Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

En halua lapsia, koska pelkään saavani sairaan lapsen

Vierailija
29.10.2013 |

Olen terve ihminen eikä minulla ole tiedossa mitään perinnöllisiä sairauksia. Pidän lapsista ja haluaisin lapsia. Silti minä pelkään, että saan sairaan lapsen. Lapsen, joka vaatisi poikkeuksellisen paljon huomiota ja hellyyttä, mutta silti hänestä ei tulisi yhtään mitään. Lapsi voisi olla esimerkiksi kehitysvammainen, kuten down, eikä hänestä tulisi koskaan "kunnon kansalaista" eli ihmistä joka pystyy täydellisesti huolehtimaan itsestään, olla avuksi yhteiskunnassa ja lisäksi olla itselle vanhuuden turvana. En kestäisi ajatusta hoitavani lasta 20 vuotta, jonka jälkeen hän menisi laitokseen. Olisi vain taakka yhteiskunnalle ja minulle.

 

Mitä mieltä te olette? Voiko lapsen vain antaa sitten pois?

 

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
30.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 21:15"]

Kehitysvammaisuus ja sairaus ovat eri asioita.

[/quote]

 

Miten?

Vierailija
2/14 |
30.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kehitysvammainen voi olla sairas tai terve. Sairas on aina sairas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
30.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaisi ennemmin pelätä että lapsesta tulee narkkari/kriminaali. Se olisi paljon pahempaa kuin kehitysvammaisuus, kehitysvammainen kun voi kuitenkin nauttia elämästä, käydä töissäkin, olla valloittava persoona ja tuoda valoa elämään.

Vierailija
4/14 |
30.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mut yllätti lapsen synnyttyä se rakkaus, jota lasta kohtaan tuntee. Siinä vaiheessa sitä rakkautta ei olisi vähentänyt tippaakaan tieto lapsen sairaudesta/vammaisuudesta. Rankkaa se varmasti on ja monelle todella kova paikka, mutta se side omaan lapseen on todella voimakas. Tällä ajan lähinnä takaa sitä, että ap:n ajatukset voisivat sitten tositilanteessa olla aivan erilaiset.

 

Terveenkin lapsen puolesta joutuu pelkäämään jatkuvasti - se on osa vanhemmutta. Terveeltäkään lapselta ei voi odottaa täydellisyyttä, ei sitä, että on yhteiskunnalle hyödyksi tai vanhemmilleen aikuisena turvaksi. Jotenkin tuo lähtökohta tuntuu lapsellisen korviin aika hyöty- ja käytännöllisyyskeskeiseltä. Lapset ansaitsevat kaiken mahdollisen huolenpidon ja rakkauden, olivat sitten terveitä tai eivät. Se tunneside lasta kohtaan aika pitkälti pyyteetön.

Vierailija
5/14 |
29.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

No jos asenne on tuo niin olet itsekäs, älä hanki lapsia tai edes lemmikkiä

Vierailija
6/14 |
29.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kannata hankkia lapsia tuollaisella asenteella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
29.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Komppaan edellisiä ja lisään että olet oikea ääliö. 

Vierailija
8/14 |
29.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

No minä en halua lapsia, asiaan liittyy paljon pelkoja ja yksi niistä on juuri se, että saisin vaikeasti vammaisen tai sairaan lapsen. Olisi sydäntäsärkevää joutua katsomaan vierestä oman lapsen kärsimyksiä ja olla tietoinen siitä, ettei lapsi välttämättä koskaan pääse elämään normaalia ja täysipainoista elämää. Kivittäkää vain jos siltä tuntuu, mutta tämä on minun kantani.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
29.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

No voihan lapsesta tulla vaikka kuinka vaikeahoitoinen vaikka olisikin terve. Ei sitä etukäteen osaa ennustaa. Kuitenkin riski on aika pieni, mutta hyvä tietysti olla varautunut että aina voi tapahtua. Voihan puolisokin sairastua esim aivotapahtumaan ja tulla huollettavaksi, "antaisitko" hänet sitten pois? Pelko ei saisi estää unelmien tavoittelua.

 

Vierailija
10/14 |
29.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä ainakin ymmärrän ajatuksiasi. Ihan kauhea ajatus, että kuolessani lapsi jäisi tänne muiden armoille. Ja mikä minä olisin vaatimaan, että kyllä muiden ihmisten kuuluu hänestä huolta pitää ja kustantaa hänen tuottamaton elämänsä:( .

 

Itse olen todellakin iloinen veronmaksaja, jotta heikommista pidetään huolta, mutta paljon on niitä ihmisiä jotka ovat kiinnostuneet vain omasta hyvinvoinnistaan ja tulevaisuudessa heitä on varmasti vielä enemmän:( . 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
29.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärrän hyvin ajatuksiasi, ap.  Minullakin on ollut aivan samanlaisia tuntemuksia aina. Ensimmäisen lapsen odottaminen oli todella stressaavaa, kun mietin koko raskauden ajan, onko hän terve. Mitä useampia raskauksia olen käynyt läpi, sitä paremmin olen osannut tuota pelkoa hallita. Olen aktiivisesti yrittänyt ajatella muuta, kuin pohtia tulevan lapsen potentiaalista vammaisuoMitään. Olen suureksi onnekseni synnyttänyt neljä tervettä lasta. Keskenmenoja on ollut muutamia alkuraskauksista. Lääkäri on kommentoinut niitä siten, että luonto hoitanut "epäkelvot" pois ja hyvä niin. Eipä joudu sitten aborttipäätösten kanssa elämään. Toivottavasti en tällä suorapuheisuudellani loukannut ketään, arvostan elämää, niin terveiden kuin sairaiden. 

Vierailija
12/14 |
29.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikka saisit terveen lapsen, se sama terve lapsi voi teininä joutua onnettomuuteen ja halvaantua. elämässä on vaan niin paljon epävarmuutta kaikkea ikävää voi tapahtua. Mutta myös paljon hyvää, oma lapsi on elämän tärkein asia, millaisena tahansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
29.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hitsi. Tapion taas ketjun!! :D T: 8

Vierailija
14/14 |
29.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kehitysvammaisuus ja sairaus ovat eri asioita.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi yksi kuusi