Lue keskustelun säännöt.
G:Miksi pomoiksi päätyy persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä? Kokemuksia?
06.09.2013 |
Millaisia kokemuksia teillä on esimiesasemassa olevista, selvästi persoonallisuushäiriöisistä ihmisistä?
Ihmettelen vaan tätä ilmiötä nimen omaan nyt täällä Suomessa, että miksi sellaisia henkilöitä valitaan, koska olin kahdessa muussa maassa töissä ensin ja pomoni olivat aivan ihania ihmisiä, eivät korostaneet itseään vaan aina tiimityön merkitystä ja osasivat antaa palautetta oikealla tavalla. Kohtelivat kaikkia saman arvoisesti ja kaikkien työmotivaatiot olivat tämän takia kohdallaan.
Suomessa minulla ollut kaksi erittäin narsistista pomoa nyt peräkkäin, jotka ajaneet muiden yli saadakseen oman asemansa parannusta ja usein varastaneet toisten ideoita ja esittäneet ne ylemmälle johdolle ominaan. Toisella näistä (naisella) ei ollut kaiken muun lisäksi edes alkeellisimpia käytöstapoja vaan sai ihme raivareita muiden läsnäollessa ja huusi alapääsanoja.
Kommentit (33)
Suomessa nykyään on ihan sallittua raivota, kirota ja kiukutella työpaikalla. Niin alaisten kuin esimiestenkin, vedotaan temperamenttiin ja avoimuuteen jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin kirjan Käärmeet liituraidassa http://cdon.fi/kirjat/hare,_robert_d./k%C3%A4%C3%A4rmeet_liituraidassa-4224098, jossa kerrottiin että moni yritys on valmis ottamaan psykopaattisen ihmisen esimieheksi tämän persoonallisuuden ongelmista huolimatta, sillä on ns. hyvää johtaja-ainesta. Uskomatonta, mutta totta!
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 09:08"]
Luin kirjan Käärmeet liituraidassa http://cdon.fi/kirjat/hare,_robert_d./k%C3%A4%C3%A4rmeet_liituraidassa-4224098, jossa kerrottiin että moni yritys on valmis ottamaan psykopaattisen ihmisen esimieheksi tämän persoonallisuuden ongelmista huolimatta, sillä on ns. hyvää johtaja-ainesta. Uskomatonta, mutta totta!
[/quote] Näköjään tipahti pilkku tuohon linkkiinkin, eli tässä oikea: http://cdon.fi/kirjat/hare,_robert_d./k%C3%A4%C3%A4rmeet_liituraidassa-4224098
MÄ taas en ole nähnyt persoonallisuushäiriöisiä johtajia. Sellaisia kyllä, joilla on ihan tavallisia tavallisten ihmisten vikoja ja ongelmia, jotka varsinkin alaisten näkökulmasta korostuu epävarmassa johtamiskulttuurissa.
Suomessa on yleisesti kaksi ongelmaa. Ensimmäinen on se, että meillä johtamiskoulutus on olematonta ja se mitä on, on ihan uskomatonta sarasvuohömppää. Meillä johtajat ovat usein firman/laitoksen toimialan asiantuntijoita, eivät johtamisen asiantuntijoita. Heidät heitetään sitten johtamaan sink or swim -tyylillä ja tulokset ovat vähintään vaihtelevia.
Toinen ongelma on, että meille myös alaistaidot ovat surkeita. Meillä alaisetkin ovat firman toimialan asiantuntijoita, eivätkä he halua, että heitä a) johdetaan ylipäänsä tai b) johtaa ainakaan kukaan, joka ei ole sen kummempi johtamisen asiantuntija kuin hekään. Eikä haluta sitäkään, että toimiala-asiantuntijan sijasta johtajaksi etsittäisiin joku johtamisen asiantuntija, sehän nyt vasta epäilyttävää olisi.
Niinpä meillä johtajan ja alaisen suhde on vähän sama kuin kirkon kanttori yrittäisi siirtää hautausmaata: Ei se tiedä, miten ruumiita kaivetaan ylös eikä niiltä ruumiilta yleensä saa mitään apua hommasssa.
Ne kehittyy pikkuhiljaa sellaisiksi.
