Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Äiti heitti mut lattiaan!"
07.06.2013 |
Otin lastani 9 v paidan kauluksesta, en ihosta, kiinni estääkseni hänen pääsynsä ulos kielloistani huolimatta. Meillä oli kinaa pelinkonsolipelin pelaamisen lopettamisesta ja lapsi hermostui ja käytti todella sopimatonta kielellistä solvaamista minuun, ja minä siis estin hänen karkaamisensa tilanteesta edellä mainitulla tavalla ja istutin hänet paidan kauluksesta vetämällä eteisen lattialle jossa jatkui perinpohjainen keskustelu a) peliaikojen noudattamisesta b) kielenkäytöstä. Ovet oli auki pihalle ja lapsen isä oli pihalla, samoin paljon muita ihmisiä. Lapsi huusi ja raivosi kuinka "Äiti pahoinpitelee ja heittää mua lattiaan! Ei ole eka kerta!!" Olen aivan järkyttynyt tästä. En pelikonsoliasiasta enkä riidoista vaan siitä että lapsi ihan tosissaan, vielä tarkennuksien jälkeenkin, syyttää minua väkivaltaisesta kohtelusta. Olen hyvin voimakkaasti eri mieltä. Minä en ole ketään "paiskonut lattiaan". Rauhallisestikin keskustellenkin lapsi (poika) pitää kannastaan kiinni. Halusinpahan vaan kertoa teille tämän. Ajatelkaa mitä haluatte. Minä ainakin olen aina ollut näissä lapsen puolella, että lapsi ei tällaisita valehtele tai liioittele, että syyllinen vanhempi vaan yrittää sepitellä suutuspäisiä tekojaan. Nyt sitten kävi omaan nilkkaan. Ikinä, ikinä en olisi uskonut että minua oma lapseni tällaisesta syyttäisi. Ajattelisi minusta noin, liioittelisi tapahtunuttta, syyttäisi väkivallasta. Minua! Tuntuu kuin maailma olisi musertunut ympäriltä. Ihan pelkästään tuosta syyttämisestä. Miksi ikinä pititkään alkaa lapsia tähän maailmaan puskemaan!! Perse.
Kommentit (18)
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 23:41"]
Et ole tehnyt mitään väärin, nykyään suhtaudutaan noihin juttuihin jo ihan ylireagoiden. Siis lapset ja aikuiset. Pahoinpidellä ei tietysti saa, mutta välillä täytyy käyttää fyysisiä keinoja, kiinnipitämistä esim. Sitten lapset kääntää asian juuri noin,kun luulevat, ettei heihin saa edes koskea ja tekevät asioista dramaattisia...
[/quote]
Samaa mieltä asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mä jäisin miettimään miksi lapsi huutelee noin.
Ihan se että huutaa: "ettei tää ole eka kerta?" Ajattelisin itse äitinä että mitä hittoo se noin ulvoo. Miksi? Koska se tietää mistä narusta vetää? Itse olisin lähinnä alkanut nauramaan lapsen jutuille tai huutamaan että mitä ihmettä se selittää MINULLE?
Ihan se ja sama onko se lapsen sanoma tarkoitettu sinun nolaamiseen mutta tuohan on siis vale, siitä ei mitään tullut rangaistuksena ja se sai sinut pois tolaltaan?
Draamaa riittää, mutta miksi et vaadi käytöstä? Sallit valheet? Sinua kiinnostaa lähinnä se mitä muut nyt ajattelee? Sori, mutta jos olisin kuullut teidän riidan niin lähinnä itseäni häiritsisi tuo riidan lopettaminen tuollaiseen tilanteeseen koska itse olisin puskenut tuon läpi, vaikka sitten nostamalla tilanteen julkisesti huutelemalla miehenkin ulkoa juttelemaan lapselle.
Minusta ainoa mitä tapahtui on että se lapsi tietää että sä annat periksi tietyissä tilanteissa. Koita jaksaa saada tilanteet omaksi voitoksesi, minusta sen saat jatkossa vaan sillä että sä nolaat sen lapsen. Yllätät sen kun se koittaa jatkossa samaa sillä että sä pyöräytät tilanteen omaksi voitoksi ja vähän revittelet tilannetta niille naapureille. Sitä lapsesi ei meinaan odota sinun voivan tekevän!
