lanseerataan uusi käsite: ac eli academic trash

[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 13:11"]Haha. Mäkin olen helvetin hyvä näyttelijä ja hyvä puhumaan paskaa aiheesta kuin aiheesta. Tosin lapsia vain kahden eri miehen kanssa. Homeinen kaupungin vuokra-asunto ja luottotiedot menneet. Olen ollut sentään pitkään vakituisessa työssä, mutta sielläkin teen kognitiivisesti liian helppoja ja tylsiä tehtäviä. Surffaan koko ajan netissä, mutta se on pomon vika kun antaa liian tylsiä työtehtäviä. Tavallaan olen onnellinen, mikä on aika sairasta.[/quote]

:D Mäkin olen ihan onnellinen silloin kun en ole masentunut. Sairastahan tämä on. Ei tällaisessa tilanteessa kuuluisi olla onnellinen, vaan vitun pettynyt kaikkeen ja ennenkaikkea itseen. No, tavallaan olenkin. Mutta silti onnellinen. Ja se johtuu vain ja ainoastaan lapsista.  T. 27

[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 12:38"]

Miksi edessä häämöttää työttömyys? Tohtoreiden työttömyysprossa on listojen mukaan yhä pienimmästä päästä. Hammaslääketieteen tohtoreista yksikään ei ole ollut koskaan edes hetkellisesti työttömänä. Lääketieteen, oikeustieteen ja esim.psykologian tohtoreilla sama asia. Itsellä oli enne nväittelyä todellakin syntynyt kylliksi kontakteja hyvään työpaikkaan, vaikka väittelin hum. alalta, joka on kaikkea muuta kuin mediaseksikäs. Miksi sinulla on toisin? Mitä jätät kertomatta?

[/quote]

Tohtoreita on työttöminä kaikilta opintosuunnilta ja monet valmistuneet tohtorit tekevät hanttihommia. Syy tähän on yksinkertainen: Tohtoreita valmistuu aivan liikaa ja tutkimusrahat vähenevät jatkuvasti. Tohtorin tutkinto on valtavan huono investointi, ainakin Suomessa.

Tää menee nyt vähän aiheen vierestä (koska itselläni ei ole työnsaantivaikeuksia), mutta naurattaa aina nämä "roskaväki pukeutuu näin ja näin ja asuu huonolla alueella ahtaasti monen lapsensa kanssa..." -jutut. Olemme mieheni kanssa hyvinkin korkeakoulutettu pariskunta, minä lääketieteen lisensiaatti, mies tohtoriksi väitellyt. Mutta tietäisittepä, miltä näytämme ja missä asumme! :D :D Meillä on kolme lasta, joiden kanssa minä usein pyörin leikkipuistoissa ja välillä ihan kaupungin keskustassakin kaikenlaisissa Prismasta ostetuissa trikoorytkyvaatteissa. Asumme tavallistakin tavallisemmassa, ankeaksikin haukutussa lähiössä kerrostaloasunnossa. Iltaisin tuijotan telkkarista "aivot narikkaan" -luokan tosi-tv-sarjoja, tyyliin Unelmien poikamies. Lisäksi luen ja kirjoittelen täällä av-palstalla kaikenmoista laadutonta moskaa lähes päivittäin. Emme siis ole yhtään sen kummempia kuin muutkaan! Hassua, miten aina ajatellaan, että koulusivistys, arvostettu ammatti ja hyvät tulot tekevät ihmisestä jotenkin automaattisesti tyylikkään ja hillityn persoonan, jolla on hyvä maku ja vain kehittäviä ajanviettotapoja. Emmekä ole mikään poikkeus, valtaosa vanhoista opiskelukavereistamme elää ja on ihan vastaavalla tavalla. :)

[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 12:47"]

Työnantajissahan on myös vikaa, jos koulutusta ei osata hyödyntää..

[/quote]

No ei muuten ole. Jos ei osaa itse hyödyntää niin ei sitä voi edellyttää keltään toiseltakaan.

