Lue keskustelun säännöt.
Asuntoa ostamassa, asuntolaina
18.06.2013 |
Meillä olisi tarkoitus ostaa perheasunto läntiseltä pk-seudulta ja lainaa pitäisi lähteä hakemaan pankista. Epävarmat ajat vaan pistää arpomaan että kannattaako vai ei.
Asunnon hinta on vähän yli 400 000 euroa ja alustavien keskusteluiden perusteella olettaisin että saisimme sen noin 385-390 000 eurolla.
Omaa rahaa on aika tarkalleen 200 000 euroa ja lainaa tarvisisi siis melkein toisen mokoman. Perheessä on kaksi työssäkäyvää aikuista ja lapsiluku on täynnä, asuntoa ei siis tarvitse heti lähteä vaihtamaan.
Aiomme hakea noin 10 vuoden asuntolainaa ja talous kestää hetkellisesti 12-14% korot jos molemmat on töissä tai noin 8-10% koron jos toinen on työttömänä. Emme ole missään suojatyöpaikoissa, mutta toisaalta löydämme varmasti suht pian uuden työn jos entinen loppuu.
Mitä pitäisi vielä ottaa huomioon? Onko jotkut pankit parempia kuin toiset? Marginaalit on varmaan aika katossa ja pitkälti yli prosentti pitää pulittaa? Ollaan aika arkoja ostajia... :-)
Kommentit (4)
Ei muuta kun pankista kysymään... mitä sitä täällä jauhamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
200 000 euron laina ei mielestäni ole kovin iso, joten sen puoleen siitä vaan. 10 vuoden aika vaan on aika lyhyt, mutta ilmeisesti olette laskeneet että pärjäätte sen kanssa hyvin? Jos sen kanssa on vähänkään epäilyksiä, niin kannattaisiko nostaa laina-aika 15 vuoteen?
Teillä on ilmeisesti aika hyvät tulot, eli jos 2000e plus muut asumiskulut ei ole liian paljon, niin siitä vaan. Mutta jos laina-aikaa pidentäisi esim. tuohon 15 vuoteen, lainaerä olisi vain suunnilleen 1400e, mikä omasta mielestäni on paljon inhimillisempi.
Meillä aikalailla sama kuvio kuin teillä ap. Kävimme pankissa josta nykyinen melko ripeästi maksettu laina otettu 2005, ja saimme uuden tarjouksen marginaaliksi 1,2%!!! Koroksi suostuvat antamaan vain 12 kk euriborin + pakon ottaa joku ihme vakuutus. Olen todella pettynyt noihin surkeisiin lukuihin.
Emme me ole mitään rikkaita, mutta samalla kun viime vuodet on hoidettu lainaa ripeästi, on myös säästetty ja sijoitettu, harrastettu, matkusteltu, sairastettu, saatu lapsia ja oltu vanhempainvapaalla. Päivääkään lyhennysvapaatakaan ei ole tarvittu, ja kaikista velvotteista on selvitty (100% ilman takaajia, perintöjä ja lottovoittoja yms).
Emme me pankin iloksi lainaa ripeästi maksa, emmekä me siksi ole yhtään parempia ihmisiä tms., mutta tyhmänä kuvittelin että hyvästä velanhoidosta olisi edes jotein etua, esim. matalammalla marginaalilla tai vapaavalintaisella korolla tms. Eipä ollut. :(
No, me kyllä toteutamme tämän siirron, ja olemme viimeistään 10 vuoden kuluttua velattomia. Sen jälkeen en enää pissikään pankkiin päin.
Vaikeeta tuohon on mitään sanoa mutta jos teillä on noin hyvät tulot että pystytte maksamaan 200 000 euroa takaisin 10vuodessa niin tuskin pieni kupru teillä vaikuta mihinkään.