Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onnea elämään

Vierailija
26.10.2013 |

Onnea etsimässä. Tahdon onnea elämääni. Olen ainiainen jojo-laihduttaja ja huomenna aion hankkia pitkään harkitun salikortin vihdoin. Se ei kuitenkaan ollut asian ydin, vaan onni. Onnea me kaikki kaipaamme. Olen hieman hukassa, uudessa kaupungissa yliopiston perässä muuttaneena. Tahdon olla itsevarma ja tyytyväinen itseeni (niin sisäisesti kuin ulkoisestikin, molemmat yhtä tärkeitä). Sen eteen on tehtävä töitä, mentävä omima teitään. Tämä matka ei tule olemaan helppo, mutta toivottavasti sen arvoinen. Opetella olemaan itsekseen ja nauttia siitä mitä tekee eikä pakolla tehdä asioita. Opetella syömään terveellisesti, laihtua, kuntoilla, lukea kirjaa kynttilänvalossa. Aikeita on monia. Arvostaa elämää itsessään ja nähdä ne hyvät puolet niiden ei-niin-kivojen takaa myös pimeinä hetkinä. This is my journey, ja tänne rupean siitä kirjottelemaan tuntemusten mukaan. Löytää se oikea aito positiivisuus ja hyvinvointisuus. :)

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
26.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tänään kävin salilla ja tein aika paljon aerobista. Fiilis oli ihan hyvä, mutta nyt taas  mielessäni pyörii vain mässyruuat/-herkut ja pian taas ratkean hakemaan niitä mielinmäärin lähi marketistani... Tämä on niin hankalaa. Miten te ihmiset pääsette eroon ikuisesta jokapäiväisestä herkkukierteestä? Minullakun ei tunnu mikään auttavan. Olen tänäänkin syönyt aamiaise, lounaan ja päivällisen eli päivän kolme suurinta ateriaa ja sekään ei auta. Vielä välipala ja iltapala edessä (ja mässyt)..

Vierailija
2/4 |
26.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa hyvältä, aion lukea kirjoituksiasi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
26.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ennenkuin voi kumppania elämäänsä toivoa, pitää olla sinut itsensä kanssa. Tulevan vuoden tavoitteeni on saada elämääni balanssi ja löytää ne omat rajat ja intohimot, tykkäyksen kohteet ja vältettävät asiat. Kaikki ajallaan, mutta luotan Jumalaan, "sä voit suunnitella sun koko elämän, mut Joku suunnittelee sua paremmin." Jumalalla on mulle ja jokaiselle muullekkin täällä elämässä tehtävä, uskon että kaikella on tarkoituksena, kaikesta ikävästäkin seuraa loppujen lopuksi hyviä asioita, näin tahdon uskoa. Uskoa elämään, uskoa omiin tekemisiin...

 

ap

Vierailija
4/4 |
26.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuntuu, että en ole oma itseni tämän kokoisena. En pääse esille lailla millä tahdon. En jaksa panostaa ulkonäköönä näin lihavana kun vaatteeni eivät mahdu päälle. minulla on vajaa 15kg laihdutettavaa alkuvuonna saavuttamaani unelmapainooni. Olen kulkenut tämän matkan jo kaksi kertaa, kaksi kertaa onnistunut laihduttamaan tuon 15kg unelmapainooni jolloin olen tyytyväinen itseeni ja minulla ei ole ongelmia syömisen kanssa. Silloin jaksoin aina laittautua ja olla nättinä. Tuntu, että elämä oli raiteillaan.

 

Mutta myös henkisellä puolella on paljon tekemistä. Tahdon ryhtyä positiivisemmaksi ja avoimemmaksi, helposti lähestyttäväksi ihmiseksi. Ihmiseksi joka jakaa iloa ja saa muidenkin huulille aidon hymyn. Tehdä hyvää. Tehdä asiat omalla laillani. Mitä enemmän on sujut itsensä kanssa, sitä vähemmän välittää siitä mitä muut ajattelevat tekemistäni asioista. 

 

Minun pitää lopettaa itseni vertailu muiden kanssa. Olemme kaikki erilaisia yksilöitä. Välillä minunkin on vaikea olla vertailematta; muttakun hän on noin laiha, hän on noin kaunis, minä olen vain tämmöinen, riittämätön, omasta mielestäni. 

 

Tahdon tehdä asioita joista minä itse pidän. Löytää ne omat henkireikäni tässä elämässä. Rakastan rauhallisia aamuja, kahvia, kirjan lukemista, terveellisen ruuan jälkeistä tunnetta (kuitenkin ahmin ja herkuttelen lähes joka ilta), treenin jälkeistä fiilistä (kuitenkin harvoin jaksan treenata), pidän siitä, että olen sinut asian kanssa, että voin yksinkin viettää aikaa, se on itseasiassa minusta oikein ihanaa. 

 

Jos nyt ryhdistäydyn ja laitan elämäni ruotuun, se vie voimia muilta osa-alueilta, mutta se on varmasti sen arvoista että jo puolen vuoden päästä voin olla onneni kukkuloilla ja tyytyväinen itseeni, itseni kanssa minun pitää elää koko loppu elämäni, joten on äärimmäisen tärkeätä, että pystyy olemaan itsensä kanssa kaikilla tilanteissa. 

 

Olen oppinut huomaamaan välillä miksi ärsyynnyn, mietin, että voi kun olen taas tyhmä, tämäkin ärsymys johtuu tästä ja tästä (esimerkiksi jos en ole syönyt pitkään aikaan, verensokeri matalalla). Pyrin korjaamaan nämä asiat. 

 

Opetella ymmärtämään asioita muiden ihmisten näkökulmista ja tukemaan ja joustamaan heidän päätöksissään. Ajatella muiden parasta, unohtamatta minua itseäni. 

 

Opetella puhumaan enemmän tunteistani. Enkä nyt tarkota vain niitä alakuloisia, vaan ennemminkin niistä iloisista, ja niistä, että olen iloinen, että minulla on rakkaita  ympärilläni. En ole yksinäinen, minulla on ystäviä ja perhe ympärilläni, mutta uskon, että suurin yksinäisyys tulee siitä, että on hukassa oman itsensä kanssa. Tämä matka on varmaankin eniten itseni etsimistä. Ehkä tämä on elämäni "kriisi" ja se vaikea hetki. Uskon, että jokaisella tulee semmoinen jossakin välissä elämää. Kun on vain niin hukassa itsensä kanssa, ettei tiedä mikä suunta olisi se oikea, tai ainakaan osaa mennä oikeaan suuntaan vaikka reitin tietäisi. Ehkä tämä kuuluu elämään, varmasti kuuluu. Vastoinkäymisien kautta ihminen kasvaa, kasvaa henkisesti hyvin paljon. 

 

 

Tämä on minun kasvun paikka.

 

ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kolme kaksi