Moni akateeminen ja kielitaitoinen työtön pärjäisi hyvin kansainvälisessä kaupassa tavalla tai toisella. Esimerkiksi ebay olisi jokaiselle helppo keino hankkia lisätuloja.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 12:50"]

Täällä yksi akateeminen luuseri. Olen ollut yli 10 vuotta työelämässä, hyvällä palkalla ja aika helpolla olen päässyt siihen nähden, etten oikeasti osaa mitään. Jotenkin olen onnistunut luovimaan töissäni niin, että muut luulevat minun osaavan jotain. Työpäivistä menee 6 tuntia surffailuun, lopun ajasta täyttelen rutiinihommana exceltaulukoita ja välttelen haasteellisia työtehtäviä. Tuntuu, että silmukka kiristyy ympärilläni, seuraavissa yt-neuvotteluissa varmaan jo lennän pihalle. Ja loppuelämäni vietän työttömänä, koska tuskin saan koskaan enää uuttakaan työpaikkaa.

Vapaa-ajallani pukeudun tyylittömiin vaatteisiin, luen viihdekirjallisuutta ja katson Putousta. Lisäksi sosiaaliset taitoni ovat olemattomat, minulla ei ole ystäviä enkä niitä varmaan koskaan saakaan koska kukaan ei pidä minusta. En ole todellakaan ollut ns. luokan suosituin tyttö, en koulussa, opiskellessa enkä työelämässä.

[/quote]

Samis!!!! Täällä toinen samanlainen, tekniikan akateeminen. En osaa oikein mitään, mutta onneksi sukupuoleni takia minua säälitään ja saan olla kahvinkeittelijä ja excelien tekijä, dokkarien kirjoittaja. Jos mies olisi yhtä osaamaton, olisi saanut monoa perseeseen jo ajat sitten. Minuakin se kohtalo kyllä voi ennemmin tai myöhemmin odottaa, varsinkin kun ikääntyminen tekee koko ajan sitä että kohta en ole enää edes söpö tiimin maskotti vaan keski-ikäinen ämmä.

Mulla myös tuo ettei mulla ole, eikä ole koskaan ollut ystäviä eikä juuri muitakaan ihmiskontakteja. En ole edes ikinä seurustellut 35 vuoden ikään mennessä. Olen homssuinen, juntti ja laiska. Sikseen käsittämätöntä että nostan 4300 euroa liksaa joka kuussa, vielä toistaiseksi :D

Tapu, tapu, ihanan sympaattinen ketju : )

Äitini taitaa kuulua tähän porukkaan. Filosofian maisteri, mutta tekee vain osittain koulutukseensa kuuluvia hommia. Itse asiassa hänen duuniinsa vaaditaan nykyään ihan täsmällinen koulutus, jota äidilläni ei siis ole. Kk-tulot n. 1000e.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 12:58"]

Miksi ihmeessä lanseerattaisiin?

[/quote]

Niinpä. Siksi koska näillä joillakin laaja-alaisesti itseään aivan siis ylemmällä tasolla sivistäneillä henkilöillä ei aina kuitenkaan ole mitään laajempaa ymmärrystä ihmiselämästä. Miten se helpottaa esim. tuon aloittajan oloa ja elämää, mikäli yhä useampi ihminen kokee itsensä tässä kovassa yhteiskunnassa jotenkin huonoksi ja jotenkin muka mitättömäksi ja sellaiseksi, että häntä olisi oikeutettua nimitellä alistavasti ja nöyryyttävästi? Niin, eihän nämä nousukiidossaan liikaa ylpistyneet upeaa potentiaalia uhkuvat kultakimpaleet tule ajatelleeksi tässä(kään) kohtaa yhtään sitä itsekästä ja siromuotoista nenäänsä pidemmälle. Se, mikäli yhä useampi kokee olonsa tosi huonoksi tässä yhteiskunnassa, vaikuttaa myös heidän omaan laadukkaaseen elämäänsä vielä monin, jopa todella yllättävinkin ikävin tavoin ja kulman takaa. Miten sitä on niin vaikea hahmottaa?

t. ei-akateeminen palstan määritelmien mukaan suorastaan ihan paska sekä luuseri

[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 12:31"]

Itse tunnustaudun kuuluvani tähän luuseriporukkaan. Pätkäsopimuksilla yliopistotutkijana olen roikkunut jo useamman vuoden, edessä häämöttää väittely ja todennäköinen työttömyys.

