Ojensin naapurin lapsia, kun kiusaavat pienempiä

Tuotahan se on, elämään opettelua.

[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 12:58"]

On se kyllä kumma miten lapset osaavat kiusata jo 4-v alkaen.. Yksin jättämistä, vähättelyä ja selkeetä kiusaamista pyörillä ajamista ja pienempi juoksee perässä. Isommat liittoutuneita pienempiä vastaan. Poikani siitä pahoittaa mielen ja alkaa riehua. Ojensin tänään näitä isompia ja lohdutin lastani. Mitä muut olette tehneet? Olen huomannut, että päiväkodissa olleet lapset osaavat selkeästi enemmän kiusata, eristää leikeistä ja vähätellä. Ja joku tenavista aina on se kiusaamisen pääpomo. Hemmetti, kun tunteet ryöpsähtää!

[/quote]

Ikävää. Ikävää myös se, miten leimaat kaikki päiväkodissa olleet lapset kiusaajiksi. Kyllä siellä enemmän pitää puoliaan pitää, mutta ei meillä ole ainakaan lasten kaveripiirissä kiusaamista esiintynyt niillä, jota ovat olleet tarhassa versus kotona hoidettuihin. Päiväkodissa on nimenomana opeteltu yhdessä toimimisen taitoja, joita ei yksin kotona välttämättä opi.

Kiusaamiseen on puututtava aina, mutta se ei valitettavasti yleensä auta siihen, että lapsesi kanssa leikittäisiin. Omaa lastani kiusattiin koulussa ja puutuin siihen aina, ilmoitin opettajille, välillä kiusaajien vanhemmille, sanoin suoraan lapsille, pidin aran lapseni puolta. Asia ratkesi vasta, kun hän alkoi itse puolustaa itseään enemmän ja löysi muita kavereita. Kiusaajien kanssa ei ole missään tekemisissä, eikä onneksi samalla luokalla. Eli suosittelen, että lapsesi keskittyy leikkimään sellaisten lasten kanssa, jotka häntä eivät kiusaa. Kutsu sellaisia kotiin leikkimään, jotta lapsesi saa myönteisiä kokemuksia eikä ala välttelemään muita lapsia.

Olen huomannut saman omassa talonyhtiössämme. Itselläni ei ole vielä lapsia, mutta hirvittää tehdäkään niitä maailmaan, jossa kieroimmat lapset tuntuvat pitävän joitakin kiltimpiä mukana leikeissä pelkästään kiusaamisen ilosta. :(

Joo kyllä, tätä mietinkin että puutun aina kiusaamiseen ja keskustelen lasten kanssa. Jos tilanne jatkuu niin juttelen vanhemmille. Onneksi lapsella on toisiakin leikkikavereita. Pitää jutella lapselle ja kiinnittää huomio muihin leikkeihin. Tämä leijonaemo puolustaa lastaan. Ilkeintä on, kun ekana isommat ovat kiusanneet ja saaneet lapsen kiukkuiseksi, sitten vielä nauraavat päälle. Ap

[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 13:32"]

Joo kyllä, tätä mietinkin että puutun aina kiusaamiseen ja keskustelen lasten kanssa. Jos tilanne jatkuu niin juttelen vanhemmille. Onneksi lapsella on toisiakin leikkikavereita. Pitää jutella lapselle ja kiinnittää huomio muihin leikkeihin. Tämä leijonaemo puolustaa lastaan. Ilkeintä on, kun ekana isommat ovat kiusanneet ja saaneet lapsen kiukkuiseksi, sitten vielä nauraavat päälle. Ap

[/quote]

Siis oikeasti? Nauravat päälle, vaikka sinäkin olet siinä lapsesi vieressä? Kyllä mä sanoisin hetimiten jo sitten niiden lasten vanhemmillekin asiasta, enkä vaan tyytyisi ojentelemaan...

Mäkin olisin mennyt lasten vanhempien luo ja kertonut asiasta.

Mutta kuitenkin hyvin teit ap, kun puolustit omaasi ja pienempää!  Olen huomannut sen saman seikan, että usein päiväkotilapset kiusaavat muita, en tiedä mistä johtuu.

ihan kirkkain silmin selittäävät että eivät kiusaa, taitaa olla mulla syytä tiukentaa linjaani. :)

Varo vaan, saat vielä turpaasi. Palstallakin suurin osa haluaa kasvatta täysin yksin omat lapsensa. "Minä kasvatan minun omat lapseni itse" Joka sanalla korostetaan kuinka minä, minä ja minun lapseni.

