Lue keskustelun säännöt.
Oletko ammatissa, jossa ei ole etenemismahdollisuuksia?
07.06.2013 |
Minä olen ja mietin jatkuvasti alanvaihtoa sen vuoksi. Olen vasta 32-vuotias, eläkeikään yli 30 vuotta. En jaksa tätä samaa työtä niin kauaa.
Kommentit (25)
Olen elämäntilanteessa, jossa ei ole etenemismahdollisuutta :(
Tosin ei mun koulutuksellakaan ole etenemismahdollisuutta, mutta työpaikkaa voi aina onneksi vaihtaa ja sisältö sitten voi muuttua kovastikin. Paitsi etten ole enää töissä vaan eläkkeellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noh, olen yrittäjä ja yrittäjänä haluan pysyäkin.
Olen. Pikkufirmassa suunnittelijana. Meillä on vain pomo-omistaja ja suunnittelijat. Mutta tykkään työstäni ja ei ole mielenkiintoa mihinkään pomon paikkaan. Yleensä alaiset on veemäisiä ja jos eivät ole ennen olleet, niin niistä tulee kun joku ylennetään.
Olen asiantuntija, ja alallani ei tässä organisaatiossa ole päällikköjä tai johtajia, joten asiantuntijatasolla pysyn jos täällä pysyn.
Olen aineenopettaja. Voin hakeutua toiseen kouluun tai pyrkiä rehtoriksi, mutta muuten tulen tekemään samaa työtä, kunnes vaihdan kokonaan ammattia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika harva loppujen lopuksi on sellaisessa työssä että olisi juurikikaan etenemismahdollisuuksia organisaatihierarkiassijaan sijaan edetään referenssiluetteloa kasvattamalla ja se on monesti paljon mielekkäämpi ja kannattavampikin tie.
Olen ammatissa ja lisäksi työtehtävissä jossa lähes kaikki etenevät pomo- tai vähintään pikkupomotasolle MUTTA MUA EI KIINNOSTA PÄTKÄÄKÄÄN! Saan nyt suhteellisen hyvää palkkaa ja vapaat ovat säännölliset ja työ päivätyötä jossa työaika päättyy silloin kun työpaikan ovi pamahtaa kiinni ENKÄ HALUA UHRATA TYÖLLE YHTÄÄN ENEMPÄÄ ELI EN TAHDO PAREMMIN PALKATTUUN JA VASTUULLISEEN HOMMAAN JOSSA TYÖT VALUVAT KOTIIN JA JOSSA JOUTUU KUUNTELEMAAN ALAISTEN VALITUKSIA! Se ei vaan näytä sopivan joillekin eli pitänee vissiin jättää tämä duuni jossain vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kieltäydyin pomon sijaisuudesta, joka olisi johtanut vakituiseen paikkaan. Olen ollut pomona enkä koskaan enää suostu siihen. Isompi palkka ei ole sen arvoista. Haluan elää omaa elämääni, en uhrata sitä työpaikalleni.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 22:13"]
Itse kieltäydyin pomon sijaisuudesta, joka olisi johtanut vakituiseen paikkaan. Olen ollut pomona enkä koskaan enää suostu siihen. Isompi palkka ei ole sen arvoista. Haluan elää omaa elämääni, en uhrata sitä työpaikalleni.
[/quote]
No just näin! Useimmiten se palkankorotuskin on tyyliin 500 euroa tai sinnepäin kun siirtyy pomoksi ja samalla menettää mahdollisuuden ylityökorvauksiin ja sunnuntaikorvauksiin, koska esimiehillä on lähes aina kokonaispalkka. Ja jos palkankorotus osuu välille 500-2000 euroa, Suomen progressiivinen verotus tasaa sen lähes aina. Verotietojen mukaan esimieheni saa ansiotuloja vain 8000 euroa vuodessa enemmän kuin minä eikä vapaa-aikani ole takuulla noin pienen summan väärti. Jotta viitsisin ottaa kaiken pomon vastuun jne. haluaisin vuosipalkkaa vähintään 20 000 euroa enemmän kuin todellisuudessa saisin, joten en todellakaan tahdo edetä.
t. nro 9
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen, lastenhoitajan päiväkodissa. Täydet lomat ja ikälisät. Jee, siis urani huipulla! Ja ikää vasta 37v.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 22:19"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 22:13"]
Itse kieltäydyin pomon sijaisuudesta, joka olisi johtanut vakituiseen paikkaan. Olen ollut pomona enkä koskaan enää suostu siihen. Isompi palkka ei ole sen arvoista. Haluan elää omaa elämääni, en uhrata sitä työpaikalleni.
