Harrastuksista, perheen osallistumisesta, tasoeroista
Poikani palloilujoukkueeseen tuli iso joukko uusia pelaajia, joiden taito- ja kuntotaso ei vastaa joukkueen kauemmin pelanneiden, parhaiden tasoa. Osa uusista on erittäin huonokuntoisia. Nyt kuitenkin kaikki joutuvat sekä harjoittelemaan että pelaamaan yhdessä. Tämä johtaa motivaatio-ongelmiin. Kaikki pelaa on periaatteessa hyvä idea, mutta oi miksi, miksi, ei saisi olla eri tasoisia joukkueita! Kyse ei ole pikkulapsista vaan c-ikäisistä. Poikani on harrastanut lajia kuusi vuotta, ja joutuu nyt jatkuvasti pelaamaan kokemattomien, huonokuntoisten kanssa. Harjoituksissa hän näkee koko ajan, että aivan minimaalisella tsempillä on yksi parhaista ja huonompia on paljpn. Eihän se motivoi treeneemaan kovaa! Lisäksi näiden uusien vanhemmat eivät halua, pysty tai jaksa osallistua mihinkään vapaaehtoistyöhön joukkueen hyväksi. Huoh...
Kommentit (6)
Tuon ymmärrän vielä pienempien kanssa. Esim 3lk-4lk asti.
Siinä vaiheessa näkee jo vähän minkä tasoisia pelaajia on mukana.
Jakaa ne sitten sen mukaan.
Meidän pojan joukkue jaettiin kahtia. On kilpa sarja ja haastajat. On 7lk.
Tämän vuoksi meidän poikien jalkapallojoukkueissa on tasoryhmät peleissä. Aluksi osa lapsista lopetti harrastamisen koska eivät halunneet tasoryhmiä, mutta toisaalta nyt uusien on helppo tulla mukaan. Jokainen perhe voi itse päättää oman lapsensa treenaamisen tahdin ja tason. Valmentajat taas päättävät, ketkä pojista pelaavat missäkin joukkueessa pelit. Mun mielestä hyvä juttu.
Niin olisi hyvä juttu minunkin mielestäni, 4, mutta näin ei ole Ap:n pojan joukkueessa, valitettavasti. Nyt juuri tehtäisiin mahtavaa kuntopohjaa kovemmalla treenillä. Vielä ei ole koulukaan niin vaikeaa, etteikö kerkeäisi treenata lujaa. Harmittaa oman pojan ja muiden pitempään harrastaneiden vuoksi. Ja peleissä tulee taatusti paljon tappioita, koska yleensä vastassa on niitä edustusjoukkueita, jollaista ei nyt sitten ole ollenkaan meillä, vaan kaksi tasavahvaa ja epätasaista joukkuetta. Ei auta kuin yrittää itse motivoida poikaa ylittämään itseään vaikka vähemmälläkin pärjäisi porukassa.
Ap
Joukkuepelin idea on nyt aloittajalla pahasti hukassa. Sattuu sitä paremmissakin piireissä, eräissä jääkiekon MM-kisoissa Venäjä sortui siihen, että oli kyllä hyviä pelaajia, mutta kisat voitti Suomen joukkuepeli. Ei se paras pelaaja mitenkään voi yksin voittaa, jos vastustaja osaa pelata hyvin joukkueena vaikka miten ylivoimainen olisi.
Jos olisi mukana tuollaisessa, edellyttäisin joukkueen peleihin mukaan tulevilta jotain tiettyä tasoa ja motivaatiota, ja ylimääräisiä treenejä niille, jotka tosissaan haluavat edistyä. Sitten voi olla erikseen se "vilttiketju", joka on vain muuten mukana mutta ei pelaa ainakaan tosiotteluissa, ja siitä pääsee edustusjoukkueeseen sitten, kun on sen tasolla.
Mitä höpsit, 6? Ei tässä ole kyse siitä, etten ymmärtäisi joukkuepelin ideaa. Itsekin sanot toisessa kappaleessa, ettei kaikkien peliä pidä sotkea! Ideaalitilanteessa olisi mahdollista olla kaksi eri tasoista joukkuetta, ja mahdollista olisi nousta kovalla harjoittelulla ns. edustusjoukkueeseen tai innon laimettua liittyä ns. harrastusjoukkueeseen. Pelaamalla jatkuvasti selvästi heikompien kanssa ei huippupelaajien poruka kehity parhaalla mahdollisella tavalla.
Ap
Tuttua huttua.