Työssäolovelvoite potkujen jälkeen

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 10:41"]

Tilanteet voivat muuttua, mitä AP veikkaat: kumpi otetaan ensimmäisenä takaisin töihin jos esim. työt lisääntyvät ja tarvitaan lisää työntekijöitä, vai vaikka joku jää äitiyslomalle tai sairastuu vakavasti tmv.

Se joka hoiti/hoitaa työssäolovevoitettaan ihan kuin olisi "normaalin tapaan" töissä, vai se joka alkoi heti saikulle ja ei enää työpaikalla näkynyt.

[/quote]

 Ei Suomalainen osaa ajatella näin pitkälle. KAIKKI Mulle heti asenne jyrää Liian usein.

Työnantajana ihmettelen tuollaisten lusmujen moraalia. Onko teillä palkollisilla käsitystäkään siitä, miten stressaavaa on näinä aikoina etsiä kaikille tuottavaa työtä, saati jos joutuu miettimään yökaudet kenet irtisanotaan? Kortistoon tuollaiset surkimukset joutaakin! Tekisi mieli oikein kirota kunnolla, sitten vingutaan kun kukaan ei ota enempää porukkaa töihin. No ei kai kun kaikki makaa turhalla saikulla. V*tun ääliöt.

Ystävällä kävi juuri niin, että toukokuussa tuli irtisanomislappu: firma lopetetaan. Puoleksi vuodeksi oli vielä töitä eli marraskuussa homma loppuu. No, piti sovitut kesälomat ja jatkoi työntekoa. Ainoa ero entiseen oli se, että alkoi hakemaan uusia töitä. Nyt kuitenkin ilmoitettiin, että irtisanominen on peruttu, hommat jatkuu normaalisti. Näin ei kyseisellä henkilöllä varmasti olisi käynyt, jos olisi alkanut saikuttelemaan ilmoituksen jälkeen. Eli tosiaan kannattaa huolehtia maineestaan, koska koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu. Ja vaikka kyseinen työpaikka tosiaan menisikin alta, niin kyllä noista saikuttelijoista jutut leviää tulevillekin työnantajille.

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 11:08"]

Työnantajana ihmettelen tuollaisten lusmujen moraalia. Onko teillä palkollisilla käsitystäkään siitä, miten stressaavaa on näinä aikoina etsiä kaikille tuottavaa työtä, saati jos joutuu miettimään yökaudet kenet irtisanotaan? Kortistoon tuollaiset surkimukset joutaakin! Tekisi mieli oikein kirota kunnolla, sitten vingutaan kun kukaan ei ota enempää porukkaa töihin. No ei kai kun kaikki makaa turhalla saikulla. V*tun ääliöt.

[/quote]Sitä saa mitä tilaa!!

Työssäolo irtisanomisen jälkeen on henkisesti kuormittavaa sekä irtisanotulle että muulle henkilöstölle. Irtisanottua kiusaa muiden mykkä tuijotus ja töihin jäävät ahdistuvat koska eivät tiedä miten käyttäytyä irtisanotun kanssa. Töihin jäävät kokevat syyllisyyttä että he saivat pitää työnsä.

Kaikki voivat huonosti. Näin ollen työssäolovelvoite on henkistä pahoinpitlyä.

Joskus ihmettelee, ovatko ihmiset ansainneet työnsä. Ovatko he ansainneet palkkansa? Ovatko he ansainneet sairauslomaetuuden? Ja en ole kokoomusnuori, olen keski-ikäinen vihervasemmistolainen, joka joskus, toisinaan uskoo ihmisten hyvyyteen, moraliteettiin ja solidaarisuuteen. Kyllä se vituttaa, että jos aita on matala, toiset eivät edes ryömi sen ali, vaan kiertävät kaukaa koko systeemin omaan napaansa tuijottaen. Ja me kaikki, kaikki muut, maksamme systeemikusettajien sairausajan palkat. Just joo. Moraalisesti se on väärin myös niitä kohtaan, jotka oikeasti ovat työkyvyttömiä todellisen masennuksen (ei alakulon tai vitutuksen) vuoksi. 

Moraalista on kysymys, joko sitä on tai ei. 

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 11:18"]

Työssäolo irtisanomisen jälkeen on henkisesti kuormittavaa sekä irtisanotulle että muulle henkilöstölle. Irtisanottua kiusaa muiden mykkä tuijotus ja töihin jäävät ahdistuvat koska eivät tiedä miten käyttäytyä irtisanotun kanssa. Töihin jäävät kokevat syyllisyyttä että he saivat pitää työnsä.

Kaikki voivat huonosti. Näin ollen työssäolovelvoite on henkistä pahoinpitlyä.

[/quote]

Tästä olen samaa mieltä.

Ja sen verran olen ottanut nokkiini tilanteesta, että jos nyt jostain syystä minulle tarjottaisiinkin töitä tästä firmasta, niin enpä usko, että ottaisin vastaan.

Tähän liittyy nimittäin muutakin. Minut irtsanotaan taloudellisista syistä, mutta kuitenkin samaan aikaan palkataan toinen henkilö. Hänen palkkaamiseensa ei olisi annettu lupaa pääpaikalta, jos minua ei olisi laitettu pihalle. Tottakai minulle kerrottiin tästä tehtävästä, mutta minulla ei riitä siihen osaaminen. Ja nyt minut irtisanonut ja uuden palkannut toimitusjohtaja kailottaa suureen ääneen, miten hyvän tyypin hän on löytänyt... Joten arvatkaa miltä tuntuu. Jos kyse olisi pelkästään siitä, että firmalla menee niin huonosti, että on pakko vähentää väkeä, niin tilanne olisi ihan eri ja tekisin kunnialla hommani loppuun. Mielelläni olisin myös pois paikalta, kun tämä uusi henkilö aloittaa, mutta tällä työvelvoitteella en ole. Vaikea suhtautua häneen ystävällismielisesti tässä tilanteessa, vaikkei se hänen vikansa olekaan...

