi lapsista oli vammainen ja siksi tuet nousivat noin suuriksi. Silti, rahallisesti mitattuna tuo summa on paljon, joten kyllä sillä pitäisi tulla toimeen hyvinkin. Jos googlaatte esim. hakusanoilla kuukausiliite köyhä perhe tms. niin tuosta jutusta löytyy keskusteluja, joissa on yksityiskohtaisemmin kerrottu mm. mitä tienasivat. Sosiaaliturva on hieno asia, mutta huono puoli siinä valitettavasti on että usein se passivoi ihmistä eikä ymmärretä että kaikkea ei voi saada yhteiskunnalta vaan jotain pitäisi tehdä itsekin.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 11:31"]

"En tunne ihan oikeasti ketään, joka tienaisi 2400 kuukaudessa tuilla. En ole ikinä tuntenut, eikä tuntenut entinen opettajanikaan, joka oli työskennellyt syrjäytyneiden parissa. En ketään. Eläkkeet voivat olla jollain tuota luokkaa, mutta yhteiskunnan tuet? Sinua on siskoseni pissitetty linssiin ;). "

  -  Esim. Vuonna 2012  :   oli 15 000 henkilöä jotka saivat 100-120€:a päivässä työttömyyskorvausta  ,       ja n.7000 jotka saivat yli 120€:a työttömyykorvausta päivässä.

http://uudistuva.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/(WWWAllDocsById)/BC665F0B97BB1895C2257BF3001B3FDF/$file/Tilasto%20Suomen%20tyottomyysturvasta%202012.pdf

"Verojakin saisi puolestani nostaa. Haluaisin vain, että systeemi olisi kannustavampi tekemään edes vähän töitä."

       - Ihanan loogista , suoraan Urpilaisen suusta ?

[/quote]

Nämä taitaa olla jotain entisiä kansanedustajia, tai KEVA-pomoja, ei normi ihmiset tuollaisia summia tienaa, ihan oikeasti. Eikä todellakaan mitkään sossu-Tatut. Ja miten moni nuista johtajista pysyy työttömänä, ajautuu pitkäaikaistyöttömiksi. Ette te sossupummeina pidä näitä tyyppejä ja syyllistä työttömyydestä.

No minä laskin että saan noin 150 euroa työttömyyspäivärahaa. Aion täydentää tässä nyt taitojani, koska edellisessä työssäni alkoi tienaaminen käydä vaikeaksi. Järkevämpää hypätä hyvätuloisena kyydistä, kun tuella vielä elää. Sain vielä irtisanomispaketinkin.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 11:47"]

Hesarin kuukausiliitteessä oli marraskuussa 2008 juttu köyhästä perheestä, joka sai noin 3000€ kuussa tukia. Valitettavasti en alkuperäistä juttua löytänyt, mutta tässä kirjoitus aiheesta: http://motiivi.jhl.fi/portal/?a=getArticle&issueId=4&articleId=38

Tuolla esimerkkiperheellä yksi lapsista oli vammainen ja siksi tuet nousivat noin suuriksi. Silti, rahallisesti mitattuna tuo summa on paljon, joten kyllä sillä pitäisi tulla toimeen hyvinkin. Jos googlaatte esim. hakusanoilla kuukausiliite köyhä perhe tms. niin tuosta jutusta löytyy keskusteluja, joissa on yksityiskohtaisemmin kerrottu mm. mitä tienasivat. Sosiaaliturva on hieno asia, mutta huono puoli siinä valitettavasti on että usein se passivoi ihmistä eikä ymmärretä että kaikkea ei voi saada yhteiskunnalta vaan jotain pitäisi tehdä itsekin.

[/quote]

Veikkaan, että ihan joka ikinen vammaisen lapsen vanhempi vaihtaisi nämä huimat tuet terveeseen lapseen. Vammaisen lapsen menot kuukaudessa ovat ihan eri luokkaa, mitä terveen. Vamainen lapsi vaatii aikuiselta ihan eri tavalla aikaa ja resursseja, mitä terve. Joten mitä sinä yrität sanoa? Syyllistää näitä vammaisten lasten vanhempia tuista, siitä etteivät vain dumppaa lasta laitokseen ja mene oikeisiin töihin? Samanaikaisesti vammaisten lasten abortteja kauhistellaan, ei kuulemma saisi tehdä kun apuakin saa niin paljon. Ilmeisesti sitä apua ei saisi kuitenkaan ottaa vastaan, vaan tulisi pärjättävä ihan normi perheen tavoin. Nostan hattuani kaikille vammaisten ja sairaiden lasten vanhemmille.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 11:44"]

