Onko nuo oikishakijoiden lukutunnit ihan tosia?

Nuorena jaksaa. Tuollaista se just sitten on, kun opiskelut alkavat.

No totta kai siihen 8-10 tuntiin mahtuu taukoja. Itse luin aina 45-50 minuuttia kerrallaan ja sitten 10-15 minuutin tauko ja päivään tietty myös yksi 30-45 minuutin pituinen ruokatauko. 

En tiedä mistä nämä tunnit nyt repäisit, mutta kyllä noihin tunteihin varmaan kuuluu myös muistiinpanojen tekemistä tms. Itse ainakin ekalla lukukerralla alleviivasin olennaisimmat kohdat ja tokalla kerralla kirjoitin muistiinpanoja samalla, eli lukeminen oli hyvin hidasta. Muistiinpanoja käytin vain kertaamiseen viimeisenä päivänä ennen pääsykoetta, mutta tein ne siksi koska muistan paljon paremmin jos joudun kirjoittamaan sen itse ylös.

Pari, kolme kuukautta ei ole kovin pitkä aika, ihan hyvin sen jaksoi.

Kolmonen jatkaa, toki luin vain arkipäivisin sen 9 tuntia, lauantaisin luin viitisen tuntia ja sunnuntait pidin kokonaan vapaapäivinä.

On ne tosia. Mies lähti oikiksen pääsykokeisiin lukiessaan aamulla kirjastoon lukemaan ja palasi illalla kirjaston sulkiessa. Toisaalta itsekin luin kymmenen tuntia päivässä parin kuukauden ajan erään toisen tiedekunnan pääsykokeisiin. Kun on motivoitunut ja lukemastaan kiinnostunut, se ei ole vaikeaa. Muutama kuukausi on niin lyhyt aika.

Minä luin sen 6-8 tuntia päivässä niin, että tuo aika oli sitä aktiiviista opiskelua, eli lukemista, muistiinpanojen tekemistä, tehtävien tekemistä, kertausta... Kokonaisuudessaan aikaa meni taukojen kanssa 8-10 tuntia päivässä. Ei mielestäni ollut paha ollenkaan, moni kaveri oli lukenut paljon enemmän. Loppujen lopuksi 2,5 kk on aika lyhyt aika elämästä, kyllä sen jaksaa kummasti, kun on päättäväisyyttä.

Tiedekuntaan päästyänikin olen aika usein lukenut sen 6 tuntia päivässä tenttiin, ja silloin se 6 tuntia on ollut pelkästään ihan puhdasta lukemista. Jokainen kyllä varmaan ymmärtää, että jos tenttiin on 1000 sivua luettavaa, kyllä niitä lukutuntejakin kertyy. Onneksi oikeustieteellisen tekstin lukunopeuteni on tuplaantunut opiskelujen alkuajoista. Silloin tahti oli n. 10 sivua tunnissa.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 14:52"]

toihan on ihan normaali lukumäärä. miksi se ap:sta tuntuu isolta? oletko opiskellut peruskoulua pidemmälle? ei edes ole rankkaa lukea noin paljon, lukeminen on kivaa.

[/quote]

Onhan tuo paljon puhdasta lukemista.

Sorry, aika vähältä lukemiselta kuulostaa. Itse luin lääkikseen tasan 12kk ajan, 3-7 pv viikossa ja 2-8h päivässä. Viimeiset 5kk käytin joka ikisen vapaahetken laskemalla fysiikkaa ja kemiaa ja lukemalla biologiaa. Muistiinpanoja tein 3 KANSIOTA. Mut ekalla sisään, ilman lukiokurssien käymistä ja lyhyellä matikalla.

[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 21:38"]

Sorry, aika vähältä lukemiselta kuulostaa. Itse luin lääkikseen tasan 12kk ajan, 3-7 pv viikossa ja 2-8h päivässä. Viimeiset 5kk käytin joka ikisen vapaahetken laskemalla fysiikkaa ja kemiaa ja lukemalla biologiaa. Muistiinpanoja tein 3 KANSIOTA. Mut ekalla sisään, ilman lukiokurssien käymistä ja lyhyellä matikalla.

[/quote]

Onko laskeminen ja lukeminen yhtä puuduttavaa?

