Olen niin masentunut, etten enää pääse liikkeelle.

Onko sinulla ollut masennusta koskaan aiemmin?

Mene lääkäriin. Pyydä apua.

Joo...Mäkin olin aktiiviliikkuja ja salilla kävijä ja oli työntakana malttaa pitää lepopäiviä. Sitten masennuin ja lihoin vuodessa 26kiloa. Vielä en ole liikuntaa jaksanut ottaa mukaan päivärytmiin. Olen maksanut punttiksesta turhaan puoli vuotta, sitä ennen jaksoin kuitenkin ainakin kerran vkossa käydä. Päivärytmisi kuulostaa tutulta... Hittojakos sitä masennukselle voi. Mun sairaanhoitaja tapaamisellamme sanoi että jos masennus kestää yli vuoden on kyse jostain muusta (ai niiku mistä?)... Ja että yli vuoden kestänyt masennus on sitten elämäntapa. Meni sairaanhoitaja vaihtoon. Sellasen luona oon siis käyny välillä juttelemassa.

Tuossa vaiheessa masennus on jo sen verran vakava että tarvitset lääkärin apua. Eli aamulla varaat ajan joko terveyskeskuslääkärille tai yksityiselle psykiatrille ja pyydät reseptin masennuslääkkeeseen sekä ajan keskusteluapuun.

mulla on sama juttu. opiskelin aikuisena alalle, jonne en yrityksistäni huolimatta työllisty. koen itseni täysin epäonnistuneeksi ja häpeän itseäni. olen saanut keskusteluapua, mutta haluaisin työpaikan ja tulevaisuuden. tiedän tuon tunteen, kun haluaa vain nukkua. 

muista ap, että vika ei ole sinussa, vaikka siltä saattaa tuntua. työttömyyden stigma on suomessa paha, yksilöä syyllistetään ja se aiheuttaa häpeää. 

yritä sinne jumppaan mennä kuitenkin, mulle ainakin fyysisestä kunnosta huolehtiminen on ollut tärkeää. jumpassa myös huolet unohtuu hetkeksi ja saat tekemistä, josta pidät. vedät vaan jumppa-asut päälle ja meet aamupäivällä tunnille, sitten loppupäivä tuntuu paremmalta, lupaan sen.

mulle tulee myös parempi mieli kun käyn kaupungilla syömässä lounaan tai kahvilla. näkee muita ihmisiä, se on tärkeää.

tsemppiä ap ja muut samassa tilanteessa olevat, ei anneta periksi. <3

Pitkän tauon jälkeen lähtökynnys on aina todella korkealla ja tulee monesti seliteltyä itselle miksi vielä voisi huilata ja, että kuinka väsynyt on yms. Nostat sen perseen penkistä ja lähdet ihmisten ilmoille tuulettumaan. Se olo mikä tulee kovasta urheilusuorituksesta on niin loistava, että kipinät sinkoilee. Liikunta auttaa jaksamaanki ja sitä on paljon aktiivisempi muutenkin jos urheilee. Itse tykkään aloittaa aamun punttitreeneillä pelkästään sen takia, että sitä on paljon virkeämpi koko loppu päivän. Jos nukkuu pitkään ja oleskelee vaan kotona niin ei sitä oikein herää koko päivän aikana, olo on vaan laiska ja se pahenee jos sen ottaa tavaksi. Nyt otat itseä niskasta kiinni ja lähet edes sen yhen kerran sinne jumppaan ja huomaat kuinka mahtava olo siitä tulee. zemppiä :)

Minulla on aiemmin ollut masennusta ja dg:kin on vaikea masennus. Mutta välillä on parempia aikoja ja pystyn käymään töissä. Nyt vain tuntuu, että on jonkinlainen pohja saavutettu. En ole aiemmin ole ollut näin toimintakyvytön.

