Selincro ei toimi :-(

Eiköhän kyseessä ollut kuitenkin vain poikkeustapaus, jossa miehesi päätti jatkaa juomista "oli mikä oli" vaikkei tehnyt edes mieli. Kyllä se Selincro vähentää juomishaluja ja siten juomistakin, mutta aina voi tulla yksittäinen kerta jossa joku jatkaa juomista vaikkei edes tekisi mieli. Tsemppiä, tuskin tuosta mitään tapaa tulee ja kyllä se juominen taatusti vähenee jatkossa jos Selincro pysyy käytössä. Tunnen monta jotka ovat vähentäneet juomistaan Selincron avulla, yhdeltäkään en ole vielä kuullut mitään negatiivista lääkkeen tehosta.

Pakko myöntää että ensin olin varma että miehesi ei vaan edes ottanut lääkettä ko. kerralla, mutta kun kerran sanot että näit omin silmin...

Eihän se lääke toimi, jos mies päättää juoda enemmän. Voi olla, että ei tee yhtä lailla mieli alkoholia, mutta hän vakaalla aikomuksella lipittää lisää. Mies haluaa olla alkoholisti. 

Rehappi on kuulemma hyvä hoitolaitos. Hoito perustuu Minnesotamalliin. 

Jos miehelläsi ei ole halua lopettaa juomista, niin sinulta täytyy löytyä voimat ja tahto lähteä suhteesta ennen kuin rikot itsesi.

Ikävää ettei lääkkeestä ole miehellesi apua. Mutta varmasti tiesittekin, ettei tuo lääke ole mikään taikakeino juomattomuuteen. Jos olisi, ei varmasti yhtäkään juoppoa kävelisi kännissä kaduilla. Ei sitä kukaan huvikseen alkoholistiksi ala.

Sun täytyy nyt itse tehdä päätös: haluatko jatkaa yhteiseloa alkoholistin kanssa. Sä et voi päättää miehesi elämästä ja elintavoista, hänellä on oikeus juoda jos hän haluaa. Voit päättää ainoastaan omasta puolestasi katsotko ja hyväksytkö sen. Ja mikä tärkeintä: jos teillä on lapsia, on ensisijainen velvollisuutesi huolehtia että heillä on turvallinen, rauhallinen ja päihteetön koti, ja isä joka ei ole juovuksissa. Vaikka kuinka rakastaisit miestäsi, sun pitää rakastaa enemmän lapsiasi ja antaa niille turva.

Jos ei ole lapsia, mieti itse tosi tarkkaan, onko tuo mies todella sen arvoinen, että olet valmis uhraamaan nuoruutesi ja parhaat vuotesi ja mielenrauhasi hänen alkoholisminsa takia. Jos todella haluat sen miehen, sun pitää hyväksyä myös hänen päätöksensä juoda. Kukin meistä voi päättää vain omasta puolestaan, sun pitää tehdä se nyt itsesti puolesta.

Kyllä se Selincro toimii oikein hyvin, tutkimuksissa havaittu vähentävän juomista merkittävästä ja lääkkeenä erittäin hyvin siedetty.

Löysin täältä Vauvasta toisen ketjun, joka vilisee linkkejä lääkkeestä:

http://www.vauva.fi/keskustelu/1748759/ketju/selincro_tiedatko_mita_se_on

Selincro on auttanut tosi monia vähentämään juomistaan, mutta pitää muistaa että kyseessä on lääke joka auttaa _vähitellen_ vähentämään juomista - ei se ryyppääminen heti lopu kuin seinään. Pidemmässä juoksussa se juominen kyllä vähenee Selincron avulla lähes jokaisella, ja on aika iso ero juoko mies kymmenen tuoppia illassa vaiko ainoastaan pari-kolme. Kokemusta on...

Mullakaan ei Selincro tunnu toimivan. Kävin kovan taistelun itseni kanssa, että saan myönnettyä että alkoholi on minulle ongelma, ja haettua apua. Työhöni kuuluu paljon tilaisuuksia joissa herättäisi huomiota jos ei voisi juoda lainkaan alkoholia, joten en ole ollut vielä valmis täysraittiuteen. Varsinkaan, jos apua kohtuukäyttöönkin on saatavissa.