Olen aina ollut luokkani, jopa kouluni parhaimmistoa etenkin matemaattisissa aineissa. Yliopistoon pääsin heittämällä sisään. Olen siis koulutettu, reipas, aktiivinen, sosiaalinen, urheilullinen, jopa hyvännäköinen. Silti tulevaisuuteni on työelämässä surkeampi kuin useimman duunarin.

Ihmetyttää vaan onko yhteiskunnalla tosiaan varaa heittää kaltaisiani tyyppejä ulos työelämästä tai kaupan kassalle.

[/quote]

Fiksu ihminen kyllä vaihtaisi alaa jos näkisi työtilanteensa tulevaisuudessa noin toivottomana. Mutta eihän AKATEEMINEN mitenkään voi ruveta vaikkapa duunarialoille hommiin!

Se uusi termi voisi olla ACAT. Kaikki tietäis että se tarkoittaa akateemisia luuserinaisia.

42: Minä en voi ruveta duunarialan hommiin, koska minulla on aivovamma. Siksi useimmat tavalliset ja "helpot" ammatit ovat täysin ulottumattomissani. Onneksi löytyi akateeminen ala jolla rajoitteeni eivät olleet ongelma. Menestyinkin maisteriopinnoissa erinomaisesti. Tutkijanhomma olisi sopinut minulle hyvin, mutta kilpailu pienimmistäkin apurahapätkistä on todella raakaa, enkä ole pariin vuoteen menestynyt siellä. Perheen takia en voi lähteä toiselle puolelle maailmaa kansainvälistä työkokemusta hankkimaan, ja jos lähtisin, paluulipusta ei olisi tietoakaan.  Alani työllisyysnäkymät ovat pudonneet muutamassa vuodessa ja yliopistollakin on koko ajan joku säästökuuri meneillään. Nyt päälle painaa alkava masennus, joka vaikuttaa mm. aloitekykyyn ja energisyyteen. 

Niin, mitähän sitä keksisi?

[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 15:28"]

42: Minä en voi ruveta duunarialan hommiin, koska minulla on aivovamma. Siksi useimmat tavalliset ja "helpot" ammatit ovat täysin ulottumattomissani. Onneksi löytyi akateeminen ala jolla rajoitteeni eivät olleet ongelma. Menestyinkin maisteriopinnoissa erinomaisesti. Tutkijanhomma olisi sopinut minulle hyvin, mutta kilpailu pienimmistäkin apurahapätkistä on todella raakaa, enkä ole pariin vuoteen menestynyt siellä. Perheen takia en voi lähteä toiselle puolelle maailmaa kansainvälistä työkokemusta hankkimaan, ja jos lähtisin, paluulipusta ei olisi tietoakaan.  Alani työllisyysnäkymät ovat pudonneet muutamassa vuodessa ja yliopistollakin on koko ajan joku säästökuuri meneillään. Nyt päälle painaa alkava masennus, joka vaikuttaa mm. aloitekykyyn ja energisyyteen. 

Niin, mitähän sitä keksisi?

[/quote]

No ainakin olet oikealla palstalla: av = aivovamma.

No, jos joku haluaa itseään trashiksi kutsua niin siitä vain, kunhan ei käytä samaa käsitettä kenestäkään muusta.