Minusta tuntuu, että tolla pänttäämisellä ei vain yksinkertaisesti jää mitään päähän. Eikö niitä olisi helpompiakin tapoja? muistitekniikat eivät ilmeisesti ole tuttuja`?

2

[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 21:40"][quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 21:38"]

Sorry, aika vähältä lukemiselta kuulostaa. Itse luin lääkikseen tasan 12kk ajan, 3-7 pv viikossa ja 2-8h päivässä. Viimeiset 5kk käytin joka ikisen vapaahetken laskemalla fysiikkaa ja kemiaa ja lukemalla biologiaa. Muistiinpanoja tein 3 KANSIOTA. Mut ekalla sisään, ilman lukiokurssien käymistä ja lyhyellä matikalla.

[/quote]

Onko laskeminen ja lukeminen yhtä puuduttavaa?
[/quote]

Elämäni karsein vuosi... ja jos ei olis ovet auenneet, varmaan olisin hypänny jostain korkealta :D

Jotkut on enemmän lukuihmisiä ja niistä lukeminen on jopa mukavaa, eikä tuollainen 8-10 tuntia päivässä tunnu vaikealta tai ahdistavalta. Sitten on niitä ihmisiä joita lukeminen ei insipiroi yhtään, vaan enemmän käytännön työt. Siitä miltä se urakka tuntuu ajatuksena onkin hyvä päätellä että onko oikeasti lukuihmisiä, vai oisko enemmänkin käytännön ihminen vai jotain siltä väliltä. Tuleva alakin kannattaa valita sen mukaan. Joku toinen oikeasti mielummin lukee vaikka 10 tuntia putkeen, kuin tekisi sen saman ajan käytännön hommia, ja joku toinen taas rientää mielummin tekemään jotain käytännönläheistä.

Voin vahvistaa ap:n "lukumäärät".

Ihan älytöntä se onkin, mutta nykysysteemi on ajanut tähän. Pitää käydä kalliit valmennuskurssit ja lukea hulluna, jotkut tekevät sitä ympäri vuoden, vuosi vuodelta uudestaan. Yhtä hyvin voisi laittaa ne hakijat yo-todistuksen mukaisesti järjestykseen valita vaikka vuorovuosina sinisilmäisiä ja ruskeasilmäisiä sitten vielä lisäksi. Suunnilleen samat sinne kuitenkin otetaan, nyt vain haetutetaan vuosikaudet ja pannaan kaikki tekemään järjettömät määrät töitä.

No ei se nyt ihan noinkaan ole, varmaan menisi resursseja enemmän hukkaan jos vain todistuksen perusteella valittaisiin. Silloin hakijan ei välttämättä tarvitsisi tutustua hakemaansa oppiaineeseen yhtään etukäteen, vaan totuus paljastuisi vasta kun on sinne yliopistoon päässyt sisään.

Yksi syy, miksi pääsykokeita järjestetään, on motivaation mittaaminen. Onko motivaatio opiskeluun olemassa ja onko riittävästi kiinnostusta alaan? Hakijoissa on yllättävän paljon niitäkin, jotka hakevat vain kerran. Ehkä lukevatkin ihan kunnolla, mutta kun eivät kerralla pääse sisään, unohtavat koko jutun ja hakevat seuraavana vuonna jollekin muulle alalle. Tällaisissa tapauksissa on hyvä, että pääsykokeita järjestetään :)

Moni lukiolainen haaveilee juuri oikiksen tai valtsikan opinnoista tietämättä aloista oikeasti mitään. Mullakin oli muutama kaveri jotka hakivat silloin kun minäkin, eivätkä ekalla kertaa päässeet. Seuraavana vuonna hakivatkin sitten jo muualle, ja yksi on nykyisin tyytyväinen työssään laboratoriokemistinä, yksi on kulttuurialalla ja kolmas lastentarhanopettaja.

Perusfiksu ja näsäviisas lukiolainen voi hoitaa aika paljon samat hommat kuin tuskissaan päteväksi ähertänyt juristikin. Kun pitää osata vastata johonkin asiaan, otetaan vain kirja hyllystä ja katsotaan normaaliälyisen ihmisen päättelykyvyllä mitä siinä sanotaan ja miten se sopii tilanteeseen.