Mutta tuo Selincro, no joo... Se on vienyt pois semmoisen hilpeän vauhdikkaan bilevaihdetunteen, jonka joskus hyvästä nousuhumalasta saa. Tosin viime vuosina, kun juominen on ollut lähes jokapäiväistä, harvemmin olen sellaista muutenkaan saanut. Sen sijaan se ei vie pois sitä, että viina on minulle edelleen erinomainen stressi- ja ahdistuslääke, mihin huomaan sitä viimeiset vuodet muutenkin käyttäneeni. Selincron kanssakin juomalla aivotoiminta jotenkin "hidastuu", mikä vie pois ylikierroksilla olon ja stressipaniiikin. En minä oikeastaan humalaa kaipaakaan vaan ahdistuksen poistoa, ja sitä vaikutusta Selincro ei vie.

Toinen juttu on tuo kun joku sanoi että toimii vain, jos tahtoo juoda kohtuudella. Mulal ainakin se ongelma, että tahdon sitä ennen kuin alan juoda, mutta kun alan juoda, tulee vanhojen ehdollistumien peruina ajatus "tahdon juoda perskännit, VIELÄ TÄMÄN KERRAN" eli koko tahto kääntyy. SItten voi tulla juotua sen ehdollistumisen seurauksena, vaikkei siitä samanlaista perskänniä tulekaan kuin ilman Selincroa.

vaikkei siitä samanlaista perskänniä tulekaan kuin ilman Selincroa.

Siis selincro auttaa kuitenkin.

"Työhöni kuuluu paljon tilaisuuksia joissa herättäisi huomiota jos ei voisi juoda lainkaan alkoholia, joten en ole ollut vielä valmis täysraittiuteen."

En ole hullumpaa kuullutkaan. Mikä on sellainen työ, johon kuuluvat tilaisuudet edellyttävät ryyppäämistä? Juoppojako siellä kaikki ovat vai? Kyllä on paha ongelma pääkopassa, jos ei voi juoda alkoholitonta sen takia, että se "herättää huomiota".

Keksit vain tekosyitä jatkaa juomista. Tyypillinen alkoholisti.

[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 21:11"]

"Työhöni kuuluu paljon tilaisuuksia joissa herättäisi huomiota jos ei voisi juoda lainkaan alkoholia, joten en ole ollut vielä valmis täysraittiuteen."

En ole hullumpaa kuullutkaan. Mikä on sellainen työ, johon kuuluvat tilaisuudet edellyttävät ryyppäämistä? Juoppojako siellä kaikki ovat vai? Kyllä on paha ongelma pääkopassa, jos ei voi juoda alkoholitonta sen takia, että se "herättää huomiota".

Keksit vain tekosyitä jatkaa juomista. Tyypillinen alkoholisti.

[/quote]

Olen IT-alalla tehtävissä, johon kuuluu edustamista asiakkaiden suuntaan. Kyllä on paljon projektien kick-offeja ja päättäjäisiä, yhteistyöpäiviä, tiimipäiviä, saunailtoja, ravintolalounaita viineineen, joissa se ettei juo yhtään herättää katseita, ja jos on vielä illan emäntä kuten usein olen, niin muillekin tulee vaivautunut olo juoda jos emäntä ei juo.

En muuten koskaan ole juonut itseäni juovuksiin työtilaisuuksissa, siellä käyttö pysyy AINA yhdessä tai kahdessa annoksessa per tilaisuus. Sen verran arvostan uraani ja työnantajaani ja asiakkaita, että en mokaile kännissä töissä. Vapaa-ajalla sitten vähän huonommin tuo kontrolli toimii, kun ei ole samanlaista pakkoa.

[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 20:42"]

vaikkei siitä samanlaista perskänniä tulekaan kuin ilman Selincroa.

Siis selincro auttaa kuitenkin.

[/quote]

No jaa, en tiedä onko siitä paljon esim. maksalle iloa, jos juon edelleen vaikka 12 annosta, mutta olo ne juotuani on vähemmän känninen kuin ilman Selincroa. Tosin myönnän, että ehkä jonkin verran on isompia viikonloppujuomisia vähentänyt, niin että toisinaan esim. 12 annoksen sijasta juon vain 8. 