Ja kannattaa heti lopettaa lätinät siitä miten työelämä sitätätä ja työnantajat eivät osaa hyödyntää niitä taitoja joita ihmisillä on. Työmarkkinat ovat kuin mitkä tahansa markkinat. Kaikki riippuu siitä, onko sinulla taitoja, joista jonkun kannattaa maksaa, ja jotka hyödyttävat muita ihmisiä suoraan tai välillisesti. On aivan sama oletko kouluttautunut tarpeettomalla tai ylikuumentuneella alalla ammattikoulutasoisesti tai tohtoriksi.

Yliopistossa 80-luvulla oltiin kaikki köyhiä opiskelijoita ja kamalan aktiivisia järjestämään erilaisia klubeja, matkoja, festareille töihin jne. Se vähän niinkuin kuului silloin asiaan. Aineyhdistelmät oli itse kullakin erilaisia, mitä nyt sattui olemaankin.

Nyt ollaan viiskymppisiä ja vieläkin tulee muutamalta tutulta sillointällöin txtari, että "laitako 3,80 mun tilille että saan 20-euroa ulos automaatista" Ja kun sen yhden mies sairastui ja tarvi jonkun lääkkeen apteekista, niin puoli kaupunkia keräsi kolehtia, että ne sais sen muutaman kympin lääkkeen lunastettua. Asuvat kaupungin huonoimassa lähiössä.

Jatkuvasti niillä on joku uus proggis alkamassa, johon on saatu kaupungilta ja ray:lta yhteensä ehkä 12000 rahaa toteutusta varten. Sitten ne perustaa jonkun mamu-kotoutus-naisten-tasa-arvo toimiston jonnekin hylättyyn puutaloon ja alkaa säätämään niin perhanasti. Rahat loppuu tietysti eikä lisärahoitusta mistään saada. Hommat loppuu ja taas ollaan työkkärissä. Ja työkkärin asiakkaana ei ikinä olla niin että saatais edes ansiosidonnaista, vaan pariskunnat yhdessä kituuttaa jollain kelan perspäivärahalla.

Sittern ollaan kamalan katkeria, kun ei törkeesti porvarit anna rahoitusta proggiksille.

Luottikset menny aikaa sitten. Mitään puskuria tai tukirahaa ole missään. Kaupungin kulttuuriräkälässä istutaan ke-to-pe-la- ja su. Muutama sieltä onkin jo viinakrampissa kärrätty pitkäsääristen valtakuntaan.

En vaan tajua. Eikö vois niiden ylisfääristen kulttuuriprokkisten sijaan mennä vaikka tehtaalle töihin siksi aikaa, että tienais sitä rahaa, sais päiväraha-asiat kuntoon, sais vaikka käytyä kampaajalla, ettei sitä itse hennattua lettiä pitää vieläkin kantaa.

Olen siis siirtynyt nuoruuden  rokkiajoista hyvinpalkattuun, mutta tylsään työhön. Vakituiseen työhön, jossa on hyvät edut. Miehen löysin ihan muualta kuin kulttuuriräkälästä, sen oli päättänyt jo aikaa sitten.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 15:43"]

Yliopistossa 80-luvulla oltiin kaikki köyhiä opiskelijoita ja kamalan aktiivisia järjestämään erilaisia klubeja, matkoja, festareille töihin jne. Se vähän niinkuin kuului silloin asiaan. Aineyhdistelmät oli itse kullakin erilaisia, mitä nyt sattui olemaankin.

Nyt ollaan viiskymppisiä ja vieläkin tulee muutamalta tutulta sillointällöin txtari, että "laitako 3,80 mun tilille että saan 20-euroa ulos automaatista" Ja kun sen yhden mies sairastui ja tarvi jonkun lääkkeen apteekista, niin puoli kaupunkia keräsi kolehtia, että ne sais sen muutaman kympin lääkkeen lunastettua. Asuvat kaupungin huonoimassa lähiössä.

