Työssäolovelvoite potkujen jälkeen

Ei oo vissiin kukaan muu potkuja saanu...

Meillä ainakin potkut saaneet on saikutellu työssäolovelvoitteen ajan

vaihtelevasti näitä velvotteita on käytetty. Suosittelen sairaslomaa.

tee jotain 20 vuotisia sopimuksia halvalla muutama :)

tai jos olet tehtaassa pistä hevosta naudan joukkoon :)

Vaikka varmasti vituttaa, kannattaa miettiä sitäkin, että olisi hyvä jos entinen esimiehesi voisi rehellisesti sinua suositella uusiin työpaikkoihin. Saikuttelu ei kerro sinusta hyvää.

Olin 6 kk työvelvollisuudella töissä, päivääkään en ollut poissa vaikka oli todella ahdistavaa. Kunnon töitäkään ei enää ollut, oli ihan järjetöntä istua se 8 tuntia käytännössä tyhjän panttina. Vieläkin näen ajasta painajaisia vaikka siitä on vuosia. 1 kk kuulostaa vielä aika helpolta.

Ko. esimies on tuntenut minut vasta pari kuukautta, joten vaikka hän sanoikin, että voi olla suosittelijana, niin tod. näk. pyydän kuitenkin vaikka häntä ennen ollutta esimiestä mielummin...

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 00:22"]

Olin 6 kk työvelvollisuudella töissä, päivääkään en ollut poissa vaikka oli todella ahdistavaa. Kunnon töitäkään ei enää ollut, oli ihan järjetöntä istua se 8 tuntia käytännössä tyhjän panttina. Vieläkin näen ajasta painajaisia vaikka siitä on vuosia. 1 kk kuulostaa vielä aika helpolta.

[/quote]

Uhh, joo, kyllä sen 1 kk tietenkin surffaa vaikka netissä, ainut ongelma on se, että täytyy katsella eräiden tyyppien naamaa...

Mä otin puoli vuotta saikkua, ei kannata mennä töihin.

Tottakai menet töihin! Siitähän sinulle maksetaan vielä palkka. Kymmentä ammattia harjoittaneena ja pariakymmentä työnantajaa palvelleena (15v) ihmettelen tuollaista asennetta! Pätkätyöt ovat arkipäivää.

Jos ei polla kestä, hae saikkua. Pyydä tosin ensin ne suositukset.

Itselläni oli tulehtuneet välit esimieheen jo ennen potkuja, jäi suositukset pyytämättä.

2 vko olin töissä ja 2vko saikulla.

Mä varmaan olisin saikulla. Tuskin saisin edes suosituksia, kun työssäoloaikana joutunut olemaan masennuksen takia saikulla. Tosin tuskin sitä ahdistusta edes töissä kestäisi ja naljailua viimeisinä aikoina. 

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 10:09"]

Mä varmaan olisin saikulla. Tuskin saisin edes suosituksia, kun työssäoloaikana joutunut olemaan masennuksen takia saikulla. Tosin tuskin sitä ahdistusta edes töissä kestäisi ja naljailua viimeisinä aikoina. 

[/quote]

Voi teitä herkkiksiä...

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 10:16"]

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 10:09"]

Mä varmaan olisin saikulla. Tuskin saisin edes suosituksia, kun työssäoloaikana joutunut olemaan masennuksen takia saikulla. Tosin tuskin sitä ahdistusta edes töissä kestäisi ja naljailua viimeisinä aikoina. 

[/quote]

Voi teitä herkkiksiä...

[/quote]

Niin aattele sinä vaan! Parempi herkkis kuin kusipää!

Itsellä olisi myös 6 kk irtisanomisaika, jos potkut tulisi. Työvelvoiteesta en tiedä. Meillä on ainakin saanut käyttää joitakin työpäiviä työnhakuun.

Toisaalta olen konsulttina tottunut lähtemään usempaan kertaan eri asiakkailta ja olen oppinut että työt kannattaa tehdä kunnolla loppun asti. Koskaan kun ei tiedä kennen törmää seuraavalla asiakkaalla tai seuraavassa työyhteisössä. Sen verran pienet on kuitenkin pääkaupunkiseudullakin piirit. Ja mitä pienemmällä paikkakunnalla asuu sitä enemmän kannattaa panostaa oman työmaineeseensa. Ehdoin tahdoin ei työmainettaan kannata huonontaa.

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 10:03"]

Tottakai menet töihin! Siitähän sinulle maksetaan vielä palkka. Kymmentä ammattia harjoittaneena ja pariakymmentä työnantajaa palvelleena (15v) ihmettelen tuollaista asennetta! Pätkätyöt ovat arkipäivää.

[/quote]saikulla saa täyden palkan

Mua ihmetyttää, että pidetään työssäolovelvoitteella kovin pitkään, ainakin jos on jossain muissa kuin täysin rutiinitöissä. Enemmän aivoja vaativia töissä työteho varmasti laskee lähes kaikilla ja erittäin ymmärrettävästi.