Olen ollut aiemmin avun pirissä, mutta en ole hyötynyt siitä. Kävin mt-toimistossa hoitajalla. Tuntui, ettei hlökunta oikein ymmärrä tätä liikuntapuolta, esimerkiksi käsitys hoitajalla oli, että on hyvässä kunnossa, kun jaksaa kävellä viisi kilometria. Ystäväni, joka on lukenut liikuntalääketiedettä hieman ihmetteli myös suhtautumista. En tiedä sitten ovatko asiakkaat yleensä hyvin epäliikunnallista porukkaa vai mistä johtuu. Myös lääkitys on ollut välillä, mutta sekään ei ole oikein auttanut.

t.ap

[quote author="Vierailija" time="31.10.2013 klo 19:09"]

Pitkän tauon jälkeen lähtökynnys on aina todella korkealla ja tulee monesti seliteltyä itselle miksi vielä voisi huilata ja, että kuinka väsynyt on yms. Nostat sen perseen penkistä ja lähdet ihmisten ilmoille tuulettumaan. Se olo mikä tulee kovasta urheilusuorituksesta on niin loistava, että kipinät sinkoilee. Liikunta auttaa jaksamaanki ja sitä on paljon aktiivisempi muutenkin jos urheilee. Itse tykkään aloittaa aamun punttitreeneillä pelkästään sen takia, että sitä on paljon virkeämpi koko loppu päivän. Jos nukkuu pitkään ja oleskelee vaan kotona niin ei sitä oikein herää koko päivän aikana, olo on vaan laiska ja se pahenee jos sen ottaa tavaksi. Nyt otat itseä niskasta kiinni ja lähet edes sen yhen kerran sinne jumppaan ja huomaat kuinka mahtava olo siitä tulee. zemppiä :)

[/quote]

En osaa kovin tarkasti selittää, mutta olen teininä kilpaurheillut ja saan mielihyvää suorittamisesta. Esimerkiksi tiedän, että salilla en nyt kykenisi mitenkään polkemaan kuntopyörää, en tod.näköisesti saiis polkimia edes liikkeelle sillä vastuksella, millä pari vuotta sitten tein 10minuutin vetoja ja se tunne, kun kunto on heikko pelottaa minua. Liikunnasta ei myöskään kertakaikkiaan tauon jälkeen saa sitä samaa oloa kuin hyvässä kunnossa ja sekin ahdistaa.

t.ap

Mielenterveyspolin asiakkaat eivät todellakaan ole keskimäärin mitään mestari-liikkujia...

Hei, tarkoitttaako se vitutusta? Lähdet lääkäriin ja sanot, ett vituttaa p-seti, anna lääkettä. Ei jessus! Aina ihmisellä menee joskus huonommin, sitten taas paremmin. Eikö ihminen osaa olla enää, pitää aina olla joku onnellisuus-olo, ettäolisi normi olo vai? Minuakin joskus ärsyttää ja vituttaa, minä teen sen eteen jotAkin. Liikun, kuuntelen musaa, käyn teatterissa. Elokuvissa, luen! Ja olen ollut yhtäjaksoisesti 1,5 v työttömänäkin, muistan sen ajan. Mutta en sanonut iinä itselleni, että olen masentunur! En antanut periksi. 

Tee sinäkin jotakin.

Tsemppiä!

[quote author="Vierailija" time="31.10.2013 klo 19:13"]

En osaa kovin tarkasti selittää, mutta olen teininä kilpaurheillut ja saan mielihyvää suorittamisesta. Esimerkiksi tiedän, että salilla en nyt kykenisi mitenkään polkemaan kuntopyörää, en tod.näköisesti saiis polkimia edes liikkeelle sillä vastuksella, millä pari vuotta sitten tein 10minuutin vetoja ja se tunne, kun kunto on heikko pelottaa minua. Liikunnasta ei myöskään kertakaikkiaan tauon jälkeen saa sitä samaa oloa kuin hyvässä kunnossa ja sekin ahdistaa.

t.ap

[/quote] "Kahdenkymmenen vuoden päästä tulet olemaan pettynyt enemmän asioihin joita et tehnyt kuin niihin jotka teit. Joten nosta ankkurisi ja purjehdi pois turvasatamasta. Pyydystä uudet tuulet purjeillesi. Tutki. Unelmoi.Löydä."  -Mark Twain

[quote author="Vierailija" time="31.10.2013 klo 19:16"]

