Olen ollut 17v naimisissa ja viimeiset 10v helvettiä

Kaipailisin juttuapua, miten muut ovat selvinneet erosta, niistä käytännön asioista, kun ei ole yhtään tilillä rahaa, mistä se eka vuokra? ja kumpi ensin työpaikka vai asunto? Maksaako avioero?

ap

Kello on sen verran, ettei keskustelua välttämättä tänään enää synny, nosta tätä alotusta huomena illalla parempaan aikaan. Itse en osaa neuvoa kun en ole naimisissa vielä. Rahaa tietysti tarvitset, miksi sitä ei sulle ole? Oletko töissä? Onko teillä joku yhteinen tili, mites avioehto? 

Kiitti vinkistä, mä nostan tän huomenna, en ole töissä, saan ansiosidonnaista vielä jonkun aikaa, mutta nyt se menee kaikki elämiseen. Avioehtoa ei ole ja yhteistä tiliä ei ole...Mieheni on perikunnan osakkaana, omistaa metsää, peltoa ja talon, ei mitenkään paljon mutta hiukan.
Miten jos hän ei pysty mua ostamaan ulos (avioehto)?
ja lapsia meillä on kaksi teiniä.

ap

Etkö sä ole 17-vuoden aikana saanut säästöön rahaa vaikka olet töissä käynyt?

Kuule. Mietin eroa monta vuotta liikaa ja takerruin jos mihin pelottavaan tekosyyhyn.Nyt en muuta toivokkaan kuin että olisin eronnut monta vuotta sitten. Sen verran sotkuinen ja riitaisa ero on ollut. Sulle kuuluu puolet miehen veloista ja omaisuuksista. Onko aavistusta millaisia velkoja hänellä on? Älä hyvä ihminen tuhlaa enää yhtään viikkoakaan vaan ala ottaa asioista selvää. Ihan ensin selvitä missä järjestyksessä avioero kannattaa tehdä ja hoidatte sen. Ota selvää myös sulle kuuluvista eduista ja vaadi ne, tarvitsen niitä ja ne määräävät sen kuinka pystyt itsestäsi ja lapsistasi huolehtimaan. Älä hukkaa elämääsi pienten asioiden vatvomiseen.

Tai onko yhteisiä säästöjä, osakkeita tms? Puolet omaisuudesta kuuluu kuitenkin sulle, eli jossain vaiheessa saat rahaa. Onko madollista erota sovussa jolloin saisit rauhassa järjestellä asioita?

[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 23:58"]

Etkö sä ole 17-vuoden aikana saanut säästöön rahaa vaikka olet töissä käynyt?

[/quote]

Monet saavat pientä palkkaa mistä ei säästetä, säästöt on käytetty johonkin jo, tai sitten nainen on maksanut esim. arjen kulut palkastaan. Monia vaihtoehtoja on. Miten susta ei ole tuon fiksumpi tullut?

Tilaa aika yleiselle oikeusavustajalle. Se osaa auttaa sinua eteenpäin.

Miksi roikut suhteessa joka ei toimi. Ootko vähän nössö

Minkä ikäiset lapset? Olet jo kestänyt ja kärsinyt 17-vuotta, jaksaisitko siihen asti että saatte lapset aikuisiksi?

Takuuvuokran kanssa auttaa sosiaalitoimisto, jos ei muita tahoja ole. Etenkin silloin kun kyseessä on avioero ja jos muutat lasten kanssa.

Ei hitto, ap, sä olet niin särmikäs lady, että sä pärjäät kyllä!!
"Miten susta ei ole tuon fiksumpi tullut?" ihan helmi :)

Mut vakavasti puhuen, ota yhteyttä oikeusapuneuvojaan, jota tuolla ylempänä kehotettiin. Tsekkaa netistä kuntasi palveluista.

Avioero maksaa joo. Muutaman kympin jos haette yhdessä. Enemmän jos haet yksin. En nyt muista enää tarkalleen mutta oísko 1. vaihe maksanut jotain 70 euroa yksin hakiessa? Tästä on kohdallani jokunen vuosi jo aikaa...

