Miksi ette osaa kiittää kun toinen järjestää kutsut??

Ove Sundbergko siellä huutelee :D

Ove Sundbergko siellä huutelee :D

Voi jessus, anna olla jos on niin vaikeata.

Karjalaisena ölen järkyttynyt siitä, että pitäisi kysyä voinko tuoda jotain? Etkö itse osaa ostaa kaikkea valmiiksi? Sulla on myös juntteja kavereita.

Kannattaisiko vähän ruksata vieraslistaa?

Minusta on ehkä ärsyttävintä joutua kutsuille, joissa juhlat pitääkin tehdä itse. Äiti on mestari tällaisessa, mutta annettakoon armoa omalle muorille. -Kanna halot, siirrä puutarhaklausteet, käy kaupassa kun vielä puuttuu sitä ja tätä, lämmitä sauna, tiskaa, siivoa astiat, anna emännän levätä raskaan juhlapäivän jäljkeen.

Imuroi vielä.

Itse en pidä siitä, että ihmiset tuppaavat keittiööni, jos olen pyytänyt luokseni jonkin juhlan takia. Vieraiden on tarkoitus viihtyä eikä ruveta talkosiin. Kiittää kyllä saa puolin ja toisin: kiitos tuliaisista, kiitos kivasta illasta.

Millä tavalla toivoisit, että vieraasi kittäisivät sinua kekkereiden järjestämisestä. Hetikö paikalla, vaikka ruokapöydästä tai kahvipöydästä noustua tai poislähtiessä eteisessä. Vai pitäisikö sinulle lähettää seuraavana päivänä kukkia ja niiden mukana kiitoskortti, kuten joskus ennen paremmissa piireissä tehtiin? Vai riittäisikö pirautus puhelimella tai nykyaikaisemmin vielä tekstiviestillä tai sähköpostilla?

[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 13:14"]

Millä tavalla toivoisit, että vieraasi kittäisivät sinua kekkereiden järjestämisestä. Hetikö paikalla, vaikka ruokapöydästä tai kahvipöydästä noustua tai poislähtiessä eteisessä. Vai pitäisikö sinulle lähettää seuraavana päivänä kukkia ja niiden mukana kiitoskortti, kuten joskus ennen paremmissa piireissä tehtiin? Vai riittäisikö pirautus puhelimella tai nykyaikaisemmin vielä tekstiviestillä tai sähköpostilla?

[/quote]

En ole ap, mutta olen samaa mieltä, että on junttia jättää kiittämättä. Kiitoksen voi sitten esittää milloin itse haluaa, joko heti alkuun, keskellä juhlien, tai juhlien jälkeen, sanallisesti, kirjallisesti, puhelimella tai sähköpostilla, kasvokkain, miten nyt kukin haluaa, mutta KUNHAN KIITTÄÄ. SE on kohteliasta.

Junttiurpot jättää kiitämättä, haalivat kaiken ruokapyöydästä lautaselleen, ja pieraisevat lähtiessään (näin kärjistetysti)

AP sulla on juntteja vieraita! Älä kutsu heitä enää.

Minua kyllä ärsyttää nuo avuntarjoajat, jotka vain velvollisuudesta kysyvät, voivatko auttaa. Jos minä olen etukäteen siivonnut nurkat ja tehnyt/tilannut/maksanut tarjoamiset, niin ottaa kyllä päähän, jos edellisenä iltana joku kysyy, voiko auttaa, tai jos tuodaan suoraan tilaisuuteen jotain itse tekemiä torttuja. Mihin ihmeeseen minä ne yhtäkkiä tungen? Kaikki pöydät jo notkuvat, tarjoiluastiat ovat käytössä, maljakot täynnä.

Vielä enemmän sapettaa se, että jos juhlat ovat tulossa, kuukautta ennen lupaillaan, että tullaan apuun, mutta sen jälkeen ei kuulu enää mitään. Kun on työ ja lapset ja lasten harrastukset, voi voi sentään kun ei millään ehdikään...