Valitettavasti ähertäminen ja ähkiminen (toisen asteen koulutus) sitä varten, jotta pääsisi ahertamaan ja tuskailemaan lisää kolmannen asteen koulutukseen, on nykyaikaa. Sitten puurtaminen ja turtuminen ylipitkän koulutuksen parissa. Huhkiminen ja läähätys kuuluu nyt paljolti ammattiopistojenkin valintakriteereihin.

Kun opo hoidettaisiin suomalaisissa kouluissa edes jotenkin, nuorilla olisi käsitys siitä, mitä opiskelu milläkin alalla on ja millaisiin töihin sieltä pääsee, eikä lasten tarvitsisi arpoa ja kokeilla eri tiedekuntia ja lukea peräsuoli pitkällä pääsykokeisiin.

Nykysysteemi ajaa kaikki vain samaan oravanpyörään, jossa kaikki lukevat ilman opiskelupaikkaa vuosikaudet, kokeilevat ja vaihtavat ja sitten hups ollaankin kolmikymppisiä koulunpenkin kuluttajia.

Väitän, että jokainen riittävän motivoitunut ja tietyn soveltuvuustason ylittävä hakija pääsee oikikseen ensimmäisellä yrittämällä. Itse en ottanut suunnitelmissani edes huomioon, etten pääsisikään sisään.

Kyse on vaan siitä, minkä määrän työtä itse kukin katsoo normaaliksi suhteessa tavoitteisiin. Juristi tulee tekemään rankasti duunia koko työuransa ajan, joten on ihan paikallaankin, että ponnistelun normaalitaso on alusta lähtien korkea.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 14:27"]

Perusfiksu ja näsäviisas lukiolainen voi hoitaa aika paljon samat hommat kuin tuskissaan päteväksi ähertänyt juristikin. Kun pitää osata vastata johonkin asiaan, otetaan vain kirja hyllystä ja katsotaan normaaliälyisen ihmisen päättelykyvyllä mitä siinä sanotaan ja miten se sopii tilanteeseen.[/quote]

Onko tämä todella käsityksesi juristin työstä. Että lehteillään lakikirjaa kunnes löydetään joku sopivalta kuulostavva kohta? Ettei systeemin, oikeusjärjestyksen kokonaisuuden, oikeuslähdeopin, prekluusiosäännösten, soveltamisalojen, oikeusperiaatteiden, oikeudenalojen yleisten ja erityisten oppien, normiristiriitatilanteiden tai väittämis/todistustaakkasäännösten tuntemuksella ole mitään tekemistä juristin ammattitoidon kanssa :DDD

[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 14:28"]

Kun opo hoidettaisiin suomalaisissa kouluissa edes jotenkin, nuorilla olisi käsitys siitä, mitä opiskelu milläkin alalla on ja millaisiin töihin sieltä pääsee, eikä lasten tarvitsisi arpoa ja kokeilla eri tiedekuntia ja lukea peräsuoli pitkällä pääsykokeisiin.

Nykysysteemi ajaa kaikki vain samaan oravanpyörään, jossa kaikki lukevat ilman opiskelupaikkaa vuosikaudet, kokeilevat ja vaihtavat ja sitten hups ollaankin kolmikymppisiä koulunpenkin kuluttajia.

[/quote]

Kyse ei välttämättä ole edes alan sisällöistä, vaan niistä opiskelun käytännöistä. Lukio-opiskelun perusteella ei millään voi tietää millaista opiskelu on oikiksessa tai kuinka paljon pitää lukea. Toki opo voi lukiolaista valistaa, mutta vaikka miten painottaisi että oikeasti juristin työ ei ole samanlaista kuin Ally McBealissa (tai jossain tuoreemmassa sarjassa), niin lopulta sen käsittää vasta sitten kun kuukausi toisensa jälkeen istuu nenä kiinni kirjassa.

Sinänsä olisi kyllä hyvä, jos esim. avointa yliopistoa kehitettäisiin Suomessa niin, että vaikka perusopinnot olisivat kaikille avoimia, ja ne parhaiten suorittaneet valittaisiin jatkoon suorittamaan tutkinto loppuun.

No kyllä siihen 8-10 tuntiin täytyy sisältyä taukoja.Mutta kyllä se parin-kolme kuukauden päätoiminen, täysipäiväinen opiskelu on ihan realistinen tapa valmistautua pääsykokeisiin, muutamilla muillakin aloilla kuin oikiksessa.