Mitä sinä tulet perimään?

Olemme veljeni kanssa sanoneet vanhemmillemme, että kuluttavat kaiken omaisuutensa itseensä elinaikanaan.

Minut on adoptoitu ennen nykyistä adoptiolakia joten en TIEDÄ mitä perin jos mitään

Olen itse lähtenyt nollasta ja nyt erittäin hyvin toimeentuleva ja minulla on kaikkea mitä tarvitsen. Olen ylpeä siitä etten ole koskaan saanut mitään lahjana, vanhempien maksamana tai ilmaiseksi. Olen sanonut että vanhempani voivat ottaa vaikka käänteisen asuntolainan tai pistää jollain muulla tavalla omaisuutensa sileäksi, eikä tästä tarvitse tuntea syyllisyyttä. En odota periväni heiltä mitään.

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 09:50"]

Olemme veljeni kanssa sanoneet vanhemmillemme, että kuluttavat kaiken omaisuutensa itseensä elinaikanaan.

[/quote]

Meidän ei ole tarvinnut edes sanoa, se tulee vanhemmiltamme hyvin luonnostaan.

Onneksi heillä on varaa tehdä kaikkea mitä itse haluavat, sillä perheessämme ei ole koskaan ollut kovin läheiset suhteet, ja olisi kaikille raskasta jos vanhempiemme viihdyttäminen olisi meidän lasten varassa. Meillä ei ole erityisen hauskaa yhdessä. Nyt vanhempamme liehuvat pitkin maailmaa ja pitävät hauskaa keskenään.

En tiedä, eikä kiinnosta. En ole rahanahne, toivottavasti perittäväksi ei jää mitään. Olen pyytänyt vanhempiamme tekemään testamentin, koska minä en jaksa kuunnella sitä riitaa, mikä tulee. Isoinsiskomme on rahanahne paska, puolestani saa viedä kaiken, minä joudun kuitenkin yksin järjestämään hautajaiset ja muistotilaisuuden. Haluan vain yhden asian, ostamani nallen. Ostin äidille, kun olin noin 7v ihanan pehmoisen, pörröisen pienen nallen, missä lukee paidassa "I love you", äiti laittoi sen silloin jo yöpöydälleen ja siellä se on vieläkin. Rahallista arvoa ei ole, tunteellista sitäkin enemmän.

   Älä hätäile ap, ehkä sinäkin lopetat rahan ajattelemisen, ei se raha, vaan toivottavasti perit jotain tärkeämpää! Hyvät, kauniit muistot :)

En tiedä. Paljon ei ole vanhemmilla nytkään ja toivottavasti käyttävät senkin vähän ennen kuolemaansa.

Ollaan kyllä myös sanottu, että jos jotain jää, niin tekevät niin tarkan testamentin, että meidän neljän lapsen ei tarvitse tapella. Tai siis yhden eli yksi meistä on narsisti, joka yrittää kyllä saada itselleen kaiken mikä irti lähtee vaikkei ole edes nykyään väleissä vanhempien kanssa.

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 09:42"]

Monenko kesken perintö tullaan jakamaan? Mitä perintö tulee sisältämään? Mitä meinaat perityllä omaisuudella tehdä?

Itse tulen perimään kerrostaloasunnon. Asunto on Vantaalta ja mielestäni hyvällä paikalla. En tiedä vielä mitä asunnolla sitten joskus teen, ehkä muutan siihen itse tai sitten myyn. Arvo noin 200 000 euroa. Lisäksi tulee varmasti irtaimistoa, jonka arvoa en osaa arvioida.

[/quote]

Toivoisin etten mitään.

Käytännössä tulen perimään jonkinverran vanhaa maaomaisuutta, osuuden kesähuvilasta ja maatilasta sekä jonkin verran iratimistoa. Asuntonsa  (niin talonsa kuin osakkeensa) toivon vanhempieni pystyvän realisoimaan ja kuluttamaan jo eläessään.

Meitä sisaruksia on viisi.

Sydän- ja verisuonitaudit, diabeteksen ja painonhallinnan vaikeudet. Lisäksi taipumuksen masennukseen ja alkoholismiin. Ja muutenkin vituilleen menneet geenit on jo perittynä.

Maata, metsää, peltoa, omakotitalon. Osan jaan useamman sukulaisen kansaa, osan sisarusteni.

Isän puolelta tuskin mitään. Äidin puolelta pienen talon ja jonkin verran metsää lapista kotikylästäni ja aion sen pitää itselläni lomapaikkana <3

No otan mieluummin vanhempani elävinä ja hyvässä kunnossa mahdollisimman pitkään, ja toivon tietenkin että nyt nauttisivat omaisuudestaan... Mutta sitten kun perintö tulee, meitä on kaksi jakamassa 400 000 euron taloa. Lisäksi sijoitukset ja irtaimisto, yksi kesämökki ja mahdollisesti osuus loma-asunnosta ulkomailla. En tiedä mitä teen, ehkä sijoitan tai annan suoraan lapsille/lapsenlapsille, jos rahalle ei itsellä ole akuuttia tarvetta.

