Lue keskustelun säännöt.
Oma lapsi ärsyttää isäviikkojen jälkeen
21.10.2013 |
Siellä aina tottuu siihen että kaikki tehdään valmiiksi. Vaatteet puetaan itse neidille kuten hänen barbeilleen, palapelitkin tehdään valmiiksi. Kaikki opitut taidot unohdetaan. Tytöllä ikää 5v.
Varsinkin ärsyttää se "X auttaa aina Kun mä en osaa pukea ulkovaatteita" X on siis lapsen isän uusi naisystävä. Tai että "Isi kyllä aina laittaa mun bratzeille kengät kun mä en osaa".
Kyse ei siis ole siitä etteikö osaisi, vaan siitä ettei viitsi kun siellä passataan KAIKKI! Kuinka tämän voisi ottaa asiallisesti esille?
Lapsen isän naisystävällä on kaksi vanhempaa lasta, joten tietysti hän tietää paremmin kuin minä. Just..
Kommentit (32)
No mun mielestä tuo ei ole asia, mihin sinun kuuluisi puuttua. Kai ne siellä isän luona saavat hoitaa lasta tavallaan? Vaikka se sinun mielestä väärä olisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo toki saavat, mutta ärsytyää kun lapsi alisuorittaa! Tuostahan on vain ja ainoastaan haittaa lapselle! Opetetaan vain että vanhemmat passaa ja tekee kaiken valmiiksi. Isän luona ei joudu ikinä siivoamaan jälkiään kun on kuulemma helpompi siivota tytön leikit pois entä kannustaa tyttöä tekemään sihä itse. Sama juttu varmaan näissä pukemisissa ym. Sehän on silkkaa laiskuutta lapsen isältä!
ap
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 00:36"]
No mun mielestä tuo ei ole asia, mihin sinun kuuluisi puuttua. Kai ne siellä isän luona saavat hoitaa lasta tavallaan? Vaikka se sinun mielestä väärä olisikin.
[/quote]
No mun mielestä tuon ikäistä nyt ei enää tarttisi paapoa ylenpalttisesti.
Eli pitäisi osata pukea itse, jopa laittaa niille barbeille kengät jalkaan. Johan se haittaa kehitystäkin jos vanhemmat tekevät kaiken lapsen puolesta. Tietenkin joissakin asioissa pitää auttaa, mutta liika on liikaa.
Voisit vähän ap nätisti kysyä, että miksi lapsi jatkuvasti hokee sitä että isä ja äitipuoli tekevät kaiken lapsen puolesta?
Tää epäempaattisten oikeassaolijoiden palsta harvoin antaa oikeasti tukevia vastauksia... Mulle tulee mieleen vaan se, että voisitko itse olla epävarma äitiydestäsi? tai että koet tuon naisen uhkaavan omaa tapaasi olla äiti? Niin minä nimittäin koin kun exän uusi alkoi leikkiä äitiä lapsilleni. Itse olin erosta ihan rikki ja tunsin itseni maailman huonoimmaksi ihmiseksi. ja sitten siellä kivassa uusperheessä oli kaikkea sitä mihin minä en pystynyt. Tai siltä ainakin tuntui? Ratkaisu ei varmaan ole se että puutut uusperheen tapahtumiin vaan se, että vahvistat uskoasi omaan äitiyteesi ja keskityt antamaan lapsellesi juuri sinä mikä SINUSSA on parasta. Niin paljon kuin ne lapsen kommentit sattuvatkin, koeta antaa mennä toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Kaikki energia mitä kulutat katkeroitumalla uusperhekuviosta, on pois sun ja sun lapsen ihanalta yhdessäololta ja rakkaudelta. Keksity omaan, toisia ei voi muuttaa eikä kannata siihen energiaansa laittaakaan... Pidä itsestäsi hyvää huolta :)
Harmi, että ovat isän luona niin energisiä, että jaksavat tehdä lapsen kanssa kaikenlaista turhaakin. Varmasti isän puolelta ajatellaan sinusta samaan tyyliin jossain asiassa, että et tee asioita ihan fiksuimmalla tavalla lapsen kanssa. Nämä kun ovat vähän sellaisia asioita, että niitä voidaan katsella monesta näkökulmasta.
Jos päädyt keskustelemaan asiasta eksäsi kanssa, niin ehkä voisit lähestyä asiaa siltä kantilta, että sinäkään et aina onnistu kasvatusasioissa parhaalla mahdollisella tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 00:42"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 00:36"]
No mun mielestä tuo ei ole asia, mihin sinun kuuluisi puuttua. Kai ne siellä isän luona saavat hoitaa lasta tavallaan? Vaikka se sinun mielestä väärä olisikin.
