Lue keskustelun säännöt.
Uskikset, millä selitätte keskenmenon?
24.07.2013 |
Tuli viikko sitten keskenmeno rv12+4 ja olo on surkea. Kaveri kommentoi kuultuaan asiasta, että hän rukoilee puolestamme. olin vaan että jaahas, anna mennä. Enkä kiinnittänyt asiaan sen kummempaa huomiota.
Nyt vasta aloin miettiä tarkemmin tuota kristinuskon ilosanomaa ja hehkutusta rakastavasta Jumalasta... En ole oikein koskaan ymmärtänyt miten joku sokeasti uskoo ylempään tahoon. Nyt asia varmistui, en halua olla tekemisissä sellaisten asioiden kanssa, joilla tahallaan aiheutetaan koettelemuksia ja tuskaa toiselle. Miksi rakastava Jumala ensinnäkin tappaisi tahallaan pienen lapsen? Miksi hän ensin laittaisi sen alulle ja sitten tuhoaisi viattoman? Ok, voi olla kehitysvikaa yms. mutta eikös niiden heikompienkin pitäisi uskovaisten mielestä olla erityisen rakkaita tälle rakastavalle Isälle?
Miksi kukaan haluaa "olla tekemisissä" noin julman tahon kanssa? Ensin antaa ja sitten ottaa, toisin sanoen tappaa oman luomuksensa. Olisi sitten jättänyt koko alkion/sikiön/vauvan/ihmisen tekemättä, eikä leikkisi elämällä ja kuolemalla. En vaan ymmärrä mitä helvetin lohtua uskominen teille tuo?
Kommentit (10)
En ole uskovainen, mutta ymmärtääkseni "Jumala rankaisee vanhempia" Eli keskenmeno on rangaistus josatain synnistä... Kyllä niitä selityksiä löytyy...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seliseliseli...sitähän se aina on, aina ja kaikkeen.
[quote author="Vierailija" time="24.07.2013 klo 14:39"]
En ole uskovainen, mutta ymmärtääkseni "Jumala rankaisee vanhempia" Eli keskenmeno on rangaistus josatain synnistä... Kyllä niitä selityksiä löytyy...
[/quote]
aika sadistinen hahmo tuo jumala, aina kostamassa ja rankaisemassa.
Olen uskovainen ja perustan uskoni Raamattuun, en omiin kyhäelmiini. Tämän pohjalta uskon, että Jumala on meidät jokaisen luonut ja jo kohdussa antanut meille muotomme ja lukenut elämämme päivät. Kristittynä uskon, että elämää on tässä maailmassa ja myös tuonpuoleisessa. Pienokaisenne elämä tässä ajassa loppui jo ennen alkuaan ja hän siirtyi suoraan Jumalan helmaan odottamaan tuonpuoleisen elämän alkua.
Jos vertaamme iäisyyttä ja tätä ajallista elämäämme, huomaamme satavuotisenkin elämäntaipaleen olevan varsin lyhyt pyrähdys iäisyyden rinnalla. Tämä pyrähdys jäi lapseltanne kokematta, mutta se loputon iäisyys on edessä.
Lämmin osanottoni sinulle surussasi.
Tai kohtukuoleman, kätkytkuoleman tai pienen lapsen syövän? Tasan tarkkaan ei lapset ole mitään pahaa tehneet ansaitakseen kuolla, tuskin vastasyntyneellä synnytyksessä kuoleellakaan mitään syntejä on taakkanaan... Humpuukia koko homma. Aikuisen kuolema tuntuu eri asialta. Mutta että pienen pieni lapsi tai sikiö. Jos joku kapellimestari todella olisi niin kammottavia asioita hän niille rakastamilleen ihmisille tosiaan järjestää. Ja antaa toiselle elämän vain ottaakseen sen pois ennen kuin ehtii edes syntyä. Mikä se hyvä teko ja paljon mainostettu huolenpito siinä on? Miksi te palvotte sellaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ole uskovainen vaan ateisti, mutta sain yo-kirjoituksissa täydet pisteet, kun vastasin kysymykseen "mitä kristinusko opettaa pahuudesta." :D
Pointti on, että Jumala (puhun tässä ikään kuin hän olisi olemassa, vaikken siis itse häneen uskokaan) on antanut ihmiselle vapauden valita. Sattumanvaraisuus toteutuu myös luonnossa, Jumala ei "säätele" kaikkea. Tämän vuoksi suuri määrä kromosomivirheellisiä tai muuten kehityshäiriöisiä alkioita kiinnittyy, ja raskaus keskeytyy myöhemmin näiden virheiden takia. Raskaus voi keskeytyä myös esimerkiksi äidin sairauden tai istukan toimintahäiriön takia, jotka myös ovat tähän sattumanvaraisuuteen kuuluvia ilmiöitä. Eihän Jumala ole estänyt tai poistanut sairauksia, onnettomuuksia tai ikävyyksiä maailmasta muutenkaan.