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 11:35"]

Ottamatta kantaa kyseisen perheen tilanteeseen tai heidän ongelmiinsa niin voidaan ajatella, että syrjäytyneisyyden aiheuttama "työkyvyttömyys" tai "työhaluttomuus" tai "yleinen toimintakyvyttömyys" on melko yleistä Suomenniemellä tänä päivänä. Syrjäytyminen ei kuitenkaan ole mikään sairaus tai tauti. Ei myöskään lievä heikkolahjaisuus tai lapsuuden vaikeat elinolot. Kyseisillä ongelmilla ei voi päästä eläkkeelle, vaikka jokainen varmasti tajuaa, etteivät tällaisen kohtalon omaavat ihmiset koskaan tule pääsemään kunnolla kiinni työelämään.

Työkkärissäkin näiden ihmisten kanssa lyödään heti kättelyssä hanskat tiskiin- "Mene lääkäriin, jospa tämä tällä hoituisi". Eli oikein toivotaan, että olisi joku tauti, joka oikeuttaisi eläkkeeseen ja katkaisi tuon loputtoman kierteen. Voidaan ajatella, että syrjäytynyt ihminen on myös todennäköisesti fyysisesti todella huonossa kunnossa 40. vuoden ikään tultaessa. Tupakointi, lihominen, liikkumattomuus ja epäterveellinen ruoka tekee tehtävänsä. Ihmiset eivät myöskään aina ole kovin vastaanottavaisia neuvojen suhteen. Yleinen keinottomuus on lisääntyvää. Tietysti sitä pitää myös ymmärtää, jos niitä keinoja ei ole lapsena annettu. "Ruoan on pakko maistua hyvältä, joten pitää käyttää voita", "terveelliseen ruokaan ei ole varaa", "liikuntaa ei voi harrastaa". Minusta vähän tuntuu, että tuollaisia asioita sanova ihminen on jo tavallaan lapsena joutunut luovuttamaan.

Mielestäni tuossa dokumentissa oli se hyvä asia, että perheen isä oli valmis vastaanottamaan hänelle annetun työn. Nykyään on todella vähän sellaisia töitä, joissa moninaisten ongelmien kanssa painivat ihmiset voivat pärjätä.

[/quote]

Lapsuuden vaikeat kotiolot ei ole tauti sinällään, mutta aiheuttaa ihan oikeita sairauksia. Psykoosia, vakavaa masennusta, itsetuhoisuutta ja muuta mukavaa. Samoin syrjäytyminen voi johtua jostain taudista, masennuksesta, psykoosista, skitsofreniasta, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, fyysisestä sairaudesta tai vammasta, muista mielenterveyshäiriöistä.

Sanoit ihan oikein, moniongelmainen ei kykene siihen 100% työkykyisyyteen, mitä nykyisin vaaditaan työelämässä. Ei sinne vajaakuntoisia oteta, kun täysin terveitä on alalle kuin alalle tulossa pilvin pimein. Monelle varmasti se osittainen työpäivä tekisi hyvää, esimerkiksi 4 tuntia päivässä. Psyyke ja terveys kestäisi tuon työmäärän, nopeuttaisi yhteiskuntaan palautumista, itsetunto kasvaisi ja usko siihen, että pystyy vaikuttamaan omaan elämään. Kuinka moni työnantaja tähän suostuisi? Ottamaan vajaakuntoisen, moniongelmaisen 4 tunniksi töihin 3-5 päivänä viikossa?

[/quote]

Ongelma ei varmasti ole niinkään se "työkunto" monen kohdalla. Ongelma on se, että pitkäaikaistyöttömän on lähes mahdotonta päästä pitkän työttömyysjakson jälkeen takaisin työelämään. Ei todellakaan löydy niitä työnantajia, jotka ilman negatiivista ennakkoasennetta antaisivat ihmisille mahdollisuuden päästä takaisin työnsyrjään kiinni. Suomessakin voisi olla toinen tilanne, jos tämä asia oivallettaisiin työnantajapuolella yleisesti.

[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 11:51"]

No minä laskin että saan noin 150 euroa työttömyyspäivärahaa. Aion täydentää tässä nyt taitojani, koska edellisessä työssäni alkoi tienaaminen käydä vaikeaksi. Järkevämpää hypätä hyvätuloisena kyydistä, kun tuella vielä elää. Sain vielä irtisanomispaketinkin.

[/quote]

Höpö höpö.

Mitä höpö höpö? Tuon saa kun tienaa 8 - 10 000 kuussa, on pitkä työhistoria ja kaksi lasta. Taidat olla elämästä vieraantunut...