[/quote]
No mun mielestä tuon ikäistä nyt ei enää tarttisi paapoa ylenpalttisesti.
Eli pitäisi osata pukea itse, jopa laittaa niille barbeille kengät jalkaan. Johan se haittaa kehitystäkin jos vanhemmat tekevät kaiken lapsen puolesta. Tietenkin joissakin asioissa pitää auttaa, mutta liika on liikaa.
Voisit vähän ap nätisti kysyä, että miksi lapsi jatkuvasti hokee sitä että isä ja äitipuoli tekevät kaiken lapsen puolesta?
[/quote]
Olen tuosta jälkien siivouksesta jo kysynyt: helpompaa siivota itse. Heillä ei kuulemma ole aikaa venkslata joka asiasta. Minä taasen mielummin nyt venkslaisin entä siivoaisin lapsen jälkiä lopun elämääni. Tottakai autan jos jokin askare on oikeasti vaikea eikä ole ennen tehnyt, mutta kamoon.. Tarrakenkien laitto ja riisuminen sujunut jo vuoden päivät. Ap
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 00:48"]
Harmi, että ovat isän luona niin energisiä, että jaksavat tehdä lapsen kanssa kaikenlaista turhaakin. Varmasti isän puolelta ajatellaan sinusta samaan tyyliin jossain asiassa, että et tee asioita ihan fiksuimmalla tavalla lapsen kanssa. Nämä kun ovat vähän sellaisia asioita, että niitä voidaan katsella monesta näkökulmasta.
Jos päädyt keskustelemaan asiasta eksäsi kanssa, niin ehkä voisit lähestyä asiaa siltä kantilta, että sinäkään et aina onnistu kasvatusasioissa parhaalla mahdollisella tavalla.
[/quote]
Anteeksi kuinka? Jaksavat tehdä kaikenlaista turhaakin? Puistoon ei mennä, kökötetään kotona ja lapsenvahtina toimii TV. En taatusti itsekään onnistu kaikessa, mutta kyllä se passaaminen vähempi vie energiaa entä asioiden opettaminen ja neuvominen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 00:50"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 00:42"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 00:36"]
No mun mielestä tuo ei ole asia, mihin sinun kuuluisi puuttua. Kai ne siellä isän luona saavat hoitaa lasta tavallaan? Vaikka se sinun mielestä väärä olisikin.
[/quote]
No mun mielestä tuon ikäistä nyt ei enää tarttisi paapoa ylenpalttisesti.
Eli pitäisi osata pukea itse, jopa laittaa niille barbeille kengät jalkaan. Johan se haittaa kehitystäkin jos vanhemmat tekevät kaiken lapsen puolesta. Tietenkin joissakin asioissa pitää auttaa, mutta liika on liikaa.
Voisit vähän ap nätisti kysyä, että miksi lapsi jatkuvasti hokee sitä että isä ja äitipuoli tekevät kaiken lapsen puolesta?
[/quote]
Olen tuosta jälkien siivouksesta jo kysynyt: helpompaa siivota itse. Heillä ei kuulemma ole aikaa venkslata joka asiasta. Minä taasen mielummin nyt venkslaisin entä siivoaisin lapsen jälkiä lopun elämääni. Tottakai autan jos jokin askare on oikeasti vaikea eikä ole ennen tehnyt, mutta kamoon.. Tarrakenkien laitto ja riisuminen sujunut jo vuoden päivät. Ap
[/quote]
Onko barbin kenkä tai tarralenkkari niin tärkeä asia, että siitä kannattaa ärtyä? Veikkaan että takana on jokin ihan muu asia. Eikä lapsi mihinkään taannu, päinvastoin oppii vaan että elämässä on erilaisia ihmisiä ja olosuhteita. On helpompi arvostella toisia kuin keskittyä omaansa... veikkaan että sulla on vielä eroprosessi tunnepuolella kesken, ja purat sitä tuohon..
No voihan lapselle sanoa,että isän luona on isän säännöt ja äidillä äidin. Tuskin lapsi niitä taitoja oikeasti unohtaa kuitenkaan.. Muutenkin varmasti jatkossa tulee tilanteita jolloin isällä tehdään asioita eri tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 00:53"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 00:48"]
Harmi, että ovat isän luona niin energisiä, että jaksavat tehdä lapsen kanssa kaikenlaista turhaakin. Varmasti isän puolelta ajatellaan sinusta samaan tyyliin jossain asiassa, että et tee asioita ihan fiksuimmalla tavalla lapsen kanssa. Nämä kun ovat vähän sellaisia asioita, että niitä voidaan katsella monesta näkökulmasta.