Parasta on, jos kysyy suoraan juhlan järjestäjältä, voinko käydä kaupassa ja tuoda maidot, kermat, kahvit ja sokerit - ja säilytänkö niitä meidän jääkaapissa juhlaan asti, kun teillä on silloin varmaan jääkaapit täynnä tarjottavaa. Tai tarvitaanko tarjoiluastioita tai maljakoita. Tai otanko lapset hoitoon siksi aikaa kun siivoat. Tai haenko juhla-aamuna leipomosta tavaraa, että saatte rauhassa pukeutua ja syödä aamupalaa. Tms. Sellaiset epämääräiset "voin sitten auttaa" -lupailut ottavat päähän.

En minä ala mitään ylitsevuotavia kiitospuheitakaan pitämään, kun lähden toisten juhlista pois. Monta kertaa varsinkin suuremmissa juhlissa on kova hälinä, eipä siinä sitten lopuksi mitään puheita pidetä, kun on jo jonoa selän takana. Käydään sanomassa, että me ollaan nyt lähdössä kun on pitkä kotimatka, kiitos kovasti tarjoamisista ja juhlista, oli kivaa tulla. Sitten myöhemmin päivän parin päästä voi laittaa tekstiviestin tai soittaa ja sanoa, että oli tosi kivat juhlat ja kiitos paljon. Ellei sitten ole etukäteen sopinut täsmällisesti, että tulen silloin ja silloin auttamaan juhlan jälkien siivoamisessa.

Menen nykyisin aina kutsuille siivoukseen sopivissa vaatteissa, matkassa tietty sopiva tarjoiluasu, oma tiskiharja ja pölynimuri sekä pari jätesäkkiä. Ilman muuta tuon mukanani myös kahvinkeittimen, pari kakkua ja kattilallisen lohikeittoa. Edellisellä viikolla otan kutsujan koko perheen meille asumaan, jotta kutsujen järjestäjä saa rauhassa siivota ja edellisenä päivänä käväisen töiden jälkeen auttamassa suihkurusketuksen tekemisen kanssa sekä laittamassa rakennekynnet.

Onhan se kutsujen järjestäminen niin vaativaa, että tarvitaan vieraat tekemään oma osansa. Ja sitten ne pahukset ei edes tajua kiittää siitä, miten paljon vaivaa heidän vuokseen on nähty!

8, kiittäminen ihan vain soittamalla, laittamalla tekstiviesti tai vaikka Facebookviestillä kiitos!

Ei kai tähän muuta voi todeta, kuin että hyvä tavaton... O tempora o mores....

Jälkeenpäin pitää kiittää. Ja taloon tullessa pitää olla sopiva tuliainen.

Mutta jos vieraaksi kutsutaan, on vieras, ei kotiapulainen.

[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 13:40"]

Menen nykyisin aina kutsuille siivoukseen sopivissa vaatteissa, matkassa tietty sopiva tarjoiluasu, oma tiskiharja ja pölynimuri sekä pari jätesäkkiä. Ilman muuta tuon mukanani myös kahvinkeittimen, pari kakkua ja kattilallisen lohikeittoa. Edellisellä viikolla otan kutsujan koko perheen meille asumaan, jotta kutsujen järjestäjä saa rauhassa siivota ja edellisenä päivänä käväisen töiden jälkeen auttamassa suihkurusketuksen tekemisen kanssa sekä laittamassa rakennekynnet.

Onhan se kutsujen järjestäminen niin vaativaa, että tarvitaan vieraat tekemään oma osansa. Ja sitten ne pahukset ei edes tajua kiittää siitä, miten paljon vaivaa heidän vuokseen on nähty!

[/quote]

Kiitos tästä!

Ihmettelen ihan samaa. Kyllä minä kiitoän lahjoista heti niitä saadessani mutta myös jälkeenpäin mainitsen jotain esim. tämän tapaista "että kyllä se sinulta saamani koru oli todella kaunis" tms.

Kutsuilta kun lähden sanon kiitokset, olen myös kerran ainakin maininnut ruokapöydässä miten mukavaa on kun kutsuttiin ja kehun tarjoiluja. Myöskin jälkeenpäin mainitsen että oli oikein mukava ilta ja kiitän siitä.