Minusta olisi todella typerää uskoa Jumalaan siksi, että "usko häneen on tuonut juuri MINUN elämääni kaikkea kivaa ja minulla on kaikki mennyt hyvin". Sehän sotii koko kristinuskon perusajatusta, epäitsekkyyttä ja lähimmäisenrakkautta, vastaan. En usko, että Jumala katsoisi hyvällä ihmistä, joka uskoo häneen vain saadakseen kivoja asioita omaan elämäänsä. Uskoa koetellaan nimenomaan silloin, kun ihmisellä on elämässä kärsimyksiä. Jumalan armo ei tarkoita välttämättä sitä, että hän poistaisi kärsimykset, vaan että hän antaa ihmiselle voimaa kestää ne ("kenellekään ei anneta enempää kuin hän jaksaa kantaa".) Lisäksi kristinuskoon kuuluu sanoma "kärsi, kärsi, kirkkaimman kruunun saat", mikä tarkoittaa, että elämässään kärsimään joutunut ja silti uskossaan horjumaton ihminen palkitaan Viimeisellä Tuomiolla.
En siis usko, että uskovainen ihminen kokee Jumalan armon olevan sitä, ettei juuri hänen elämässään koskaan sattuisi mitään ikävää, vaan sitä, että pahoillakin hetkillä Jumala on läsnä ja häneen voi turvautua. Lisäksi armo on sitä, että ihminen saa vilpittömästi pyytäessään omat pahat tekonsa anteeksi. Monet uskovat Jumalaan varmaan siksikin, että haluaisivat päästä taivaaseen.
"Shit happens"?
Pahoitteluni kokemasi vuoksi, enkä tarkoita sitä vähätellä millään muotoa. Ihmettelen vain miksi ihmeessä oletat että uskovalla olisi jotakin selitystä keskenmenolle sen enempää kuin muillakaan?
Ei meille ole luvattu helppoa elämää, ei ole luvattu, että kaikki menisi aina helposti ja mukavastikaan. Sen sijaan on luvattu, että emme ole yksin kaiken sen paskan keskellä mitä elämässä niskaan sataa.
Kenties kaverisi tarkoitti vain, että rukoilee puolestanne, jotta löytäisitte lohdun jotenkin / jostakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.07.2013 klo 14:50"]
Tai kohtukuoleman, kätkytkuoleman tai pienen lapsen syövän? Tasan tarkkaan ei lapset ole mitään pahaa tehneet ansaitakseen kuolla, tuskin vastasyntyneellä synnytyksessä kuoleellakaan mitään syntejä on taakkanaan... Humpuukia koko homma. Aikuisen kuolema tuntuu eri asialta. Mutta että pienen pieni lapsi tai sikiö. Jos joku kapellimestari todella olisi niin kammottavia asioita hän niille rakastamilleen ihmisille tosiaan järjestää. Ja antaa toiselle elämän vain ottaakseen sen pois ennen kuin ehtii edes syntyä. Mikä se hyvä teko ja paljon mainostettu huolenpito siinä on? Miksi te palvotte sellaista?
[/quote]
En sanoisi, että palvon mitään jumalaa, mutta miksi kuolemaa pidetään sellaisena peikkona, pahana asiana. Se kuuluu biologiaan siinä missä syntymäkin, turha sitä on mystifioida joksikin "vääryydeksi".
[quote author="Vierailija" time="24.07.2013 klo 15:17"]
[quote author="Vierailija" time="24.07.2013 klo 14:50"]
Tai kohtukuoleman, kätkytkuoleman tai pienen lapsen syövän? Tasan tarkkaan ei lapset ole mitään pahaa tehneet ansaitakseen kuolla, tuskin vastasyntyneellä synnytyksessä kuoleellakaan mitään syntejä on taakkanaan... Humpuukia koko homma. Aikuisen kuolema tuntuu eri asialta. Mutta että pienen pieni lapsi tai sikiö. Jos joku kapellimestari todella olisi niin kammottavia asioita hän niille rakastamilleen ihmisille tosiaan järjestää. Ja antaa toiselle elämän vain ottaakseen sen pois ennen kuin ehtii edes syntyä. Mikä se hyvä teko ja paljon mainostettu huolenpito siinä on? Miksi te palvotte sellaista?
[/quote]
En sanoisi, että palvon mitään jumalaa, mutta miksi kuolemaa pidetään sellaisena peikkona, pahana asiana. Se kuuluu biologiaan siinä missä syntymäkin, turha sitä on mystifioida joksikin "vääryydeksi".
[/quote]
Joidenkin mielestä elämän kuuluu kestää 86,7 vuotta tai menetetty elinaika tai eletyn elämän aikainen huonompi elintaso tai sitä haittaava sairaus on huutava vääryys eikä elämää itseään.
samaa olen miettinyt usein. Mikään aidosti hyvä, rakastava taho ei sallisi maailmassa niin suurta viattomien kärsimystä, julmuutta ja surua.