Jatkuvasti niillä on joku uus proggis alkamassa, johon on saatu kaupungilta ja ray:lta yhteensä ehkä 12000 rahaa toteutusta varten. Sitten ne perustaa jonkun mamu-kotoutus-naisten-tasa-arvo toimiston jonnekin hylättyyn puutaloon ja alkaa säätämään niin perhanasti. Rahat loppuu tietysti eikä lisärahoitusta mistään saada. Hommat loppuu ja taas ollaan työkkärissä. Ja työkkärin asiakkaana ei ikinä olla niin että saatais edes ansiosidonnaista, vaan pariskunnat yhdessä kituuttaa jollain kelan perspäivärahalla.

Sittern ollaan kamalan katkeria, kun ei törkeesti porvarit anna rahoitusta proggiksille.

Luottikset menny aikaa sitten. Mitään puskuria tai tukirahaa ole missään. Kaupungin kulttuuriräkälässä istutaan ke-to-pe-la- ja su. Muutama sieltä onkin jo viinakrampissa kärrätty pitkäsääristen valtakuntaan.

En vaan tajua. Eikö vois niiden ylisfääristen kulttuuriprokkisten sijaan mennä vaikka tehtaalle töihin siksi aikaa, että tienais sitä rahaa, sais päiväraha-asiat kuntoon, sais vaikka käytyä kampaajalla, ettei sitä itse hennattua lettiä pitää vieläkin kantaa.

Olen siis siirtynyt nuoruuden  rokkiajoista hyvinpalkattuun, mutta tylsään työhön. Vakituiseen työhön, jossa on hyvät edut. Miehen löysin ihan muualta kuin kulttuuriräkälästä, sen oli päättänyt jo aikaa sitten.

[/quote]

Minusta tuollaista elämää olisi oikein mukava viettää, kadehdin niitä jotka jaksavat. Vaan helpompaahan se on istua toimistossa kahdeksasta neljään.

Hei täällä kanssa yksi wannabe-at! En ole edes valmis, joten olen GVM myös. Nyt ikää jo kohta 40, ja kiroilen, huudan ja katson formulaa! Kirjoitin aikanaan viisi ällää ja menin heittämällä sisään yliopistoon opiskelemaan ainetta, jota opiskelemaan otettiin joku 4% hakijoista. Eipä uskoisi ei. Mutta ei se mitään, lähden nyt vaihtamaan verkkarit jalkaan, hakemaan illan ensimmäisen esanssisiiderin ja perehtymään viikonlopun Monaco-spekulaatioihin.

Hyvä me kaikki!

Minä ainakin olen oikea lähiö-academic-trash, ja eiköhän jo palstailu tee kenestä tahansa akateemisesta trashia.

No voi voi, kylläpä teillä on kurja elämä. Tosin en tajua mitä jengi odottaa kun menee jonnekin humanistiseen tiedekuntaan lukemaan muinaiskyyrillistä kirjallisuusantropologiaa. Itse olen akateemisena (lääkäri) hyvinkin tyytyväinen siihen, että olen jaksanut opiskella peruskoulun jälkeenkin. Samoin on mieheni, joka on KTM, vaikka heillä uraputki ei olekaan niin suora kuin lääkäreillä.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 16:04"]No voi voi, kylläpä teillä on kurja elämä. Tosin en tajua mitä jengi odottaa kun menee jonnekin humanistiseen tiedekuntaan lukemaan muinaiskyyrillistä kirjallisuusantropologiaa. Itse olen akateemisena (lääkäri) hyvinkin tyytyväinen siihen, että olen jaksanut opiskella peruskoulun jälkeenkin. Samoin on mieheni, joka on KTM, vaikka heillä uraputki ei olekaan niin suora kuin lääkäreillä.[/quote]

Eikös täällä ole monta ylpeää trashia? Minä ainakin viihdyn ihan hyvin tällaisena uraputkettomana humanistina.

Tämähän on mainion voimauttava ketju. Olenkin aina ollut sitä mieltä, että on väärin rajata niinkin herkullinen termi kuin trash koskemaan vaan kouluttamattomia urpoja! Kyllä akateeminenkin voi pitää makkarasta ja jalkapallosta, nih.