Isompi tekijä työnantajan kannalta on, että yt-neuvottelujen aika ja sen jälkeiset irtisanomiset tuovat aina jonkinlaisen trauman työyhteisöön. Usein aika suuren. Jotta työyhteisö pääsee tavallaan toipumaan ja taas toimimaan tehokkaasti, siitä traumasta pitää toipua ja päästä yli. Niin kauan kuin irtisanotut ovat työyhteisössä, se toipuminen ei pääse kunnolla alkamaan. Irtisanotut käsittelevät väkisinkin omassa mielessään omaa tilannettaan ja jäävät puolestaan usein tuntevat empatiaa tai huonoa omaa tuntoa siitä, että kaveri joutui lähtemään ja itse sai jäädä. Ja se irtisanottu työkaveri siinä vieressä muistuttaa olemassa olollaan tilanteesta joka päivä, vaikka käyttäytyisi kuinka fiksusti. Ihan ymmärrettävää on, että aika harvasta ei näy oma tilanne mitenkään, joten oma alakulo ja epävarmuus tarttuu helposti muihinkin. Eli työssäolovelvoitteella tavallaan pitkitetään tilannetta ja syvennetään työyhteisön traumaa ja heikennetään sen toimintakykyä pidemmäksi aikaa kuin olisi välttämätöntä, joka minusta on käsittämätöntä työnantajan näkökulmasta.

Itse tulin irtisanotuksi ja minulla oli melko lyhyt työvelvoite sen jälkeen. Huomasin, että oma läsnäoloni teki muun porukan olon ristiriitaiseksi, joten sekä heidän että itseni vuoksi tarkoituksella järjestin itselleni mahdollisimman paljon tekemistä poissa työpisteeltä ja osan asioita kävin tekemässä viikonloppuna. Jos me irtisanotut olisimme "roikkuneet" siinä pitkäänkin, se olisi varmasti syönyt muun väen työmoraalia ja paljon, joten työnantajalta ihan fiksu päätös "päästää" meidät mahdollisimman nopeasti pois jaloista.

Toisaalta tilanne ap ei välttämättä ole sinulle niin huono, vaikka joutuisit jäämään. Minulle sanoi eräs, joka joutui olemaan pitkän irtisanomisajan omasas työssään, että sen aikana sai tavallaan surutyönsä tehtyä ja henkisesti irrottauduttua työyhteisöstä ja kun lopulta pääsi pois työpaikalta, sitä ei enää tarvinnut käsitellä päässään ja surra. Se oli jo siinä vaiheessa tehty, kun työpaikan oven viimeisen kerran sulki takanaan ja silloin se poistui myös mielestä. Itselläni meni kuukausi pari ennen kuin henkisesti irtosin työpaikastani, ja omalta osaltani olin ihan tyytyväinen, että minulla oli edes tuo lyhyt työssävelvoiteaika: Sen aikana ehdin näkemään mitä työpaikassa irtisanomisten jälkeen tapahtui ja näin, ettei se todellakaan enää ollut sama paikka ja paikka, jossa edes olisin halunnut olla. Se oli siis tavallaan tarpeellinen kokemus minulle itselleni olla siellä jokunen päivä.

Tsemppiä ap, kyllä se siitä helpottaa, mutta ottaa se aikansa.

Töihin kannatttaa jäädä ja homma hoitaa kunnnialla, koska "huomisesta ei kukaan tiedä".

Tilanteet voivat muuttua, mitä AP veikkaat: kumpi otetaan ensimmäisenä takaisin töihin jos esim. työt lisääntyvät ja tarvitaan lisää työntekijöitä, vai vaikka joku jää äitiyslomalle tai sairastuu vakavasti tmv.

Se joka hoiti/hoitaa työssäolovevoitettaan ihan kuin olisi "normaalin tapaan" töissä, vai se joka alkoi heti saikulle ja ei enää työpaikalla näkynyt.

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 10:27"]

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 10:03"]

Tottakai menet töihin! Siitähän sinulle maksetaan vielä palkka. Kymmentä ammattia harjoittaneena ja pariakymmentä työnantajaa palvelleena (15v) ihmettelen tuollaista asennetta! Pätkätyöt ovat arkipäivää.

[/quote]saikulla saa täyden palkan

[/quote]

Ei se saikkuloma loputtomiin palkallista ole..

Riittää kun on työsuhteeen loppuun asti, se on helppo järjestää, tulee aina välillä töihin pariks päiväks ja sit taas uus saikku. Piece of cake, työterveydet toimii aina niin. Itselläni oli 4 kk irtisanomisaika ja olin koko ajan saikulla täydellä palkalla.[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 10:52"]

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 10:27"]

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 10:03"]

Tottakai menet töihin! Siitähän sinulle maksetaan vielä palkka. Kymmentä ammattia harjoittaneena ja pariakymmentä työnantajaa palvelleena (15v) ihmettelen tuollaista asennetta! Pätkätyöt ovat arkipäivää.

[/quote]saikulla saa täyden palkan

[/quote]

Ei se saikkuloma loputtomiin palkallista ole..

[/quote]