AP:n pomona kun on joskun vuoden niin eiköhän kaikille ala tulla joitain häiriöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyisessä työssä törmännyt epäpätevään ja sosiaalisesti kyvyttömään pomoon. häntä ei suinkaan irtisanota koska ilmeisesti johdolla jokin hyvä veli- verkosto. Muodollisesti johtaa meitä, käytännössä ei. Minua ahdistaa.
Psykopatia
Luin Wikipediaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Psykopatia
Alaotsikon "Psykopatian piirreluettelot" alla oleva teksti on varsin mielenkiintoinen
Tuksulla ainakin on ulkomailla kaikki aina paremmin, vaikka itseään ei taida päästä pakoon, kun se psykopaattipomo on omissa nahoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykopatia
Luin Wikipediaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Psykopatia
Alaotsikon "Psykopatian piirreluettelot" alla oleva teksti on varsin mielenkiintoinen
Tuksulla ainakin on ulkomailla kaikki aina paremmin, vaikka itseään ei taida päästä pakoon, kun se psykopaattipomo on omissa nahoissa.
minulla ei ole ollut narsistista pomoa, mutta tiedän silti tällaisia tapauksia ja olen jonkin verran tutustunut asiaan (narsismiin).
Se, miksi narsisteja on pomoina, johtuu siitä, että he usein pyrkivät asemaan, jossa heillä on valtaa. Jos he ovat tarpeeksi älykkäitä, he pystyvät huijaamaan ihmisiä niin paljon, että pääsevätkin etenemään, tosin jossain vaiheessa totuus paljastuu, jos ei ihan kaikille niin ainakin suurelle osalle. Usein tällaisesta pomosta pyritään jossain vaiheessa pääsemään eroon, koska he eivät todellakaan ole hyviä johtajia, eivät saa tulosta aikaan koska energia menee oman vallan ja egon pönkittämiseen. Ikävä kyllä he yleensä onnistuvat sitten pääsemään johonkin toiseen yritykseen, jossa totuutta ei vielä tiedetä, ja sama peli jatkuu siellä. Jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on kokemusta narsistisesta esimiehestä. Työterveyspsykiatrin kanssa pääsin purkamaan ja analysoimaan tuntemuksiani ja sainkin tukea jaksamiseeni. Silti on äärettömän raskasta tulla kohdelluksi toisen henkilön itsekkäiden tarkoitusperien ja vallankäytön välikappaleena.
Tämän minun tuntemani yksilön kohdalla esimiesasema annettiin "palkintona" hyvin hoidetuista asiantuntijatehtävistä. Narsisti kun pystyy esim. neuvottelutilanteissa niin härskiin toimintaan, että tulokset ovat hämmästyttäviä; läpi menee mitä käsittämättömimpiä vaatimuksia, joita kukaan "tavallinen" ihminen ei ikipäivänä kehtaisi esittää, saati saisi läpi. Kun ihminen on rakentanut itselleen kuvan älyllisestä (ja muutoinkin kaiken kattavasta) ylivertaisuudestaan, hän toimii kuin kone ja jyrää muut. Olen itsekin lukuisia kertoja ollut todistamassa tilannetta, jossa tiedän, että henkilö puhuu ihan puuta heinää, mutta äänensävy ja esitystapa vain ovat niin vakuuttavia, että melkein itsekin uskon sanomaan.
Tietyllä tapaa siis narsisti voi olla hyvä ja erittäin tuloksellinen työntekijä. Toki viime kädessä vastapuoli yleensä tuntee itsensä painostetuksi/petetyksi, mutta jos kysymys on one-off -liikesuhteista, niin eikun uutta matoa koukkuun... Kukapa tässä kvartaalitaloudessa sen pidemmälle tulevaisuuteen viitsisi tuijotella.
Uskon, että monessa tapauksessa juuri tuo (sinänsä valheellinen) itsevarmuus, ylemmyydentunto ja häikäilemättömyys sekä niiden kautta saavutettava menestys työtehtävissä johtavat siihen, että henkilö "palkitaan" esimiesasemalla. Valta-asema kun on narsistille todellinen palkinto, jota tavoitellessaan hän ei häikäile talloa muita. Alaiset sitten selvitkööt, miten parhaaksi näkevät. (Tässä minun tapauksessani 100% alaisista vaihtui kahden vuoden sisällä siitä, kun henkilö valittiin johtavaan asemaan. Osa hakeutui muualle, osan esimies savusti ulos.)
