Lue keskustelun säännöt.
Meillä rakkaus kukoistaa ja kasvaa vaan,
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, vaan ihmettelen näitä parisuhdeongelmia. Mikä siinä parisuhteessa on niin vaikeaa?
ap
En halua kysyä, mutta onnittelen :) Meillä sama homma, vuosia takana 11 ja koko ajan paranee <3
Vuosia 15.
Ja kiitos kohtalotoverille:) ja onnea myös.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi on vaikea kysymys sinulta. ;) Koska saattaa elää kuplassa että kaikki on hyvin, eikä olekaan. :D
Kyllähän tavallinen eläminen yksinkin voi olla vaikeaa. Sitten kun pitää ottaa toinen huomioon niin siinä sitä haastetta varmaan tuleekin?
Me on oltu kohta 20 vuotta yhdessä ja arki on ihan OK vaikka on ollut pahojakin ongelmia. Lähinnä ongelmista selviäminen on vahvaa. Sillä jos koskaan ei ole vaikeaa niin meneekö toinen vaan narussa ja hyppää kun käskee? ..niin sanotusti.
Tottakai parisuhteet on vaikeita koska elämä on vaikeaa. Jos osataan sopia asioita ja annetaan tilaa niin parisuhteessa on helpompaa mutta minusta on vähän hassua että väittää ettei toisen kanssa voisi olla haasteita.
Ehkä teillä ei ole ollut vastoinkäymisiä? Halut kohtaa, on työtä, rahat riittää, toisella ei ole liikaa menoja toisen mielestä, lapsia tullut sopivasti molempien mielestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, kirjoitinkin, että mikä siinä on NIIN vaikeaa. On ollut haasteita (pieniä haasteita kuten koliikkivauva, hetkellinen työttömyys, talon rakennus...) mutta rakkautta, kunnioitusta ja tahtoa on aina ollut, Ja kovasti. Kunnioitus tulee minusta ensin. Esim. Jos on eroaikeita, pettämisen tarvetta tms niin jo kunnioitus laittaa olemaan toiselle avoin ajoissa. Ennen kuin ongelmat kasvavat.
ap
Sössönsöö. Tyypillistä naistenlehtiretoriikkaa ja varma merkki lähestyvästä erosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä edellinen, noin miulle sanottiin joku 4-5v sitten tällä samalla palstalla, muistan sen. Huvittaa. Oletko kateellinen kun joku on osannut valita kumppaninsa oikein?
Ap
Joku on osannut valita kumppaninsa oikein ;). Kummalla on rakastaja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sama, olemme olleet 7 vuotta yhdessä. Koko ajan vain mukavampaa yhdessä. Vaikeuksia on ollut, mutta oleellista on se, että ne aina selvitetään. Ei se, että on ongelmia, tarkoita, että ne huonontaisivat suhdetta, sillä ne voi ratkaistakin.
Ja juuri tuo on surullinen asenne, että toisella rakastaja jos liitto toimii. Miksi pitäisi olla enemmän kuin yksi puoliso? Miksi ihmeessä? Jälleen huvittaa tämä "melankolisuus". kun toisen kanssa viihtyy kokoamaan vaan paremmin ja paremmin niin mikään ei ole sen ihanampaa. Yhdessä on niin hyvä olla, että sen jatkumisen eteen on valmis tekemään töitä, molemmat.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaatii suunnatonta typeryyttä ja naiiviutta ajatella, että jos itsellä on asiat niin tai näin, niin miksei toisillakin ole, tai pitäisi olla. Tällaiseen ajatusmalliin törmää kyllä yllättävän usein - naisten suusta kuultuna. Varmaankin joku palikka on jäänyt muodostumatta päässä, jos ei vieläpä aikuisella iällä ole huomannut, että jokainen ihminen on ERILAINEN, oma persoonansa. Ei ap, ei suinkaan niin, että kaikki ihmiset ovat samasta muotista, tai että muunlaisia ihmisiä ei ole, kuin sinä ja miehesi. Olet sen lisäksi ilmeisesti ollut saman miehen kanssa teini-iästä saakka, jos et ole joutunut koskaan kokemaan vaikeaa parisuhdetta saatika eroa.
Ihan kiva ap, että olette onnellisia ja rakkaus vain kasvaa, mutta ihmettelen syvästi miksi puhut asiasta niin ylimieliseen sävyyn. Väkisin kyllä tulee mieleen ajatus, että ap on juuri riidellyt miehensä kanssa ja mies on häipynyt baariin, ja ap siellä tippa silmässä vakuuttelee itselleen, että me ollaan niin onnellisia. Toivottavasti ei ole noin, mutta aloitus herättää kyllä ihmetystä. Vähintään ajatuksen empatia- ja suorastaan ajattelukyvyttömästä henkilöstä.