Hei, tarkoitttaako se vitutusta? Lähdet lääkäriin ja sanot, ett vituttaa p-seti, anna lääkettä. Ei jessus! Aina ihmisellä menee joskus huonommin, sitten taas paremmin. Eikö ihminen osaa olla enää, pitää aina olla joku onnellisuus-olo, ettäolisi normi olo vai? Minuakin joskus ärsyttää ja vituttaa, minä teen sen eteen jotAkin. Liikun, kuuntelen musaa, käyn teatterissa. Elokuvissa, luen! Ja olen ollut yhtäjaksoisesti 1,5 v työttömänäkin, muistan sen ajan. Mutta en sanonut iinä itselleni, että olen masentunur! En antanut periksi. 

Tee sinäkin jotakin.

Tsemppiä!

[/quote]

Voi hemmetti.

Tässä taas esimerkki ihmisestä, joka ei ole sairastanut masennusta!

Ihan tiedoksi vaan että masentunut ei ole laiska. Päinvastoin usein vaativa suorittaja, joka väsyy vaatimuksiinsa.

Minusta apn viesteistä myös huomaa tämän piirteen.

Ap.

Osaisiko ystäväsi (tämä liikunta-alaa opiskellut) tsempata sinua?

Mitäpä jos kysyisit, josko hänellä olsii aikaa lähteä kanssasi liikkumaan?

-13

En osaa neuvoa, mutta virtuaali halaus täältä.

ap, en usko, että sun kunto on niin huonoksi mennyt vielä kuin luulet. ole myös armollinen itsellesi, ei aina tarvi urheilla kilpatasolla. kokeile jotain uutta lajia, kevyempää kuten zumbaa vaikka. mulle tulee ohjaajien jutuista ja hyvästä musiikista hyvä mieli, siksi neuvoisin salin sijaan kokeilemaan ohjattuja tunteja. 

kuulostaa myös siltä, että kannattaisi käydä lääkärissä, olosi on varmaan nyt aika heikko, jos sanote olevasi. vastoinkäymiset pahentaa jo olemassaolevaa masennusta. 

Minä olen ollut vuosia tilanteessasi. Juuri nyt asiat ovat menossa parempaan suuntaan. En oikein osaa auttaa, koska sen päättäväisyyden on lähettävä itsestäsi. Jospa tämä viesti, jonka kirjoitit, olisi se lähtölaukaus tiellä paranemiseen? Rohkaisen sinua hakemaan apua siitä huolimatta, ettet aiemmin ole kokenut hyötyväsi siitä. Ehkä tällä kertaa hyödyt? Ainakin olet yrittänyt, jos kokeilisit hakea apua.

Ota yhteyttä uudelleen mielenterveystoimistoon, voi olla että tarvitset lääkityksen tai siihen muutosta, mutta ennenkaikkea jotta saat lausunnon psykoterapiaa varten.

[quote author="Vierailija" time="31.10.2013 klo 19:16"]

Hei, tarkoitttaako se vitutusta? Lähdet lääkäriin ja sanot, ett vituttaa p-seti, anna lääkettä. Ei jessus! Aina ihmisellä menee joskus huonommin, sitten taas paremmin. Eikö ihminen osaa olla enää, pitää aina olla joku onnellisuus-olo, ettäolisi normi olo vai? Minuakin joskus ärsyttää ja vituttaa, minä teen sen eteen jotAkin. Liikun, kuuntelen musaa, käyn teatterissa. Elokuvissa, luen! Ja olen ollut yhtäjaksoisesti 1,5 v työttömänäkin, muistan sen ajan. Mutta en sanonut iinä itselleni, että olen masentunur! En antanut periksi. 

Tee sinäkin jotakin.

Tsemppiä!

[/quote]

Muakin vi*uttaa välillä, mutta en mä siitä invalisoidu, etten pystyis lähtemään sinne mitä oon suunnitellut.

Ei oo kokemusta masennuksesta mut uskon ettei kyse oo ihan vaan v*tutuksesta, jos nukkuu päivät eikä pysty tekeen asioita ja sitten viel kokee ongelmaks sen.