Voiko aistiyliherkkyys olla muuten vaan vai onko aina asperger?

Voi olla ilman aspergeria, ja hyvin eri asteisena. Tyypillistä on se, että aistiärsykkeet haittaavat toimintaa. Siis esim. ei pysty keskittymään, kun näkee/kuulee ympärillä niin paljon kaikkea mielenkiintoista, tai tuntoaistin herkkyyden takia pelkkä vaatteiden kosketus häiritsee ylitsepääsemättömästi. Pelkkä aistien tarkkuus tai hyvä havaintokyky ei ole aistiyliherkkyyttä.

Ap:n lapsi siis kärsii kovista äänistä ja pelkää kovasti tilanteita, joissa voi tulla yhtäkkinen kova ääni. Lisäksi näkö on todella tarkka, lääkärikin ihmetteli ja sanoi, että todella harvinaista, että noin pienellä on niin hyvä näkö. Vaatteissa ei onneksi ole ongelmaa.

HAvaintokyky oli jo vauvana sellainen, että jos esim. siirsin jonkin esineen paikasta toiseen, vauva heti tuijotti siihen kohtaan paljon ja kun oppi osoittelemaan, näytti aina kaikki muutokset. Synnytyssairaalasta kotiin tullessamme katsoi kaikki taulut jne, ikää oli silloin 4pv....

Meidän perheessä olemme kaikki aistiyliherkkiä ja kukaan meistä ei ole asperger.

Miehellä on kuulo yliherkkyys. Arkipäivässä se näkyy niin ettei meillä voi kuiskata. Se aiheuttaa suunnatonta ärtymystä miehessä. Mies jopa herää unesta jos kuiskaan. Ja lasten metelöivät lelut on pannassa. Mulla on kosketusyliherkkyyttä ja pojalla on kosketusyliherkkyyttä ja hiukan kuuloyliherkkyyttä. Eli vaatteet ja niiden pukeminen on todella vaikeaa pojalle.Vauva ja taapero iässä pukeminen oli itkua ja tappelua ja saattoi kestää tunnin verran. Kaikki tuntuu niin voimakkaasti. Saumat ja laput ja materiaalit hän kokee liian voimmakkaasti. pistää kiristää ja hankaa.Tiettyjä materiaaleja ei voi ollenkaan käyttää.Niitä ovat esim.kuravaatteet ja villavaatteet .Mikään ei saa puristaa kaulan tai pään alueella. Talvellakin minä ja poika huitelemme menemään takki auki. Eläimiin tai limaisiin asioihin  minä tai poika emme pysty koskemaan ollenkaan. Itselle tulee sellainen olo että joko pyörryn tai oksennan. Helppoa kun tietää mitä täytyy varoa. '

Silti kaikki ei ole yliherkkyyttä vaan pelkästään hyvää kuuloa tms.! Meillä nuo yliherkkyydet näkyvät vaikeuksina arkielämässä. Ja taas tavalinen hyvä kuulo tai näkö auttaa arkielämässä. :(

JAtkan vielä...

On nyt kolmevuotias, ajaa ilman apupyöriä, viime talvena jo luisteli sujuvasti, lukee tikkukirjaimin kirjoitettuja sanoja, kirjoittaa mallista tasaista tekstiä, piirtää selvästi esittäviä kuvia, joissa paljon yksityiskohtia, laskee sataan ja osaa nopeasti yksinkertaiset päässälaskut jne.

Mutta toisten lasten kanssa ei osaa leikkiä ollenkaan, pelkää lapsia, aikuisten kanssa viihtyy ja keskustelee. Päiväkodissa osallistuu ohjattuun toimintaan, mutta vapaassa leikissä vetäytyy aina syrjään. Puistoissa karttelee toisia lapsia. LAittaa heti kädet korville, jos näkee vauvan, jos vauva itkee tai kiljaisee, alkaa itsekin itkeä....

Onko tämä nyt normaalin rajoissa? Miten voisin tukea vai odottelenko vaan.

Äskeinen oli siis ap. Kiitos vastauksista! Tosiaan kaikenlaisia herkkyyksiä varmaan on. Minä ja mieheni ja lähipiiri muutenkin ollaan kai sellaisia "normaaleja", että lapsen touhut välillä ihmetyttää. Mutta hyvä kuulla, että kaikenlaisesta selviää :)

Aistiyliherkkyys voi myös johtua esim. sensorisen integraation häiriöstä. Kannattaa tutustua siihen.

Ainakin minun tuntemillani Aspergereilla on ollut ongelmia karkeamotoriikan kanssa (ovat esim. vielä 8-vuotiaana tarvinneet apupyöriä). En tosin tiedä, liittyykö se aina oireyhtymään.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 09:20"]

JAtkan vielä...

On nyt kolmevuotias, ajaa ilman apupyöriä, viime talvena jo luisteli sujuvasti, lukee tikkukirjaimin kirjoitettuja sanoja, kirjoittaa mallista tasaista tekstiä, piirtää selvästi esittäviä kuvia, joissa paljon yksityiskohtia, laskee sataan ja osaa nopeasti yksinkertaiset päässälaskut jne.