Jos päädyt keskustelemaan asiasta eksäsi kanssa, niin ehkä voisit lähestyä asiaa siltä kantilta, että sinäkään et aina onnistu kasvatusasioissa parhaalla mahdollisella tavalla.
[/quote]
Anteeksi kuinka? Jaksavat tehdä kaikenlaista turhaakin? Puistoon ei mennä, kökötetään kotona ja lapsenvahtina toimii TV. En taatusti itsekään onnistu kaikessa, mutta kyllä se passaaminen vähempi vie energiaa entä asioiden opettaminen ja neuvominen. Ap
[/quote]
Mä sain ainakin sellaisen käsityksen, että lapsi taantuu ihan kokonaan. Että ei edes pue ulkovaatteita itse. Siis muitakaan kuin kenkiä.
Eipä se nyt kovin hyväksi lapselle ole jos kaikki tehdään hänen puolestaan, telkkari toimii lapsenvahtina ja kökötetään kotona.
t.5
Ps. Älkää nyt kaikkea tunkeko ap:n pään viaksi ;)
exän nykyinen - kaiken pahan alku ja juuri :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se olisi vain se tarralenkkari tai barbin kenkä. Isäviikon jälkeen ei MIKÄÄN vaate lähde pois omatoimisesti, saati aitten mene päälle. Vessaan ei osata mennä ellei kokoajan kysy onko pissahätä? ("Et kysyny pissattaako??") Barbeiltä ei saada vaatteita pois eikä päälle, mitään ei siivota, ei suostuta kävelemään itse puistoon.. Loppuviikosta alkaa olla taas reipas ja kiinnostunut oppimaan, mutta alkuviikko menee aina taisteluksi. Ap
Kuulkaas nyt arvon äidit. Vähän suhteellisuudentajua. lapsi ei mene rikki siitä että elää isän luona toisin kuin äidin. Eikai ap tiedä miten siellä koko ajan ollaan? Kukaan meistä ei ole täydellinen, isä on vajaa yhdellä ja ap toisella tavalla. ja minä kolmannella. Täydellistä lapsuuttakaan ei ole. Jos nyt jossain kökötellään ja katsellaan televisiota ja se on ongelma, niin kyllä ap sun lapsella on asiat todella hyvin. On olemassa myös ONGELMIA. Teillä kyseessä on mielipide-ero. kannattaisko sun oikeasti miettiä miten voisit keskittyä omaan elämääsi ja olla miettimättä ja ärsyyntymästä siitä isän perheen elämästä? Ei ole helppoa, mutta taatusti vaikeampaa on tajuta vuosien päästä että hukkaisdt lapsesi lapsuuden ja kaiken ihanan siellä ärsyyntymällä tarralenkkareista, barbinkengistä, kököttämisestä ja milloin mistäkin. Voin vakuuttaa että sitä tulet katumaan. Ja se on tasan oma valintasi josta on turha sitä uusperhettä syyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 00:58"]
exän nykyinen - kaiken pahan alku ja juuri :D
[/quote]
Et viitsisi. Kyllä vmisä on huoltajana vastuussa lapsesta, ja ei hän minusta vaikuta kovin kiinnostuneelta lapsestaan.
Ehkä se liittyy juuri siihen, että rouvalla on omat lapset jo vanhempia. Isompien lasten kanssa on tottunut siihen, että hommat hoituvat jo pelkällä sanomisella. Isot lapset tietävät mitä tarkoittaa, kun äiti käskee siivoamaan huoneen. Se tapahtuu siis pelkällä yhdellä lauseella.
Nyt kun viisivuotiaan kanssa pitäisi vaivautua menemään seuraksi lelujen kasaukseen ja siinä samalla selittää miksi sitä tehdään ja miten tehdään, niin se voi tuntua vaivalloiselta. Kun on siis tottunut siihen sanaohjaukseen, joka toimii kuin automaatti.
En kyllä oikein tiedä mitä tuosta pitäisi ajatella. Ethän sinä voi alkaa toista perhettä opettamaan, että ovat muutaman vuoden päästä suossa, kun eivät nyt opeta lasta omatoimiseksi. Ja onko sun paikkasi alkaa toista perhettä pomottamaan, että heidän pitää tehdä samoin kuin sinä teet.