Itse jotenkin ihmetyin kun lapset tuolleen käyttäytyy, että en osannut edes mennä sanomaan vanhemmille, kun en aiemmin ole kohdannut kiusaamista. Ja nämä kiusaajat ovat aina silloin ilman vanhempia pihalla kun kiusaavat. Ap siis

Tietenkin kiusaamiseen tulee puuttua, kaikenikäisten väliseen. Ei ne hyvän käyttäytymisen ja hyvän kaveruuden säännöt ole monilla aikuisillakaan hallussa, joten miten 4v ne voisi osata? Aikuisten tehtävänä on valvoa lasten leikkejä ja katsoa ettei ketään syrjitä tai kiusata. Toki päiväkodissa voi oppia kiusaamista vielä enemmän, mutta kyllä esim. meidän kotikasvatettu esikoisemme osaa kiusata pikkuveljeään ihan lahjakkaasti. Kyllä lapsilla on luontaiset lahjat siihen, eikä tuon ikäisille vielä hyvä kasvatuskaan välttämättä takaa täydellistä empatiakykyä tai toisten huomioonottamista. 

Mielestäni on tärkeää, ettei lasta pidetä pahana, vaan että hän on nyt toiminut väärin ja se unohdetaan kun on pyytänyt anteeksi ja muuttanut toimintaansa. Ei kannata siis tehdä pienistä "rikkeistä" suurta numeroa eikä suuttua tai menettää hermojaan. Yritä ajatella että se on ihan normaalia, muttei tietenkään hyväksyttävää käytöstä. Eli suosittelen jatkossakin pitämään jöötä pihan lapsille, mutta niin ettet turhaan hermostu niille. Jos ei auta niin voit keskustella vanhempien kanssa, ilmeisesti 4v.t ulkoilevat pihalla ihan yksin? Meidän 4v. on pihalla vain pieniä hetkiä yksinään, niin että katson vähän väliä ikkunasta. Riippuu lapsesta, mutta mieöestäni 4v. kaipaa vielä vähän peräänkatsomista.

[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 12:58"]

On se kyllä kumma miten lapset osaavat kiusata jo 4-v alkaen.. Yksin jättämistä, vähättelyä ja selkeetä kiusaamista pyörillä ajamista ja pienempi juoksee perässä. Isommat liittoutuneita pienempiä vastaan. Poikani siitä pahoittaa mielen ja alkaa riehua. Ojensin tänään näitä isompia ja lohdutin lastani. Mitä muut olette tehneet? Olen huomannut, että päiväkodissa olleet lapset osaavat selkeästi enemmän kiusata, eristää leikeistä ja vähätellä. Ja joku tenavista aina on se kiusaamisen pääpomo. Hemmetti, kun tunteet ryöpsähtää!

[/quote]

Siis minkä ikäisistä lapsista on nyt kysymys? onko poikasi se 4-vuotias vai nämä kiusaajat? Miksi sen ikäiset lapset ylipäätään ovat keskenään, eihän heillä ole siihen vielä mitään tarvittavia taitoja.

Toisekseen, ei ne lapset aina ihan oikeasti ajattele loppuun asti. Sen sijaan että siihen menee räyhäämään ja syyttelemään, voi sitä leikkiä ohjeistaa ihan rakentavastikin oikeaan suuntaan.

Kannattaa muistaa omat reaktiosi sittenkin kun se on oma lapsesi, joka kokeilee, juokseeko se pienin perässä ja miten sen saa helpoiten hermostumaan...

En todellakaan kannusta minä minä ajatteluun ja puutun aina lasten kiusaamistapauksiin, esim kaupalla. Oma lapsenikin pyytää anteeksi jos on toisia kiusannut. Mielenkiintoinen keskustelu.

hetkinen kyseessä ei ollut räyhääminen tai huutaminen vaan lempeästi opastin lapsia, sen tapahtuman jälkeen huomasin kuinka kiukustuin tapahtumasta. Tietenkään lapsille ei kannata alkaa räyhäämään! Vaan juurikin opettaa sitä yhdessä olemista, kuten joku oli jo kirjoittanut.

Ehkä lapset ovat n 5-7v omani 3.