Toivon sinulle uskallusta ja tsemppiä!!

[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 00:33"]

Olet jo kestänyt ja kärsinyt 17-vuotta, jaksaisitko siihen asti että saatte lapset aikuisiksi?

[/quote]

Ei jumalauta. Ei kukaan voi heittää näin typerää kommenttia! Tziisus miten typeriä naisia voikaan olla olemassa!!

Ajattelin tuossa asiaa koko yön tai silloin kun en nukkunut.

Ja juu säästöjä ei mulla ole. Ja pahempia velkoja meillä ei ole, mutaman tuhannen euron verran, mutta se on pientä.

Eniten pohdin sitä, kuinka se vaikuttaa lapsiin, heidän koulunkäyntiin, nuorimmainen menee ensi vuonna ysille ja joutuisi ihan uuteen kouluun, asutaan pienellä paikkakunalla ja tänne en kyllä jäisi. Tuntuu niin pahalta heidän puolestaan, jos jaksaisin odottaa vaikka vuoden, sitten tilanne olisi jo ihan eri.

Ja en kyllä 17v ole elänyt huonossa suhteessa, sanoisin että vasta viimeiset kymmenne vuotta, mutta sekin on aika paljon.

ap

[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 00:38"]

Takuuvuokran kanssa auttaa sosiaalitoimisto, jos ei muita tahoja ole. Etenkin silloin kun kyseessä on avioero ja jos muutat lasten kanssa.

[/quote]

Ei todellakaan auta, jos ja kun ap:lla on omistusasunto miehensä kanssa. Eikä auta vaikka asunto olisi vain miehen nimissä, koska ilman avioehtoahan puolet kämpästä on ap:n. Kokemusta on, me olimme miehen kanssa ihan rahattomia, mutta ei saatu sossusta apua, koska mies omistaa 1/4 kesämökistä. Et sillee.

Hei, jos tuo nuorimmaisesi menee syksyllä ysille, niin ei kannata odottaa eroa ja muuttoa vuoden päähän etenkin jos muuttaisitte johonkin vähän kauemmas. Lapsen kun täytyy siinä vuoden päästä tammikuussa (?) alkaa pohtia, mihin kouluun hakee. Sitten et pääse ikinä mihinkään pois miehen luota ja sieltä paikkakunnalta, jos lapsi hakee sinne kouluun (ellei tietty jää isälleen asumaan). Minkä ikäisiä vanhemmat lapset on? Minne muuttaisit, kuinka kauas? Vaihtuisiko koulut?

Nuorimmainen ei varmaankaan jää isänsä kanssa asumaan, isä on mielenterveysongelmainen ja ei varmasti edes saisi huoltajuuttaa itselleen. Poika on 17v, käy lukiota.

ja vaihtuisi koulut ja kaverit ja kaikki, se olisi juuri paha asia 15 vuotiaalle. Ja en vielä tiedä minne muutaisin ja kuinka kauas.

ap

Etkö sitten pystyisi asumaan siellä paikkakunnalla vielä sen vuoden? Tai lähistöllä niin ettei koulua tarvitsisi vaihtaa? Vai pelkäätkö miehen aiheuttavan hankaluuksia jos asutte lähellä?

[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 08:53"]Etkö sitten pystyisi asumaan siellä paikkakunnalla vielä sen vuoden? Tai lähistöllä niin ettei koulua tarvitsisi vaihtaa? Vai pelkäätkö miehen aiheuttavan hankaluuksia jos asutte lähellä?[/quote]

No sitten olisi helpompi vain jatkaa tätä nykyistä elämääni vielä vuoden.
ja kyllä meillä rauhallisiakin aikoja on ja onneksi ei ole väkivaltaa, alkoholia kuvioissa. Jatkuvat itsemurhauhkaukset vain rasittavat tosi paljon.

ap

tsemppiä ap:lle, muuta en osaa sanoa