[/quote]
No just näin! Useimmiten se palkankorotuskin on tyyliin 500 euroa tai sinnepäin kun siirtyy pomoksi ja samalla menettää mahdollisuuden ylityökorvauksiin ja sunnuntaikorvauksiin, koska esimiehillä on lähes aina kokonaispalkka. Ja jos palkankorotus osuu välille 500-2000 euroa, Suomen progressiivinen verotus tasaa sen lähes aina. Verotietojen mukaan esimieheni saa ansiotuloja vain 8000 euroa vuodessa enemmän kuin minä eikä vapaa-aikani ole takuulla noin pienen summan väärti. Jotta viitsisin ottaa kaiken pomon vastuun jne. haluaisin vuosipalkkaa vähintään 20 000 euroa enemmän kuin todellisuudessa saisin, joten en todellakaan tahdo edetä.
t. nro 9
[/quote]
Tuo kokonaispalkka koskee oikeasti vain kaikkein ylimpiä johtajia, joten kusettavat, jos vaativat tavallista esimiestä työskentelemään kokonaispalkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 22:39"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 22:19"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 22:13"]
Itse kieltäydyin pomon sijaisuudesta, joka olisi johtanut vakituiseen paikkaan. Olen ollut pomona enkä koskaan enää suostu siihen. Isompi palkka ei ole sen arvoista. Haluan elää omaa elämääni, en uhrata sitä työpaikalleni.
[/quote]
No just näin! Useimmiten se palkankorotuskin on tyyliin 500 euroa tai sinnepäin kun siirtyy pomoksi ja samalla menettää mahdollisuuden ylityökorvauksiin ja sunnuntaikorvauksiin, koska esimiehillä on lähes aina kokonaispalkka. Ja jos palkankorotus osuu välille 500-2000 euroa, Suomen progressiivinen verotus tasaa sen lähes aina. Verotietojen mukaan esimieheni saa ansiotuloja vain 8000 euroa vuodessa enemmän kuin minä eikä vapaa-aikani ole takuulla noin pienen summan väärti. Jotta viitsisin ottaa kaiken pomon vastuun jne. haluaisin vuosipalkkaa vähintään 20 000 euroa enemmän kuin todellisuudessa saisin, joten en todellakaan tahdo edetä.
t. nro 9
[/quote]
Tuo kokonaispalkka koskee oikeasti vain kaikkein ylimpiä johtajia, joten kusettavat, jos vaativat tavallista esimiestä työskentelemään kokonaispalkalla.
[/quote]
Kyllä ylemmät toimihenkilöt ovat järjestään kokonaispalkkalaisia. Missä olet työssä jos et tuota tiedä?
Olin. En kestänyt ja palasin koulunpenkille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin sellaisessa työssä ja huomasin että vain akateemisen loppututkinnon suorittamalla pystyn etenemään. Hain ja pääsin yliopistoon, suoritin tutkinnon ja nyt olen hyväpalkkaisessa, säännöllisessä päivätyössä ja olen tyytyväinen. Alaisia minulla on lähes sata. Suosittelen kaikille tilanteeseensa tyytymättömille samaa vaihtoehtoa eli mars yliopistoon! Koulutus kannattaa aina jos haluaa urallaan ylöspäin haastavampiin työtehtäviin.