En tiiä.. Mies vasta aloittamassa Selincron käytön, mutta jotenkin mulle tuli epäileväolo sen toimivuudesta. Mies on motivoitunut vähentämään alkoholin käyttöä ja jopa lopettamaan kokonaan, mutta voinko siihen oikeesti luottaa? (se jää kai nähtäväksi) Epäileväolo tuli kaiketi siitä ilmeestä, joka hänen kasvoilleen levisi, kun voikin vielä alkoholia ottaa, takana näet antabus jakso, joka tyssäsi vieroitusoireiden ´pelkoon´ ja niiden hoitoon lääkärin määräämiin Bentsodiatsepiinien aiheuttamaan riippuvuuteen. Ymmärrän toki, ettei riippuvuusesta toiseen kuulosta hyvältä, mutta..

[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 16:10"]

En tiiä.. Mies vasta aloittamassa Selincron käytön, mutta jotenkin mulle tuli epäileväolo sen toimivuudesta. Mies on motivoitunut vähentämään alkoholin käyttöä ja jopa lopettamaan kokonaan, mutta voinko siihen oikeesti luottaa? (se jää kai nähtäväksi) Epäileväolo tuli kaiketi siitä ilmeestä, joka hänen kasvoilleen levisi, kun voikin vielä alkoholia ottaa, takana näet antabus jakso, joka tyssäsi vieroitusoireiden ´pelkoon´ ja niiden hoitoon lääkärin määräämiin Bentsodiatsepiinien aiheuttamaan riippuvuuteen. Ymmärrän toki, ettei riippuvuusesta toiseen kuulosta hyvältä, mutta..

 [/quote]

Eihän Selincro aiheuta riippuvuutta mutta valitettavasti miehesi kohdalla näyttää siltä, että kohtuukäytön tie on kuljettu loppuun. Jos takana on jo antabus, vieroitusoireet ja bentsoriippuvuuden syntyminen, niin en oikein usko, että Selincro-kokeilu hyvin päättyy. Miehesi pyristelee vielä kuten lukematon muukin alkoholisti sitä totuutta vastaan, että enää ei voi juoda. Minä olen sen tien käynyt.

Oletko varma, että miehesi ei oksentanut sitä pois? Itse kokeiltu ja ennen umpitunnelia oksentelin 4 kertaa ja juominen loppui siihen.

Eiköhän lääkkeen vaikutukseen vaikuta myös oma halukkuus vähentää alkoholin käyttöä. Lääke estää alkoholista tulevan mielihyvän tunteen, mutta se ei estä känniä. Esim. minä en tunne minkäänlaista mielihyvää alkoholista, mutta juon sitä silti, kännin takia. En juo yleensä liikaa, mutta joskus voin ottaa vähän enemmän, kun on sellainen fiilis. Tämä siitä huolimatta, etten tunne minkään tasoista mielihyvää alkoholista.

Lääke ei maagisesti tee ottajastaan fiksua, tai saa häntä olla haluamatta kännitilaa. Lääke poistaa vain pakottavan tarpeen, joka alkoholistilla on. Lääkkeen kanssa alkoholismin kanssa eläminen on siis helpompaa. Jos haluaa vain kännit samaan tapaan kuin ei-alkoholisti, niin siihen ei lääkkeet tepsi. Tämä auttaa vain siihen, kun alkoholisti ottaa ja ei pysty lopettamaan vaikka selvä halu on lopettaa.

Miehesi on alkoholisti ja pitää riippuvuutensa lisäksi kännissä olosta niin paljon, että millään muulla ei ole väliä. Täysin menetetty tapaus.

Keskustelun avaajan miehen tilanne on aivan samanlainen kuin itselläni muutamia vuosia sitten. Kirjoitit Selincron hoidon olevan viimeinen oljenkortesi, mutta et kertonut mitä muita vaihtoehtoja miehesi on kokeillut. Erittäin epätodennäköistä on hänen pystyvän omin voimin pääsemään irti päihderiippuvuudestaan.

Itse kuvittelin aikoinaan pystyväni irtautumaan alkoholista ja oppivani kohtuukäyttöön. Kaikki yritykset olivat tuhoon tuomittuja. Joka viikko lupasin olla ottamatta viikonloppuna mutta, kun viikonloppu läheni niin annoin itselleni taas luvan juoda, yleensä lauantain ja sunnuntain ja välillä aloitin jo perjantaina heti kun pääsin töistä kotipihaan. N. viisitoista vuotta jaksoi ongelman pahentuessa koko ajan. Yleensähän juominen pahenee ajan saatossa ja raitistuminen on aina vain vaikeampaa. Kävin läpi Antabukset, terapiat, mielenterveystoimistot ja kaiken mahdollisen.