Otetaanpa vaikka esimerkiksi tuo, kun ap ilmeisesti yritti kuvata kuinka hän ja miehensä viihtyvät niin erinomaisen hyvin yhdessä ja haluavat vain olla toistensa kanssa. No daa, ap, aina ei asiat mene niin. Joskus ihmiset muuttuu, kasvaa eri suuntiin, ovat olleet alkujaan liian erilaisia, joskus vain ei enää viihdytä yhdessä. Joskus havahdutaan vuosien kuluttua, että toinen kohtelee huonosti ja on itse tyytynyt siihen jne. Et oikeasti voi olla niin hölmö, että luulisit, ettei sellaista voisi olla tai että se olisi jotenkin suoraan omaa syytä tai asennekysymys.
16
Ymmärrän kyllä miten ongelmat tulevat pikkuhiljaa. Mutta miksi vuosia junnataan sellaisessa suhteessa. Itse olen hyvin tiukalla seulalla karsinut ei-kelpoiset. Kaikki lähtee itsekunnioituksesta, annatko toisen kohdella itseäsi niin että koet itsesi arvottomaksi? Ja ei me emme halua VAIN olla toistemme kanssa, meillä on omat juttummekin, työmme jne. Ja ei ap:n mies ole baarissa, nukkuu lastenhuoneen lattialla jonne nukahti vauvaa nukuttaessa. Baarissa ei viitsitä käydä, joskus itse käyn tanssimisen ilosta, mies ollut baarissa v.05 polttareissaan, ei häntäkään innosta.
ap
[quote author="Vierailija" time="07.09.2013 klo 00:00"]
Ymmärrän kyllä miten ongelmat tulevat pikkuhiljaa. Mutta miksi vuosia junnataan sellaisessa suhteessa. Itse olen hyvin tiukalla seulalla karsinut ei-kelpoiset. Kaikki lähtee itsekunnioituksesta, annatko toisen kohdella itseäsi niin että koet itsesi arvottomaksi? Ja ei me emme halua VAIN olla toistemme kanssa, meillä on omat juttummekin, työmme jne. Ja ei ap:n mies ole baarissa, nukkuu lastenhuoneen lattialla jonne nukahti vauvaa nukuttaessa. Baarissa ei viitsitä käydä, joskus itse käyn tanssimisen ilosta, mies ollut baarissa v.05 polttareissaan, ei häntäkään innosta.
ap
[/quote]
Niin siis teillä kun ei ole sellaisia rasittavia asioita. Jos mies alkaisi ravaamaan baarissa niin se voisi alkaa ottamaan päähän?
Puhut siitä että teilläkin on ollut ongelmia, eli pointtisi on vaan se että sinä et valita, ainakaan ääneen?
Meilläkin on remppa menossa, tätä on nyt kestänyt pian 2 vuotta kun yksi huone on keskeneräisenä ja joku voisi jo sekoilla tilanteelle. On paljon kyse siitäkin mitkä on odotukset. Jos ei osata valita materiaaleja tai rakenteilla oleva talo on toisaalla jonne mies menee töiden jälkeen ja niinä muutamina vapaina hetkinä tahtoo käydä katsomassa jääkiekkomatsia kavereiden kanssa niin voi se olla jollekin liikaa.
Vaihtoehtoja on paljon!
Mutta epäilen että sinä vaan pidät mölyt mahassa ja joku toinen taas työpaikalla/puistossa siitä omasta elämästään huokailee. Onko se väärin vai kituuko hän enempi tai suhde huonompi jos toinen puhuu elämästään?
Ei, vaan jos sanoo olevansa onneton liitossaan, samaa kestänyt kauan ja silleen. Meillä on ongelmat olleet yhteisiä, ei sun tai mun ongelmia. On mietitty ja pähkäilty ja tehty yhdessä suunnitelma kuinka taistellaan asiasta läpi. Ja niin on menty. Toki ne asiat ovat olleet sellaisia joissa KOVA tahto, työ ja kurinalaisuus on riittänyt (ei mikään syöpähoito tm).
jos on puoli vuotta deittailusta muutettu yhteen ja hankittu vauva ja sitten ihmetellään niitä ongelmia niin onko hei kumma.
Äap
ihan niinkuin meilläkin :) vuosia 11 takana olemme vajaa 30 v molemmat.
elämä on ihanaa
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 22:37"]
Haluatko kysyä jotain?
[/quote]
No en oikeastaan, minusta se että todistelee asiaa näin kertoo omista peloista. Miksi sun tarttee röyhennellä että teillä menee hyvin? Onko noin? Vai todisteletko vaan itsellesi..