Neuvolan th - kun katsoo tuota toista ketjua, voi vaan miettiä, miten paljon tätä työtä arvostetaan. Onneksi minun asiakkaani ovat ihania perheitä. Se on parasta työssäni <3
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 22:51"]
Olin sellaisessa työssä ja huomasin että vain akateemisen loppututkinnon suorittamalla pystyn etenemään. Hain ja pääsin yliopistoon, suoritin tutkinnon ja nyt olen hyväpalkkaisessa, säännöllisessä päivätyössä ja olen tyytyväinen. Alaisia minulla on lähes sata. Suosittelen kaikille tilanteeseensa tyytymättömille samaa vaihtoehtoa eli mars yliopistoon! Koulutus kannattaa aina jos haluaa urallaan ylöspäin haastavampiin työtehtäviin.
[/quote]
No se akateeminen tutkinto ei auta kun koko porukka on samaa sarjaa. Parasta on silloin pysyä pomon paikoista kaukana, jos arvostaa omaa elämäänsä. Ne, jotka suostuvat tuohon "aina töissä" -systeemiin toivottavasti saavat siitä riittävästi rahaa, Itse en saanut ja häivyin toisiin hommiin.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 22:51"]
Olin sellaisessa työssä ja huomasin että vain akateemisen loppututkinnon suorittamalla pystyn etenemään. Hain ja pääsin yliopistoon, suoritin tutkinnon ja nyt olen hyväpalkkaisessa, säännöllisessä päivätyössä ja olen tyytyväinen. Alaisia minulla on lähes sata. Suosittelen kaikille tilanteeseensa tyytymättömille samaa vaihtoehtoa eli mars yliopistoon! Koulutus kannattaa aina jos haluaa urallaan ylöspäin haastavampiin työtehtäviin.
[/quote]
Niin se on kilpailu koventunut. Melkein kaikilla kavereillani (olemme vielä alle kolmekymppisiä) on 1-2 akateemista loppututkintoa Suomesta tai ulkomailta sekä kansainvälistä työkokemusta huippufirmoista (itsellä mm. McKinsey ja Goldman). Kuitenkin jonkinlaiset rimaa hipoen aikuisiällä opiskelleet ikäloput laitetaan johtamaan tällaista porukkaa vain, koska sattuvat olemaan vanhempia? Ilmankos niitä kuuluisia sukupolvien välisiä ristiriitoja tuleekin...
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 23:02"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 22:51"]
Olin sellaisessa työssä ja huomasin että vain akateemisen loppututkinnon suorittamalla pystyn etenemään. Hain ja pääsin yliopistoon, suoritin tutkinnon ja nyt olen hyväpalkkaisessa, säännöllisessä päivätyössä ja olen tyytyväinen. Alaisia minulla on lähes sata. Suosittelen kaikille tilanteeseensa tyytymättömille samaa vaihtoehtoa eli mars yliopistoon! Koulutus kannattaa aina jos haluaa urallaan ylöspäin haastavampiin työtehtäviin.
[/quote]
Niin se on kilpailu koventunut. Melkein kaikilla kavereillani (olemme vielä alle kolmekymppisiä) on 1-2 akateemista loppututkintoa Suomesta tai ulkomailta sekä kansainvälistä työkokemusta huippufirmoista (itsellä mm. McKinsey ja Goldman). Kuitenkin jonkinlaiset rimaa hipoen aikuisiällä opiskelleet ikäloput laitetaan johtamaan tällaista porukkaa vain, koska sattuvat olemaan vanhempia? Ilmankos niitä kuuluisia sukupolvien välisiä ristiriitoja tuleekin...
[/quote]
No joku vika sussa sitten pitää olla kun Suomeen palasit. Ei kukaan tule huippufirmoista takaisin Suomeen ellei taustalla ole jotain todella pahaa kämmiä edellisessä työssä.
Niin, jos hyväksytään se että 30 v on ikäloppu, liian vanha töihin, niin sitten on nuorempien keksittävä myös miten säilyä ikuisesti kaksvitosena, koska sitä on sitten noin viisikymmentä vuotta aikaa olla ikäloppu työtön
Olen, mutta mulla on vaihtelevia työtehtäviä, joten sen takia ei ainakaan nyt ahdista tilanne. Itseäni ei kiinnosta se, että titteli muuttuisi tai saisin esimiestehtäviä, joten siinä mielessä olen ihan tyytyväinen siihen, mitä teen.