Joo nelonen, sun vietissä on pointtia. Ei mun kuuluisi tuntea tässä tilanteessa näin suurta ahdistusta ja harmitusta mitä tunnen, eihän minulla ole mitään hävettävää. Silti hävettää ja ahdistaa ihan hitosti. Se että mua syytetään, lapsi syyttää/syytti, asiasta johon olen syytön. Lapsen vahvasta mielestä hyvinkin syyllinen. Herranen aika, miten se voi sanoa niin! Isälleenkin! Meillä on kolme lasta, joista tämä ko 9v vanhin. En mä ole tottunut pelata niiden kanssa mitään pelejä, tai tyyliin että toinen pitäisi nolata. Niinkuin hän nyt omalla tavallaan nolasi minut, ja laittoi ihan huulen pyöreeksi. Tähän asti mä olen aina uskonut siihen että meillä luottamus pelaa kaikkien kesken perheessä kun ollaan kaikki avoimia ja rehellisiä ja rakastavia, ja nyt tää. Pitääkö nyt opetella pelaamaan nyt sitten? Sitäkö se teini-ikä on?
ap
Vaikka tuo oli selvästi julkinen tilanne niin oletko ajatellut miten dominoiva lapsi muutenkin on? Kiukuttelee tai saa väännettyä asioita mieleisekseen? Jotkut on taitavia jo pienenä puhumaan. Sinulla voi muutenkin olla tarvetta "pitää kaikki tyytyväisenä" niin lapsi saattaa saada kaikenlaista läpi ihan vaan vetämällä oikeista naruista.
Kotona tarttee tehdä sääntöjä ja niistä tarttee myös aikusien pitää kiinni.
Kannattaa miettiä miksi lapsi keksi kokeilla tuota. Onko huomannut että luovutat julkisesti vai onko teillä sinun ja miehen kanssa tuollaisia riitoja mikä nyt tuli sinulla ja lapsella? Siis aseta itsesi nyt mahdollisesti miehen asemaan ja lapsesi siihen että lapsi olisi sinun asemassa. Tarkoitan tässä fyysistä koskemista. Onko lapsi kokenut tälläisen? Tai siis tietää että teillä on tuollaisia asioita. Koska itse tiesin vanhempieni riidat ja uskon että se on ollut myös eräänlainen malli. Se voi olla lapselta myös vinkki että se tietää mitä teillä kotona tapahtuu kun luulette että lapset nukkuu.
Minua lapsena äiti ojensi fyysisesti aika rajusti, siis piti kiinni tai paikoillaan, heivasi sisään huoneeseen, ulos tai muuta vastaavaa. Kyse oli riidan tuoksinnassa tapahtuvista jutuista, ja luultavasti äiti ei itsekään tajunnut kuinka paljon voimia käytti suutuspäissään, ihan vain "pidelläkseen minusta kiinni". Ei ollut epätavallista, että mulla jäi mustelmat käsivarsiin sen sormista. Tai vaikka ei jälkiä jäänyt, niin minulle jäi ikävä tunne siitä että vanhempi kävi käsiksi. Joskus neljävuotiaana muistan kertoneeni tarhassa, että äiti paiskasi mut varpaasta omaan huoneeseen. En muista miten se juttu oikeasti meni, koska tuskin mua sentään varpaasta on heitetty, mutta sen muistan että oikeasti ihmettelin kuinka äiti silleen onnistui mut heittämään. Tänäkään päivänä ei äiti ymmärrä mistä puhun, jos sanon hänen olleen joskus liian kovakourainen tai purkaneen suuttumustaan minuun liian kovilla otteilla. Hänhän vain piti minua paikallaan tai komensi huoneeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestäni käytit liikaa fyysistä väkivaltaa ja niin näyttää kokevan poikasikin. Jos et pysty hoitamaan asiaa puhumalla niin ehkä kannattaa miettiä onko sinusta äidiksi. Sitä paitsi paidan kauluksesta vetäminen ei todellakaan ole oikeanlainen hallintaote. Vaikuttaa siltä, että olit tilanteessa niin kiihdyksissä, että et ymmärrä miten tarpeettoman paljon käytit voimaa pieneen lapseen. Raskauttavaa on, että et jälkikäteenkään tajua toimineesi väärin.
Kai sinä sanoit lapselle, että "Nyt sinä valehtelit. Meillä ei valhdella." ja asetiti seuraamuksen lapsen vakavasta rikkeestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä haluaisin nähdä sen aikuisen, joka tuossa tilanteessa, kun lapsi on nuo sanat laukaissut osais pitää tilanteen hallussa. Tuleehan siinä väkisinkin fiilis, että ups aikuisena mokasin. Monet ovat kuulleet ikkunoista ja ovista edeltäneen tilanteen ja...
Ap on kuitenkin aikuinen ja sillä päästään eteenpäin, että asiasta keskustellaan kaikkien rauhoituttua. Jokunen pyytää anteeksi jokunen antaa ja jokunen ei. Anteeksipyynnöllä/annolla ei ole valta-asemaa. Ovat ihan käytöstapoja.