Missä te oikein olette työssä???? Katsoisitte vähän minkäläisen työpaikan edes otatte vastaan. Itse olen ollut muutamassa määräaikaisessa ja nyt kolmannessa vakityöpaikassani ja työuraa on takana kohta 20 eikä vielä ikinä ole osunut eteen persoonallisuushäiriöistä tai ylipäätään tuollaista pomoa jota aloittaja kuvaili viestissään. Ihmetyttää tuokin kun puhutte viesteissänne jostain "vastapuolista" ja "hulluista". Haukutte esimiehiä mutta ette ole itse sen kummempia... Taitaa pitää paikkansa se, että palstalaisilla on aina paskat pomot ja vielä paskemmat duunikaverit ja kuinkas kummassa se AINA sattuukin viattomalle palstalaiselle jossa ei koskaan ole mitään vikaa (mutta pomo vittuilee, työkaverit vittuilevat jne).
:=))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli esimies- ja päällikköasemassa noin viidenkympin paikkeilla oleva nainen, joka haukkui ihmisiä ääneen ja vielä nimillä työpaikalla, etenkin meille jotka istuimme melko lähellä. Haukkui muita ihmisiä selvästi vain saadakseen itselleen paremman olon ja jotta tuntisi olevansa muiden yläpuolella, ja vaikutti myös siltä että hän otti aika paljon kuppia itse kun tuli töihin monesti kiukkuisena, naama turvoksissa, silmät puoliummessa ja muutenkin krapulaisen näköisenä. Viina maistui hänelle erittäin hyvin myös työpaikan tilaisuuksissa kuten pikkujouluissa.
Jos jollekin tapahtui jotain kivaa kuten raskaus tai häät, niin hän hyökkäsi paikalle ja alkoi selostamaan suureen ääneen että silloin kun Hän itse oli raskaana, tai silloin kun Hän itse meni naimisiin. Eli kärsii selvästi jostain narsistisesta persoonallisuushäiriöstä ja varasti aina huomion muilta, tavalla tai toisella.
Jos joku on ostanut itselleen vaikka kivan vaatteen tai asusteen ja muut kehuvat sitä, niin hän oli läpinäkyvän kateellinen eikä sanonut mitään, katsoi vain kieroon, mietti selvästi kostoa naama mytyssä. Tuntuu siltä että hän koki aina että toisen ostos (tai jopa muu mukava asia kuten vauvan saaminen) oli juuri häneltä pois. Eräs työkaveri osti kerran kauniit saappaat niin tämä oli selvästi kateellinen ja alkoi saman tien simputtaa häntä ja vaatia että raportti jonka deadline oli oikeasti vasta viikon päässä on oltava valmis ja hänen pöydällään tunnin sisällä! Jos joku sanoi hänelle ei, en ehdi, niin teki kyseisen henkilön elämästä hankalaa seuraavat viikot. Sätti ja uhkaili ja levitteli perättömiä juoruja. Teetti kaiken muilla, mutta otti itse kiitokset ja vielä bonukset kaikesta. Palaute oli sellaista että haukkui vaan että olisi sen voinut tehdä paremminkin.
Pääsimme hänestä eroon ihan alkuvuodesta. Kannatti kannella johdolle, työsuojelupäällikölle ja henkilöstöosastolle : )
Harmi että moni hyvä työntekijä ehti siinä välissä lopettaa työt ja lähteä pois, ja vain hänen takiaan.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 09:43"]Psykopatia
Tuksulla ainakin on ulkomailla kaikki aina paremmin, vaikka itseään ei taida päästä pakoon, kun se psykopaattipomo on omissa nahoissa.
[/quote]
...niin ja sama toisinpäin: palaa silti aina Suomeen ja sanoo miten kiva olla takaisin kun ne ulkomaan miehet oli taas kauheita ja kun paikallinen kulttuuri ei miellyttänyt jne jne jne :D :D :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johtuu siitä että suomalaisilla on niin huonot perusitsetunnot, että pitää näytellä olevansa hyvä pomo ja käskyttää sen varjolla, sen sijaan että oppisi ymmärtämään ihmisiä ja etenkin alaisiaan. Suomessa on myös sellainen suosimiskulttuuri, eli puhutaan että on tasa-arvoista kaikkialla, mutta silti laitetaan ihmisiä hierarkiseen pomosuosikkijärjestykseen ja pelataan ihmisiä vastakkain sen sijaan että saadaan ne alaiset työskentelemään samaa yhteistä tavoitetta kohti.
