Olen niin pettynyt elämääni
Kommentit (15)
Niin minäkin. Nuorempana kuvittelin, mitä kaikkia mahtavia asioita elämäni tulisi sisältämään. Niiden sijaan päädyin selaamaan av-palstaa.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 00:01"]
Niin minäkin. Nuorempana kuvittelin, mitä kaikkia mahtavia asioita elämäni tulisi sisältämään. Niiden sijaan päädyin selaamaan av-palstaa.
[/quote]
4 oli siis tarkoitettu kolmoselle, taidan mennä pehkuihin kun aivot tökkii jo näin pahasti... :)
olen kolmekymppinen ja mietin edelleen, mitä kaikkia ihania asioita elämäni tulee vielä sisältämään :P
Joo niin mäkin. Tervetuloa kerhoon.
Ennen kuin kukaan muu ehtii, sanon nämä av-klassikot. Elämästä pitää tehdä sellainen kuin itse haluaa eikä vaan marista ja märehtiä. Olet oman onnesi seppä, elä älkä valita. ;-)
Tämähän nyt riippuu ihan siitä että mitä siltä elämältä oikeen haluaa ja odottaa.. jos odottaa sitä kuuta taivaalta niin sitä tuskin tulee saamaan... Mulla on yksi ystävä joka aina välillä pitää pudottaa maanpinnalle niistä pilvilinnoistaan ennekuin taas masentuu. Elämä on tässä ja nyt, sitä vietetään perheen kanssa ja töitä tehden. Ei voi olettaa että joku muu tekee sen meidän puolesta ja itse saisi vain olla ja tehdä mitä huvittaa ja matkustella yms.
Eli jos ap kerrot mitä sä haluat elämältäsi niin me täällä av:lla voitas analysoida voitko sä ikinä saada sitä vai pitääkö sun vetää itsesi kiikkuun (tai vaihtoehtosesti ruveta nauttimaan siitä yhdestä ja ainokaisesta elämästä mikä sulle on annettu sellaisena kun se on)
Oho, ja elämä on jo ohitse vai?
Olen 40 vuotta ja ainakin puolet elämästä vielä edessä. Pikkulapsivuodet olivat aika uuvuttavia, mutta elämänlaatu paranee vuosi vuodelta! Toki vastaan tulee välillä vaikeuksia sekä yksityis- että työelämässä, mutta niistä selvitään.
Mikä ap:n elämässä on pielessä?
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 00:01"]
Niin minäkin. Nuorempana kuvittelin, mitä kaikkia mahtavia asioita elämäni tulisi sisältämään. Niiden sijaan päädyin selaamaan av-palstaa.
[/quote]
Näin minullakin :D
Anna anteeksi itsellesi ja niille jotka ovat sinua pettäneet. Katso sen jälkeen mitä sinulla on jäljellä. Anteeksianto siivoaa turhat rojut pois lattialta ja tekee tilaa tanssiaskelille :)
[quote author="KirkkoSisko" time="28.10.2013 klo 10:39"]
Anteeksianto siivoaa turhat rojut pois lattialta ja tekee tilaa tanssiaskelille :)
[/quote]
Hienosti sanottu!
Täällä myös yksi pettynyt... olisinpa vain tehnyt sen yhden lapsen, ihan pulassa ja voimattomana tuon toisen kanssa :(
Samoin minä. Olen 36v, työssä josta en pidä, ei lapsia, en ole seurustellut moneen vuoteen. Toisaalta olen ainakin nyt fyysisesti terve ja ihan viehättävä. En vain nää järkeä yksinäisessä elämässä ilman rakkautta. Kiikkuun vai onko vielä toivoa?
Olen pettynyt myöskin. On rakas lapsi, mutta ei kyllä muuta.
Rahaa ei ole tehdä mitään mistä nauttisin. Minulla ei ole yhtään ystävää. Maailma on täynnä minä, minä ihmisiä elikkä tarjolla olisi jatkuvasti muiden tukemista, sellaisten jotka ovat hemmoteltuja minuun verrattuna.
Olen ihminen jolta saa vaikka "irrota pää" ja minkäänlaista myötätuntoa ei löydy, samaanaikaan vieressä menee lähimmäinen jonka "kynsi katkeaa" ja heti on voivotteleva parvi ihmisiä lohduttamassa.
Minä olen taas elämääni tyytyväinen, koska olen tehnyt fiksuja valintoja silloinkin, kun muut tekivät huonoja. Nuorena vihasin ylikehittynyttä itsetietoisuuttani, mutta nyt ymmärrän, miten suuri etu itsensä ja omien arvojensa tunteminen on ollut.
On syytäkin :(