Tietää mistä narusta vetästä. Ne huutelut kyllä loppuu, kun kerrot minne joutuu, jos tollaisia huutelee ja sinä joudut syytetyn penkille. Sitten kun tajuaa, että hänet viedään pois kotoota, jos äiti pahoinpitelee niin kuule muuttuu äänikellossa. Pojat on niin noitten pelejen perään. Aina saa pelaamisesta vääntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahemmin mokannut on se vanhempi, jonka lapsi selittää mustelmarivin syyksi, että "Äiti veti mua selällään pitkin lattiaa, mutta mä pyysin sitä itse" . Tai se, joka sanoo "ei yhtään tiedä, mistö ruhjeet tulivat, mutta ei se äiti ainakaan ollut".
Kiihdyksissä tulee tehtyä kaikenlaista, kuten käytettyä liikaa voimaa. Paidankauluksesta vetäminen ei ole normaalia toimintaa, sillä lasta nyt ei vaan yleensä kuristeta vaikka suuttuttaisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa minustakin turhan rajulta toiminnalta. Mitenkään siististi ja varovaisesti ei voi 9-vuotiasta paidankauluksesta vetämällä "istuttaa" lattialle. Luultavasti ap-äiti vihaisena menetti kontrollin, ja lapsen kokemus oli että häneen käytiin käsiksi ja heitettiin lattialle. Ja jos ei edes ollut eka kerta, niin kannattaa varmaan miettiä kuinka vastaavissa tilanteissa voi toimia ilman että lapseen käy käsiksi. Niin että on valmistautunut eikä oma kiukku kiuhu yli. Voiko lapsen karkaamisen estää vain asettumalla oven eteen tukkeeksi? Huutaa isä paikalle ja yhdessä selvittää tilannetta? Tai antaa lapsen mennä ja selvittää tilanne vasta kun oma kiukku on lauhtunut?
Ahdistavaa, miten ette ota lapsen tunteita ollenkaan huomioon vaan puolustatte äitiä. Kai nyt itsekin muistatte miten lapsena asiat tuntuivat isommilta kuin ehkä aikuisin silmin nyt näyttää. Kyllä todellakin poika voi kokea tuon väkivallaksi, ja minusta aika oikeutetusti. Ei lapsen pitäisi pelätä että vanhempi käy kiinni, roikottaa tai repii yhtään minnekään. Voi ohjata viemällä käden selälle/olkapäälle, mutta EI tarttumalla kiinni tai vielä vähemmän repimälä. Aikuisen pitäisi myös pysyä rauhallisena eikä huutaa lapsen kanssa.
Karmivaa, että sitten vielä lasta rangaistaisiin "valehtelusta". Miksi mitätöidä lapsen kokemus, jos hän selkeästi tuntee tullensa kaltoin kohdelluksi. Äidin tässä olisi pitänyt pyytää anteeksi retuuttamista ja jutella asiasta siitä näkökulmasta että lapsellakin saa olla omat rajat, joita ei edes oma äiti ylitä. Retuutatteko te aikuisiakin ihmisiä, jos eivät toimi teidän mielenne mukaan? Niinpä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 23:44"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 23:41"]
Et ole tehnyt mitään väärin, nykyään suhtaudutaan noihin juttuihin jo ihan ylireagoiden. Siis lapset ja aikuiset. Pahoinpidellä ei tietysti saa, mutta välillä täytyy käyttää fyysisiä keinoja, kiinnipitämistä esim. Sitten lapset kääntää asian juuri noin,kun luulevat, ettei heihin saa edes koskea ja tekevät asioista dramaattisia...
[/quote]
Samaa mieltä asiasta.
[/quote]
Niin, kyllä kouluikäinenkin osaa jo manipuloida, valitettavasti, jos uskoo siitä oelvan itselleen hyötyä. Valitettavasti ei sittentajuakaan, mitä lööperistä voi seurata.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 23:54"]
No mä jäisin miettimään miksi lapsi huutelee noin.
Ihan se että huutaa: "ettei tää ole eka kerta?" Ajattelisin itse äitinä että mitä hittoo se noin ulvoo. Miksi? Koska se tietää mistä narusta vetää? Itse olisin lähinnä alkanut nauramaan lapsen jutuille tai huutamaan että mitä ihmettä se selittää MINULLE?
Ihan se ja sama onko se lapsen sanoma tarkoitettu sinun nolaamiseen mutta tuohan on siis vale, siitä ei mitään tullut rangaistuksena ja se sai sinut pois tolaltaan?