Viimein tuntui, että nyt tämä saa riittää kun en Viron matkan jälkeen pystynyt kahteen päivään töihin. Soitin työterveyshuoltoon ja työnantajalle, lähdin työterveyshoitajan ja lääkärin vastaanotolle. Kahden päivän kuluttua olin A-klinikalla ja minulle sanottiin suoraan, ettei nyt enää mitkään avohoidot auta ja laitospaikka oli vartin päästä varattuna. Seuraavan viikon maanantaina olin A-kodilla ja silloin suuri henkinen kynnys oli ylitetty. Oikeastaan oli suuri helpotus jo silloin, kun itse omaehtoisesti hakeuduin hoitoon. Kenenkään toisen käskystä tai toiveesta ihmisen ei kannata hoitoon lähteä vaan päätös pitää jokaisen tehdä ihan itse. Nyt on kaksi vuotta raitista elämää takana ja käyn vieläkin kerran kuukaudessa A-klinikalla tunnin vastaanotolla raittiutta tukeakseni. Raitistuminen on pitkä prosessi, joka jatkuu pitkään laitoshoidonkin jälkeen, oikeastaan koko loppuelämän. Tie on vaikea ja raskas mutta palkitsee sen päätöksen tehneen moninkertaisesti. Silti pitää muistaa, että raitistuminen ei suinkaan ratkaise elämän kaikkia ongelmia, mutta se tekee siitä elämisen arvoista, myös kaikille läheisille.

Koska olen niin pitkään ollut tässä prosessissa niin tiedän, että riippuvuuden hankkineen kohtuukäyttö on lähes mahdotonta. A-klinikan terapeutit, joita tunnen lukuisia tietävät vain muutaman henkilön, jotka ovat tähän kyenneet. Kun juominen jatkuu niin silloin ei vielä ole juonut tarpeeksi ja aivan liian monesti pitää tapahtua jotain tosi traagista, joka pysäyttää ymmärtämään tilanteensa ja sen, että on tuhoamassa oman ja läheisten, kaikkien rakkaiden ihmisten elämän.

Jos miehelläsi on yhtään motivaatiota kannattaisin hakeutumaan hoitoon. Jotkut ovat kokeneet Amerikasta meille rantautuneen Minnesota-hoidon liian raskaaksi. Minä tein oikean valinnan ja olin A-kodilla kuukauden ja kolme viikon intervallijaksoa. Olen pystynyt olemaan erossa viinasta mutta taistelu ei ole ohi vaan sairaus on minulla edelleen ja retkahdus ei ole koskaan täysin pois suljettu vaihtoehto. Asian kanssa pitää olla nöyrä ja hyväksyä tilanteensa. En enää ajattele, että en saa enää koskaan juoda. Ajattelen, että minun ei enää tarvitse juoda enkä enää halua juoda.

Voimia teille molemmille taisteluun, toivoa ei kannata heittää ennenkuin kaikki kivet on käännetty ja keinot kokeiltu. Ja ne kannattaa käyttää.

Tämäpä huono uutinen. :( itsekin olen laittanut toivoni (viimeisen) tähän lääkkeeseen... Oletko varma että miehesi otti lääkkeen ennen juhlia?

Eikös noita lääkkeitä ole kahtakin eri merkkiä tai laatua? Kannattaisi ehkä kokeilla vaihtoa.

Itselle ainoa vaihtoehto oli täysraittius, muuten olisin juonut itseni hengiltä.

Kakkoselle, näin että mies otti lääkkeen ennen juhlia. Olen aina tarkistanut, että hän ottaa sen. Ikävä kuulla. Ehkä kannattaisi silti kokeilla, erot voivat olla yksilöllisiä.

AP

Myllyhoito antoi ystävälleni uuden elämän alkoholistin puolisona. Suosittelen lämpimästi.

Harmi, jos näin on. Lääkehän ei kuitenkaan estä ihmistä juomasta, vaan se tukee päätöstä juoda kohtuudella. Omaakin sitoutumista tarvitaan, ja se voi olla alkoholistille todella vaikeaa.