Они друзья/партнеры по бизнесу моего бывшего мужа. Не образованы и неумеют себя вести. Я просто очень хорошенькая. Пристают:)
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 10:21"]
Missä te oikein olette työssä???? Katsoisitte vähän minkäläisen työpaikan edes otatte vastaan.
[/quote]
Kuulepas kun työpaikka saattaa vaikuttaa hyvältä ja kaikki sujuu, sitten joku pomo saa paremman paikan ja tilalle otetaan joku sellainen jolla korkeakoulututkinto, tuskin työkokemusta alasta, ei käynyt mitään esimieskoulutuksia ja alkaa säätämään kaikkea ja pomputtelemaan muita mielin määrin. Kun alaiset alkaa pistämään vastaan että ei näitä asioita tule noin hoitaa eli että voisiko pikkuisen katsoa näitä prosesseja tai toimintatapoja uudestaan ettei asiakassuhteet kärsi ja rahaa pala liikaa asioiden uusimiseen, niin nämä alkavat skitsoilemaan kuin sekopäät, valitsemaan suosikkeja, mustamaalaamaan tiettyjä henkilöitä ja kaikkea muuta jotta saisivat viimeisen sanan, tajuamatta että koko prosessi oikeasti kärsii. Sitten kun saaneet oikeaa tuhoa aikaan niin heidät syrjäytetään, mutta aina on joku muu hyväveli antamassa jotain pikkupomopaikkaa jostain muualta ja sama jatkuu sielläkin.
Ongelma on siinä että suomalaisia johtajia koulutetaan kuin oltaisiin jossain armeijassa, tällainen vanha armeijayhteiskunta kun ollaan. Se sama auktoriteettinen old-school simputus ei vaan toimi tämän päivän työyhteisöissä.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 10:44"]
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 10:21"]
Missä te oikein olette työssä???? Katsoisitte vähän minkäläisen työpaikan edes otatte vastaan.
[/quote]
Kuulepas kun työpaikka saattaa vaikuttaa hyvältä ja kaikki sujuu, sitten joku pomo saa paremman paikan ja tilalle otetaan joku sellainen jolla korkeakoulututkinto, tuskin työkokemusta alasta, ei käynyt mitään esimieskoulutuksia ja alkaa säätämään kaikkea ja pomputtelemaan muita mielin määrin. Kun alaiset alkaa pistämään vastaan että ei näitä asioita tule noin hoitaa eli että voisiko pikkuisen katsoa näitä prosesseja tai toimintatapoja uudestaan ettei asiakassuhteet kärsi ja rahaa pala liikaa asioiden uusimiseen, niin nämä alkavat skitsoilemaan kuin sekopäät, valitsemaan suosikkeja, mustamaalaamaan tiettyjä henkilöitä ja kaikkea muuta jotta saisivat viimeisen sanan, tajuamatta että koko prosessi oikeasti kärsii. Sitten kun saaneet oikeaa tuhoa aikaan niin heidät syrjäytetään, mutta aina on joku muu hyväveli antamassa jotain pikkupomopaikkaa jostain muualta ja sama jatkuu sielläkin.
[/quote]
Yhdellä mun entisellä työpaikalla tällainen narsistipikkupomo järjesti työntekijöille alaistaitojen kurssin! VOITTEKO KUVITELLA, ALAISTAITOJEN KURSSIN! Kuuntelimme sitten kokonaisen päivän kun konsultti, jonka tuntipalkka oli luultavasti lähempänä 400 euroa, kertoi meille kuinka huonoja alaisia olemme ja kuinka voimme tulla paremmiksi alaisiksi. Narsistipikkupomo myhäili vieressä.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2013 klo 10:40"]
Они друзья/партнеры по бизнесу моего бывшего мужа. Не образованы и неумеют себя вести. Я просто очень хорошенькая. Пристают:)
[/quote]
Финны слишком много самооценкой проблемы :)
No mutta tuohan juontaa juurensa jo ihan sieltä hiekkalaatikolta. Kun meidän Nico-Petteri on selvästikin johtaja-ainesta, kun se kiusaa muita ja on niin päättäväinen ja sen mielen mukaan pitää aina tehdä kaikki.
Ja vanhemmat hyväksyy ja mahdollistaa sen.