Näin minua on opetettu ja näin opetan lastani. Haluan tehdä isäntäparille hyvin selväksi että arvostin heidän näkemäänsä vaivaa, tarjoilua ja sitä että sain kutsun näin toimimalla. Ja aina, ihan aina kutsuille viedään kukka/viinipullo tms. tuliaiseksi. Aina.

Mä kävin tuossa kaverini luona vapaamuotoisilla lastenvaatekutsuilla. Lähdin sieltä yhtä matkaa erään toisen kaverini kanssa. Siinä kun tehtiin lähtöä niin kaverini rupesi etsiskelemään emäntää kiittääkseen häntä. Mulle tuli todella juntti ja typerä olo, koska kiittäminen ei ollut käynyt edes mielessä. Ja mulle on tosiaan opetettu, että kiittää pitää. Ei vain tullut mieleenkään. Tohotin siinä lapsen kanssa. Noloa.

15 ap yhtyy tähän, ilo kuulla, että edes joissakin (nykyään näköjään harvoissa) perheissä vielä näin opetetaan!

[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 12:59"]

Kova urakka aina olla järjestäjänä, siivota koti, laittaa tarjoilut ja sitten ihmiset tulevat, eivät kysy voisivatko jotenkin auttaa, voisivatko kenties tuoda jotakin tai eivät ainakaan jälkikäteen kiitä emäntää. 

Itselle tämä on niin vierasta, kun on lapsesta asti opetettu kiittämään järjestäjää, kiittämään lahjoista, ym. Nykyihmisille tämä on näköjään nyt muutaman viime vuoden järjestämiskokemuksella aivan vierasta :O :(

[/quote]

Lakkaa järjestämästä juhlia,niin ei tarvitse pahoittaa mieltään vieraiden kiittämättömyydestä.

[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 13:55"]

Ihmettelen ihan samaa. Kyllä minä kiitoän lahjoista heti niitä saadessani mutta myös jälkeenpäin mainitsen jotain esim. tämän tapaista "että kyllä se sinulta saamani koru oli todella kaunis" tms.

Kutsuilta kun lähden sanon kiitokset, olen myös kerran ainakin maininnut ruokapöydässä miten mukavaa on kun kutsuttiin ja kehun tarjoiluja. Myöskin jälkeenpäin mainitsen että oli oikein mukava ilta ja kiitän siitä.

Näin minua on opetettu ja näin opetan lastani. Haluan tehdä isäntäparille hyvin selväksi että arvostin heidän näkemäänsä vaivaa, tarjoilua ja sitä että sain kutsun näin toimimalla. Ja aina, ihan aina kutsuille viedään kukka/viinipullo tms. tuliaiseksi. Aina.

[/quote]

No onhan tuo kivasti tehty, todellakin, mutta ei nyt viitsitä niuhottaa jos se ei kaikilta niin luonnistu. Tai sitten ap:n ei pidä kutsua niitä ihmisiä, jotka eivät kiitä enää uudestaan. Minun 90-vuotias mummoni tykkää pitää kiinni tuollaisista tavoista, itse ajattelen, että nykyään kiitos välittyy siinä, että kiireiset ihmiset vaivautuvat paikalle...

Jos ei kiinnosta, niin ei mennä.

Ai... Mun järjestämillä kekkereillä vieraat on AINA kiittäneet kutsusta ja juhlista jo alkumaljan ja vapaamuotoisen tervetuloatoivotuksen jälkeen, siinä on ihan luonteva hetkikin sille. Mutta tämä siis vain kun on esim vappu- tai pikkujoulujuhlat, jonne kaikki tulee yhtäaikaa. Meidän nonstop-synttäreillä jotkut kiittävät lähtiessään, jotkut eivät. Ystävät kysyvät aina, toisivatko jotain tullessaan, suku ei ole ikinä tarjonnut apua missään muodossa edes ristiäisten laittoon. Mun apu on kelvannut kaikille kun olen tarjonnut. 

Mutta en minä nyt jouda mieltäni pahoittamaan, jos joltakulta kiitos unohtuu..

Apua mikä juntti tämä nro 19!!!