Toisaalta voisit vain alkaa opettamaan lapselle, että isän luona on isän perheen tavat, mutta ne ovat äidin luona erilaiset ja äidin luona tehdään kuten äidin luona tehdään. Mutta on tuossakin mietittävää, että onko oikein vaatia lapselta joka viikko sopeutumista ihan erilaisiin tapoihin. Luulisi tuon opettavan lapselle tehokkaasti, miten vedätetään ihmisiä aina sen mukaan millainen ihminen hänellä on vastassa.
En tiedä toimisiko sellainen, että isäviikon jälkeen menet lapsen luo muka vähän auttamaan siinä pukemisessa, kun lapsi pyytää. Mutta et oikeasti auta ihan niin hirveän paljon, vaan siinä ensimmäisen puntin aikana juttelet, että kyllä sinä jo olet niin iso, että osaat itsekin pukea, näytäpä miten se toinen jalka laitetaan punttiin. Vahvistat siis lapsen itsetuntoa ja halua yrittää itse. Toki tuo on sinulle tympeää, että joudut tekemään "turhaa" kasvatustyötä, mutta olisiko se lapselle kuitenkin se paras juttu.
Jos et tiedä mitä tekisit, niin ehkä saisitte lapsen isän kanssa ajan perheveuvolaan tai perheasiain neuvottelukeskukseen tmv. missä voisitte keskustella asian läpi ja ehkä vetää samalla yleisempiäkin kasvatuslinjoja.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 01:02"]
Kuulkaas nyt arvon äidit. Vähän suhteellisuudentajua. lapsi ei mene rikki siitä että elää isän luona toisin kuin äidin. Eikai ap tiedä miten siellä koko ajan ollaan? Kukaan meistä ei ole täydellinen, isä on vajaa yhdellä ja ap toisella tavalla. ja minä kolmannella. Täydellistä lapsuuttakaan ei ole. Jos nyt jossain kökötellään ja katsellaan televisiota ja se on ongelma, niin kyllä ap sun lapsella on asiat todella hyvin. On olemassa myös ONGELMIA. Teillä kyseessä on mielipide-ero. kannattaisko sun oikeasti miettiä miten voisit keskittyä omaan elämääsi ja olla miettimättä ja ärsyyntymästä siitä isän perheen elämästä? Ei ole helppoa, mutta taatusti vaikeampaa on tajuta vuosien päästä että hukkaisdt lapsesi lapsuuden ja kaiken ihanan siellä ärsyyntymällä tarralenkkareista, barbinkengistä, kököttämisestä ja milloin mistäkin. Voin vakuuttaa että sitä tulet katumaan. Ja se on tasan oma valintasi josta on turha sitä uusperhettä syyttää.
[/quote]
Elikä apn pitäisi jatkaa passaamislinjalla? Sitten kun lapsi on täysi-ikäinen ja täysin uusavuton mietitään mikä meni pieleen? T. Sen virheen tehnyt
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 00:58"]
exän nykyinen - kaiken pahan alku ja juuri :D
[/quote]
Ei ole useimmiten kaiken pahan alku ja juuri, mutta oman lapsen luovuttaminen, varsinkin kipeän eron jälkeen- ja varsinkin jos itse on yksin- toisen naisen huolenpitoon sattuu. Ei se sen nyxän vika ole, mutta kerro mulle miksi aikuinen ihminen ei kykene sen vertaa empatiaan, että ymmärtäisi miltä äidistä tuntuu antaa lapsensa toiselle, toiseen perheeseen??? Ehkä et ole kokenut tilannetta etkä siten tiedä miltä se tuntuu?
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 01:02"]
Kuulkaas nyt arvon äidit. Vähän suhteellisuudentajua. lapsi ei mene rikki siitä että elää isän luona toisin kuin äidin. Eikai ap tiedä miten siellä koko ajan ollaan? Kukaan meistä ei ole täydellinen, isä on vajaa yhdellä ja ap toisella tavalla. ja minä kolmannella. Täydellistä lapsuuttakaan ei ole. Jos nyt jossain kökötellään ja katsellaan televisiota ja se on ongelma, niin kyllä ap sun lapsella on asiat todella hyvin. On olemassa myös ONGELMIA. Teillä kyseessä on mielipide-ero. kannattaisko sun oikeasti miettiä miten voisit keskittyä omaan elämääsi ja olla miettimättä ja ärsyyntymästä siitä isän perheen elämästä? Ei ole helppoa, mutta taatusti vaikeampaa on tajuta vuosien päästä että hukkaisdt lapsesi lapsuuden ja kaiken ihanan siellä ärsyyntymällä tarralenkkareista, barbinkengistä, kököttämisestä ja milloin mistäkin. Voin vakuuttaa että sitä tulet katumaan. Ja se on tasan oma valintasi josta on turha sitä uusperhettä syyttää.