Ap, joka on kyllä menossa huomenna töihin...

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 11:34"]

Joskus ihmettelee, ovatko ihmiset ansainneet työnsä. Ovatko he ansainneet palkkansa? Ovatko he ansainneet sairauslomaetuuden? Ja en ole kokoomusnuori, olen keski-ikäinen vihervasemmistolainen, joka joskus, toisinaan uskoo ihmisten hyvyyteen, moraliteettiin ja solidaarisuuteen. Kyllä se vituttaa, että jos aita on matala, toiset eivät edes ryömi sen ali, vaan kiertävät kaukaa koko systeemin omaan napaansa tuijottaen. Ja me kaikki, kaikki muut, maksamme systeemikusettajien sairausajan palkat. Just joo. Moraalisesti se on väärin myös niitä kohtaan, jotka oikeasti ovat työkyvyttömiä todellisen masennuksen (ei alakulon tai vitutuksen) vuoksi. 

[/quote]

tajuatko, että nämä ihmiset ovat jo irtisanottaessa usein menettäneet ylpeytensä, ehkä tehtyään vuosikymmenet töitä yritykselle. Töissäolovelvoite voi olla todella häpeällistä ja ahdistavaa heille. Tuollaisessa tilanteessa en pari saikkupäivää näe vääränä, vaikka yleisesti en esimiesasemassa olevana pidä lusmuilusta.

Ei mulle tullut mieleenkään ruveta saikuttelemaan/lusmuilemaan, kun irtisanomiskirje postissa tuli. Ei kannata polttaa siltoja, suosittelijat on tärkeitä. Ja minäkin sain jatkaa kaikesta huolimatta yhtiössä ja vielä paremmalla palkalla.

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 23:37"]

Ei mulle tullut mieleenkään ruveta saikuttelemaan/lusmuilemaan, kun irtisanomiskirje postissa tuli. Ei kannata polttaa siltoja, suosittelijat on tärkeitä. Ja minäkin sain jatkaa kaikesta huolimatta yhtiössä ja vielä paremmalla palkalla.

[/quote]

ei ovet paukkuen kannata lähteä ja tämä on aina tilannekohtainen juttu muutenkin. Ihmiset reagoivat näihin asioihin erilailla. Lammas ei kannata enää kuitenkaan olla enää teurastuksen jälkeen. 

Itse ottaisin saikkua. Ei ihmisen tarvitse olla matelija. Töihin jääneillekin varmasti parempi ratkaisu, irtisanottavan kohtaaminen on rankkaa.

Miten helkutissa te vain "otatte saikkua"?

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 23:52"]

Miten helkutissa te vain "otatte saikkua"?

[/quote]

no tälläisssä tapauksessa ahdistuksesta, unettomuudesta, masennuksesta...näitä kaikkia ongelmia esiintyy useimmilla irtisanotulla.

Aikoinaan sain lopputilin esimiehen väkivallalla uhkaamisesta, olin ollut töissä 9v kun tuli uusi esimies mikä alkoi kyttäämään ja alkoi tekemään kaikesta vaikeaa, yritti pakottaa tuntipalkkalaisesta kuukausipalkalle, yrityksessä kaikki muut suostuivat, ei suostunut kuittaamaan tuntilistoja  jos oli ylkkää, lähetin ne sitten suoraan palkkakonttoriin, aluepäällikön kanssa käytiin asiasta neuvotteluja (oli uuden esimiehen kalakaveri).

Vuoden katselin tuota touhua ja kun hermo meni ehdotin että mennään pihalle selvittämään asiat, ei tullut.

Lopputilin sain, 6kk irtisanomisaika ei työvelvoitetta, enkä ikinä menisi töihin vaikka olisikin, saikkua kokoajalle vain, se on yhdet puheet, nimi paperiin ja sillä selvä.

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 09:58"]

Mä otin puoli vuotta saikkua, ei kannata mennä töihin.

[/quote]

Ei ihme että halutaan ekat saikkupäivät palkattomiksi,kun OTETAAN PUOLI vuotta saikkua.

Palkallisena pitäisi saada maata puoli vuotta kotona.

Toivottavasti te luuserit ette ikinä saisi töitä

Mulle tuo puol vuotta tuli tarpeeseen, sain oikein suloisen koston. Lisäksi tuleva firmani sai sopimukset aikaiseksi niillä papereilla jotka vein.

Tiedän useamman tapauksen, jossa työntekijä on ensin yt neuvotteluissa irtisanottu, mutta sitten jonkun ajan päästä löytyykin töitä, kun esim. joku itse irtisanoo itsensä tai toisella osastolla, joka ei ehkä ole ollut yt-neuvottelujen piirissä, huomataan, että tarvittaisiin tekijää. Jos siinä vaiheessa on lähteny ovet paukkuen tai lyönyt kaiken ihan läskiksi, niin mahdollisuudet saada se duuni ei varmaan ole kauhean isot... Lisäksi Suomi on pieni maa ja ne samat naamat voi hyvin tulla vastaan jossain toisessakin firmassa, joten oikeasti kannattaa hoitaa asiat fiksusti loppuun vaikka harmitus onkin ymmärrettävää.