Vinkkejä uhmaikäisen ruokailuun

[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 16:55"]

Neljävuotiaani ruokailutilanteet ovat tämän tästä melkoista taistelua. Poika saa hepulit milloin mistäkin: liian isoja paloja, liian pieniä paloja, väärän lämpöistä, väärää pastaa... Juoksee pois pöydästä. Haetaan takaisin. Joskus suostuu syömään aikuisen sylissä tai syöttämänä. Joskus syö oikein hyvinkin. Yököttelee, puhuu "vessasanoja" joskus niin, että tulee poistetuksi pöydästä. Tämän tekee siis tietoisesti halutessaan huomiota ja pois. Miten ihmeessä tilanne rauhoittuisi? Vinkkejä kaivataan!

Ruokailutilanteet etenevät muuten rauhallisesti - muu perhe syö samaan aikaan, häiriöitä ei ole, tv on kiini, pöydässä ei lueta, säännöllinen rukailurytmi jne.

[/quote]

Jahas, mistä noita pikku pomottelijoita oikein sikiää?

Eihän tuo ole kuin vanhemmista kiinni. Ruokaa on tarjolla ruoka-aikaan, ja jos se ei kelpaa silloin (tuossa tapauksessa esim. vartin ajan, sen verran voi nelivuotiaan kohdalla joustaa), niin naps vaan ja ruoka-aika meni ohi. Jos ei ruokailu kiinnosta, niin se on sitten voivoi vaan, korjataan ruoka pois ja odotellaan seuraavaa ruoka-aikaa. Eikä mitään namipaloja ruoka-aikojen välillä. Ei tarvita lepyttelyjä, eikä mitään muutakaan. Selkeää ja säännöllistä. Voipi kestää aikansa ennenkuin lapsi alkaa totella, mutta pysykää lujina vaan, lopussa kiitos seisoo.

Eipä ole välipaloja. Eikä lepytellä. Hyvästä käytöksestä kehutaan ja kiitetään. huonosta käytöksestä pois pöydästä.

ap

Mitä se sitten syö hoidossa ja milloin? Ton ikänen ei paljoa energiaa tarvitse, ettei kasva norsuksi. Eli turha tupata sitä ruokaa oikeesti.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 17:43"]

Mitä se sitten syö hoidossa ja milloin? Ton ikänen ei paljoa energiaa tarvitse, ettei kasva norsuksi. Eli turha tupata sitä ruokaa oikeesti.

[/quote]

Näin ohiksena: kuulostat jotenkin tosi painostavalta ihmiseltä.

??

[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 17:45"]

[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 17:43"]

Mitä se sitten syö hoidossa ja milloin? Ton ikänen ei paljoa energiaa tarvitse, ettei kasva norsuksi. Eli turha tupata sitä ruokaa oikeesti.

[/quote]

Näin ohiksena: kuulostat jotenkin tosi painostavalta ihmiseltä.

[/quote]

Meillä linja on se, ettei ruuasta tehdä taistelua. Pöydästä saa poistua, takaisin ei haeta, mutta ei tietenkään sitten saa muutakaan ruokaa muutamaan tuntiin. Keskityn mahdollisimman paljon omaan ruokailuuni ja keskusteluun, en puutu herkästi. En suostu lasten pompoteltavaksi, mutten myöskään heitä pompoyta. Jos palojen koko ei kelpaisi, sanoisin, että saa paloitella itse. Ihan ystävällisesti siis. Ei meillä enää 4-vuotiaita paljon ole auteltu ruokailussa. Perunoiden kuorinta esimerkiksi on opittava ennen kouluun menoa. Paloittelu onnistuu jo 4-vuotiaaltakin, ellei nyt jokin sitkeä liha tms. ole kyseessä. Sorminkin saa meillä syödä pitsaa ja kanankoipia esimerkiksi. Auttaisiko se, että lapsen ottaisi mukaan ruuan tekemiseen enemmän? Hän saisi positiivista huomiota ja kehuja jo ruokaa tehdessä.

Meillä myös on neljävuotiaalla vähän samantyyppistä pyrkimystä. Yritän pitää homman kurissa niin, etten juuri huomioi huonoa käytöstä tai raivoamista jostain ruuan palakoosta, vaikka toki pilkon, jos lapsen on hankala saada itse pilkottua. Ja jos kamalasti huudetaan, tarvittaessa poistan huutajan pöydästä, takaisin saa tulla, kun osaa olla rauhassa. Pyrin ohjaamaan lapsen huomion keskusteluun esim. päivän tapahtumista. Vessasanoissa olen tiukempi, jos niitä puhuu ruokapöydässä, saa yhden varoituksen ja sitten joutuu pois pöydästä. Eihän tämä täydellisesti toimi, mutta olen huomannut, että näin pärjätään selvästi paremmin kuin silloin, kun kiinnitän huomiota jokaiseen temppuiluun, koska siitä lapsi vain yltyy tekemään lisää pöhköyksiä.