[/quote]
Heh, karhunpalveluksen isä ja uusi vain tekevät lapselle. Ja itselleen.
Se voi kostautua aika kivasti tulevaisuudessa.
Ap:lle veemäisimmät, hän pitää huolta, ettei lapsi taannu jne.
Isän luona taas lapsi saa ilmeisesti olla miten haluaa eikä tarvitse itse tehdä mitään.
Odotahan vain kun tulee teini-ikään. Siinäpä onkin kiva selitellä lapselle miksi ei saakaan kaikkea kivaa tai sitten köyhtyy mukavasti kun jatkaa samaa rataa :)
Ja sitten lapsi haluaa isin ja uuden luokse asumaan, siinä tulee se ap:lle veemäisin vaihtoehto. Kun ei nyt anna periksi ja muut antaa, voi olla, että lapsi haluaa asua siellä missä ei tarvitse tehdä mitään. Sehän sitten kostautuu lapselle.
Olisi ihan hyvä jos isäkin alkaisi kantamaan vastuunsa, pakottaahan ei voi kuitenkaan, mutta ei se pahitteeksi olisi.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 01:03"]
Ehkä se liittyy juuri siihen, että rouvalla on omat lapset jo vanhempia. Isompien lasten kanssa on tottunut siihen, että hommat hoituvat jo pelkällä sanomisella. Isot lapset tietävät mitä tarkoittaa, kun äiti käskee siivoamaan huoneen. Se tapahtuu siis pelkällä yhdellä lauseella.
Nyt kun viisivuotiaan kanssa pitäisi vaivautua menemään seuraksi lelujen kasaukseen ja siinä samalla selittää miksi sitä tehdään ja miten tehdään, niin se voi tuntua vaivalloiselta. Kun on siis tottunut siihen sanaohjaukseen, joka toimii kuin automaatti.
En kyllä oikein tiedä mitä tuosta pitäisi ajatella. Ethän sinä voi alkaa toista perhettä opettamaan, että ovat muutaman vuoden päästä suossa, kun eivät nyt opeta lasta omatoimiseksi. Ja onko sun paikkasi alkaa toista perhettä pomottamaan, että heidän pitää tehdä samoin kuin sinä teet.
Toisaalta voisit vain alkaa opettamaan lapselle, että isän luona on isän perheen tavat, mutta ne ovat äidin luona erilaiset ja äidin luona tehdään kuten äidin luona tehdään. Mutta on tuossakin mietittävää, että onko oikein vaatia lapselta joka viikko sopeutumista ihan erilaisiin tapoihin. Luulisi tuon opettavan lapselle tehokkaasti, miten vedätetään ihmisiä aina sen mukaan millainen ihminen hänellä on vastassa.
En tiedä toimisiko sellainen, että isäviikon jälkeen menet lapsen luo muka vähän auttamaan siinä pukemisessa, kun lapsi pyytää. Mutta et oikeasti auta ihan niin hirveän paljon, vaan siinä ensimmäisen puntin aikana juttelet, että kyllä sinä jo olet niin iso, että osaat itsekin pukea, näytäpä miten se toinen jalka laitetaan punttiin. Vahvistat siis lapsen itsetuntoa ja halua yrittää itse. Toki tuo on sinulle tympeää, että joudut tekemään "turhaa" kasvatustyötä, mutta olisiko se lapselle kuitenkin se paras juttu.
Jos et tiedä mitä tekisit, niin ehkä saisitte lapsen isän kanssa ajan perheveuvolaan tai perheasiain neuvottelukeskukseen tmv. missä voisitte keskustella asian läpi ja ehkä vetää samalla yleisempiäkin kasvatuslinjoja.
[/quote]
Kiitos asiallisesta viestistä! Sain uutta näkökulmaa asiaan. Olen kokeillut tätä vähän auttamista, mutta ei toimi. Menee makaamaan lattialle kuin pieni vauva. Isän kanssa puhuttu tästä, aluksi oltiin samoilla linjoilla mutta ajan kuluessa se on hänellä muuttunut. ap
Miksi alapeukku? Ap