Draamaa riittää, mutta miksi et vaadi käytöstä? Sallit valheet? Sinua kiinnostaa lähinnä se mitä muut nyt ajattelee? Sori, mutta jos olisin kuullut teidän riidan niin lähinnä itseäni häiritsisi tuo riidan lopettaminen tuollaiseen tilanteeseen koska itse olisin puskenut tuon läpi, vaikka sitten nostamalla tilanteen julkisesti huutelemalla miehenkin ulkoa juttelemaan lapselle.
Minusta ainoa mitä tapahtui on että se lapsi tietää että sä annat periksi tietyissä tilanteissa. Koita jaksaa saada tilanteet omaksi voitoksesi, minusta sen saat jatkossa vaan sillä että sä nolaat sen lapsen. Yllätät sen kun se koittaa jatkossa samaa sillä että sä pyöräytät tilanteen omaksi voitoksi ja vähän revittelet tilannetta niille naapureille. Sitä lapsesi ei meinaan odota sinun voivan tekevän!
[/quote]
Hyviä pointteja tässä! Ikävä kyllä lapsi tosiaan pääsi niskan päälle valehtelemalla aj ap antoi sen tapahtua. Ei sillä, ymmärrän kylää hyvin ap:n järkytyksenkin. Toivottavasti ipana ei nyt rupea aktiivisesti vetelemään tuosta narusta.
[quote author="Vierailija" time="08.06.2013 klo 16:02"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 23:44"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 23:41"]
Et ole tehnyt mitään väärin, nykyään suhtaudutaan noihin juttuihin jo ihan ylireagoiden. Siis lapset ja aikuiset. Pahoinpidellä ei tietysti saa, mutta välillä täytyy käyttää fyysisiä keinoja, kiinnipitämistä esim. Sitten lapset kääntää asian juuri noin,kun luulevat, ettei heihin saa edes koskea ja tekevät asioista dramaattisia...
[/quote]
Samaa mieltä asiasta.
[/quote]
Niin, kyllä kouluikäinenkin osaa jo manipuloida, valitettavasti, jos uskoo siitä oelvan itselleen hyötyä. Valitettavasti ei sittentajuakaan, mitä lööperistä voi seurata.
[/quote]
Jotain on varmaan pielessä jos lapsi osaa tai tuntee tarvetta manipuloida tuolla tavalla. En ole kokenut, nähnyt tai kuullut, että lapset joiden kanssa asiat hoidetaan puhumalla tai tarpeen vaatiessa rauhallisesti kiinni pitäen syyttelisivät vanhempiaan väkivallasta.
meillä on 3 lasta, joista yksi on sellainen että kokee esim käden hartian päällä laittamisen lyömisenä, kiinnipitämisen väkivaltaisena jne. jos on riitaa yms, niin tällä lapsella on tapana aina jossain vaiheessa alkaa huutaa että joku satutti häntä jollakin tavalla. pienempänä siis ihan parivuotiaana hän ei jotenkin kyennyt rauhoittumaan muuten kuin alkamalla yhtä-äkkiä että sattuu ja pipi- siis vaikka kukaan ei ollut koskenut häneen millään tavalla. pienenä siis tilanteissa pipin huutaminen oli tapa pysäyttää tilanne, koska hetihän vanhempi huolestuu, että mihin sua sattuu- satutitko itsesi kun vedit itkupotkua lattialla. ilmeisesti tästä on jäänyt joku jäänne että kaikki riitatilanteet sitten päätyvät joku on satuttanut minua huutoon. vaikka häneen ei edes kosketa. hän tekee sama myös sisarustensa kanssa. Lapsen kanssa on puhuttu paljonkin siitä ettei saa syyttää muita satuttamisesta jos sellaista ei ole. mutta hän kivenkovaan väittää että häntä on satutettu. hän ihan oikeasti uskoo niin tai vähintäänkin haluaa uskoa.
meillä on lisäksi sovittu ja käytössä se että kehenkään ei saa koskea vihaisena. ettei varmasti tule satutuksia.
en oikein tiedä miten lapsen kanssa voi tehdä. pelkään että milloinkahan meistä tehdään lastensuojeluilmoitus ja päästään selvittämään tätä hommaa. pitkään tätä on jatkunut. lapsi on 7v.
Alue: Aihe vapaa
Et ole tehnyt mitään väärin, nykyään suhtaudutaan noihin juttuihin jo ihan ylireagoiden. Siis lapset ja aikuiset. Pahoinpidellä ei tietysti saa, mutta välillä täytyy käyttää fyysisiä keinoja, kiinnipitämistä esim. Sitten lapset kääntää asian juuri noin,kun luulevat, ettei heihin saa edes koskea ja tekevät asioista dramaattisia...