Mutta toisten lasten kanssa ei osaa leikkiä ollenkaan, pelkää lapsia, aikuisten kanssa viihtyy ja keskustelee. Päiväkodissa osallistuu ohjattuun toimintaan, mutta vapaassa leikissä vetäytyy aina syrjään. Puistoissa karttelee toisia lapsia. LAittaa heti kädet korville, jos näkee vauvan, jos vauva itkee tai kiljaisee, alkaa itsekin itkeä....

Onko tämä nyt normaalin rajoissa? Miten voisin tukea vai odottelenko vaan.

[/quote]

Tämän perusteella en pitäisi ollenkaan mahdottomana, että lapsesi ongelma olisi nimenomaan asperger eikä pelkät aistit. Aspergerissahan on tyypillistä juuri se, että on joissakin asioissa ikätasoa taitavampi, mutta sosiaalisissa tilanteissa ei osaa toimia.

Toisaalta monella 3-vuotiaalla on vielä kömpelöt sosiaaliset taidot, ja lapsethan tunnetusti kehittyvät eri tahtiin.

Onko päiväkodissa otettu kantaa asiaan? Kannattaa kysyä päiväkodin aikuisilta mielipidettä.

Tuo ei pidä paikkaansa, että AS-lapset olisivat aina motorisesti kömpelöitä.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 09:20"]

JAtkan vielä...

On nyt kolmevuotias, ajaa ilman apupyöriä, viime talvena jo luisteli sujuvasti, lukee tikkukirjaimin kirjoitettuja sanoja, kirjoittaa mallista tasaista tekstiä, piirtää selvästi esittäviä kuvia, joissa paljon yksityiskohtia, laskee sataan ja osaa nopeasti yksinkertaiset päässälaskut jne.

Mutta toisten lasten kanssa ei osaa leikkiä ollenkaan, pelkää lapsia, aikuisten kanssa viihtyy ja keskustelee. Päiväkodissa osallistuu ohjattuun toimintaan, mutta vapaassa leikissä vetäytyy aina syrjään. Puistoissa karttelee toisia lapsia. LAittaa heti kädet korville, jos näkee vauvan, jos vauva itkee tai kiljaisee, alkaa itsekin itkeä....

Onko tämä nyt normaalin rajoissa? Miten voisin tukea vai odottelenko vaan.

[/quote]

Minusta kannattaa vain odotella, onhan se lapsi pieni kuitenkin. On ihan ymmärrettävää, että kun on yliherkät aistit, välttää meluisia toisia lapsia ja tilanteita. Ei siis todellakaan välttämättä johdu aspergerista vaan nimenomaan siitä että toisten ihmisten aiheuttama meteli ja muu ylistimulaatio aisteille häiritsee. 

Toisinaan aistiyliherkkää on jopa mahdoton pitää päiväkodissa, koska lapsi joutuu aistikuormituksen takia jatkuvasti ylikierroksille ja alkaa temperamentista riippuen joko ihan mahdottomaksi tai vetäytyy täysin kuoreensa omaan maailmaansa. Perhepäivähoito rauhallisessa paikassa on toisiaan ongelmat ratkaiseva vaihtoehto näissä tapauksissa. 

Mä jatkan vielä.En muista mikä oli mun kirjoituksen numero ,mutta ollaan siis koko perhe aistiyliherkkiä.

Meillä pojan kosketusyliherkkyys vaikuttaa koulun käyntiinkin. Ei esimerkiksi pysty jonottamaan jonoissa kunnolla.Ihmisten hengitys häiritsee.Tuntuu pahalta niskassa.Joten poika on ratkaissut itse asian niin että heiluu ja huojuu jonossa ja kutittelee ynnä häiritsee miuita jonottjia. :(  Tästä ollaan käyty kovaa vääntöä.Eihän hän  voi häiritä muita jotka pystyy jonottamaan liikkumatta.

Kirjoittaminen tuottaa SUURIA ongelmia.Kynäote on hankalaa ja kuulemma lyijykynän koskiessa paperiin se tuntuu niin kamalalta että koko ajan menee kylmiäväreitä. Poika sanoi että se tuntuu samalta kädessä kun miltä styroksi palan pistäminen kahtia. Opettaja ei ikävä kyllä tajua asiaa vaan luulee että poika tekee kiusaa tahallaan.

on varmaan vaikea ymmärtää näitä asoita ja tuntuu, että ihminen liioittelee tai pystyy lopettamaan oudot jutut milloin vaan. Mutta ei. Pikku hiljaa mitä vanhemmaksi tulee oudot jutut helpottaa. Tänä kesänä ekaa kertaa elämässäni koskin kalaan.

Itse aavistelin pojan yliherkkyyttä jo parin kuukauden ikäisestä asti. pukeminen oli niin vaikeaa!! Neuvolassa asiaan ei kiinnitetty mitään huomiota kun sanoin että pärjään pojan kanssa.Kun poika meni päiväkotiin hoitajat ottivat asian esille. Mitään virallista tutkimusta pojalle ei olla tehty, mutta luovimme näitten vaikeuksien keskellä päivä kerrallaan.

Voithan ottaa asian esille neuvolassa! Viimeistään koulussa asia tulee ilmi jos lapsesi on aisti yliherkkä. Voihan sinun lapsesi olla vaan tosi valpas ja tarkka!

Itse ajattelen että jos arkipäivän rutiinit sujuu hyvin älä ole huolissasi, mutta jos arki takkuaa hurjan paljon voit alkaa selvittää onko kyseessä aistiyliherkkyys.