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 09:53"]

Olen itse lähtenyt nollasta ja nyt erittäin hyvin toimeentuleva ja minulla on kaikkea mitä tarvitsen. Olen ylpeä siitä etten ole koskaan saanut mitään lahjana, vanhempien maksamana tai ilmaiseksi.

[/quote]

Sama täällä! 

Sataprosenttisella varmuudella en tule perimään mitään. Ehkä jopa joudun maksamaan varattomien vanhempieni hautaamisen.

Ihanaa, palsta on taas täynnä rikkaita, jotka eivät laske miten 20e riittää ruokaan viikonlopun yli. Oliko se köyhin kansanosa palstan aamuvuorossa?

Isä otti juuri asian puheeksi jokunen päivä sitten; omaisuutta tulee jäämään jokaiselle lapselle arviolta noin 100 000 euron arvosta. Toivottavasti perintöä ei tule vielä vuosikymmeniin! Mieluummin pidän isäni ja lasteni isoisän mahdollisimman kauan. Näin varmaan ajattelee moni muukin jolle on perintöä tulossa. :)

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 10:06"]

Sydän- ja verisuonitaudit, diabeteksen ja painonhallinnan vaikeudet. Lisäksi taipumuksen masennukseen ja alkoholismiin. Ja muutenkin vituilleen menneet geenit on jo perittynä.

[/quote]

Aika lailla samat systeemit täälläkin. Mitään rahanarvoista ei ole tulossa, jos nyt ei jotain kippoja ja kuppeja lasketa, jotka varmaan pitää sitten kärrätä kierrätykseen.

Kovin on tiukassa ajatus, että perinnön ajatteleminen tai esim. perintöasioiden suunnittelu olisi jotenkin pois rakkaudesta. Jos sinulla on rikas mies, niin rakastatko sitä vähemmän kuin vaikka miestä, jonka firma on tehnyt konkurssin? Oma mielipiteeni on siis se, että raha ja rakkaus eivät ole missään tekemisissä toistensa kanssa. Sitä mieltä olen, että perintösuunnittelua pitäisi ehdottomasti tehdä ihan taloudellisistakin syistä. Näin ei kuitenkaan ole tehty meidän eikä miehenkään suvussa ja jokainen toki saa tehdä niin kuin itse haluaa.

Itse tulnen perimään joskus velkaisen kerrostalokolmion, sisaruksia minulla ei ole, joten ei onneksi tarvitse perinnöstä riidellä. Jos vanhemmat käyttää omaisuutensa elinaikanaan, niin se on minulle täysin ok, koska tulen omillani hyvin toimeen.

Omasta perinnöstäni olen huolehtinut eli olen tehnyt testamentin. Meinaan vielä jossain vaiheessa tehdä listan ihan jokaisen kupin suhteenkin ettei poikien tarvise niistäkään kinastella.

Ison omakotitalon, kesämökin, jonkun summan rahaa ja pari vanhaa autoa.

Vanhempani ovat lähes sairaalloisen pihejä (monesti se pihistely tulee loppujenlopuksi jopa kalliimmaksi) ja olen ainoa lapsi. En kyllä mitenkään kieli pitkällä perintöä odottele, suvuissa on sellaiset geenit että pääsen itsekin vanhuuseläkkeelle ennenkuin vanhempani kuolevat :)

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 10:19"]

Ihanaa, palsta on taas täynnä rikkaita, jotka eivät laske miten 20e riittää ruokaan viikonlopun yli. Oliko se köyhin kansanosa palstan aamuvuorossa?

[/quote]

Miten se, että toivoo vanhempien käyttävän oman omaisuutensa itseensä, liittyy tuohon?

Mulla on tällä hetkellä tilillä 3,70e enkä silti toivo, että vanhemmat jättäisi mulle jotain.

Minä tulen perimään yhden kt-huoneiston, aion pitää sen ja antaa jälkikasvuni käyttöön, mikäli on tarve, jos ei, niin sitten myyn sen. Tulen perimään myös vähän metsää, kaksi kälyistä mökkiä tontteineen, toisen taidan pitää ja toisen laitan myyntiin, varsinaista rahaa tuskin tulee ollenkaan.

Vanhemmillani on velaton kerrostaloasunto Helsingissä ja muuta omaisuutta varmaan noin 400 000€ arvosta. En kyllä oleta että säästelisivät rahojaan mulle ja veljelleni, vaan saisivat nauttia elämästään nyt. Tosin mun isäni saa eläkettä enemmän kuin minä palkkaa, joten tuskin ihan kaikkea omasiuuttaa saa käytettyä elinaikanaan. 

Toivon kyllä, ettei perintöasiat tule ajankohtaisiksi vielä pitkään aikaan, mun vanhemmat on vasta päässeet eläkkeelle. 

Jos omat lainat on maksettu siinä vaiheessa, kun joskus jotain perin, niin siirrän perinnön varmaan omille lapsilleni.