Onko syvällisiä miehiä olemassa?

[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 15:41"]

Minä. Miltei kaikki keskustelumme on filosofista pohdintaa ja täynnä yllätyksellisiä käänteitä. Kuolemanjälkeisestä elämästä emme tosin paljon puhu koska sitä ei ole kummankaan mielestä.

[/quote]

No löytyyhän niitä sitten ilmeisesti :) Mutta millainen tuollainen mies on käytännön asioissa, osaako olla myös jalat maassa?

ap

[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 15:39"]

Mieheni on kyllä romanttinen luonne jne., mutta esimerkiksi moraalia, eettisyyttä, kuoleman jälkeisiä tapahtumia ja muita vastaavia juttuja hän ei ole koskaan tietoisesti ajatellut eikä myöskään keskustellut niistä muiden kanssa. Itse nautin suuresti tällaisten asioiden pohdiskelusta ystävien kesken viinilasillisen ääressä. Miehet tuntuvat olevan aina liiaksi jalat maassa jaksaakseen edes ajatella moisia. Minun mieheni ei esimerkiksi usko mihinkään jumaliin, mutta ei ole koskaan pohtinut että miksi ei, ja mitä kuoleman jälkeen sitten mahdollisesti tapahtuu. Myös oikean ja väärän eron hän tietenkin tietää, mutta vaistomaisesti, ei pohdinnan kautta. Yhteiskunnan arvovalintoihin hänen onkin vaikea ottaa kantaa, koska ei ole tottunut pohtimaan.

Tunnustaako joku tuntevansa syvällisen miehen? :)

[/quote]

Mun mieheni on ja hänellä on paljon vastaavanlaisia kavereita. Välillä keskustelut menevät jo niin sfääreihin, että mä tunnen olevani jaloissa ja olo on välillä jopa kiusallinen, kun en osaa puhua asioista hartaasti tai en tiedä asioista tarpeeksi, että voisin ottaa osaa keskusteluun. Välillä oikein ketuttaa se, että mun rooli joskus on se viininkaataja. :P

Porukassa on nörttejä, muusikoita, ravintolakokkeja, pari toimittajaa, yksi pappikin on..

Kukin heistä on muuten ulkonäöllisesti ns. ei hyväksyttävää mies materiaalia. ;) Eli tavalla tai toisella pitkätukkia.

Tässä on yksi syvällinen mies, joten eiköhän meitä lisääkin ole. :-)

mies 27v.

Minä en taas tunne syvällisiä naisia... Missä heitä voi tavata?

[quote author="Vierailija" time="05.03.2013 klo 17:41"]

Minä en taas tunne syvällisiä naisia... Missä heitä voi tavata?

[/quote]

Taitaa olla niin että syvälliset naiset ja syvälliset miehet kulkevat ristiin ;)

No mun kaksi viimeisintä miesystävää on olleet älykkäitä ja syvällisiä. (Syvällisyyden ei tosin ole pakko merkitä lukeneisuutta ja älyllistämistä mutta kaipa niillä jokin yhteys on.) Heillä oli sitten tosin myös voimakkaita mielipiteitä, keskustelut olivat myös intensiivisiä ja vaativia. Ehkä ap et osaa kuvitella sitä, että jos tapaat syvällisiä keskusteluja käyvän miehen, ette ole välttämättä samaa mieltä noista syvällisistä aiheista ja se voi tuntua raskaalta, varsinkin jos maailmankatsomukselliset näkemykset eivät kohtaa.

Henk. koht. en jaksaisi miestä, joka ei osaisi puhua noista avauksessa mainituista asioista (kuolemanjälkeinen elämä, moraali ym.). Minulle ihan normikauraa.

Ehdotin jo jossain toisessa ketjussa että koska mies tuntee enemmän miehiä, hän saa heistä enemmän kokemuksia ja törmää koko kirjoon: älykkäisiin, idareihin, syvällisiin ja tavan tallaajiin. Sitten hän taas tapaa vähemmän naisia, ja koska suurin osa ihmisistä on keskivertoja, hänen tapaamansa naiset ovat todennäköisimmin myös keskivertoja. Siitä vaikutelma.

Sama toisin päin. Nainen tuntee enemmän naisia, vähemmän miehiä joten otanta miehistä on pieni ja tod. näk. syntynyt vaikutelma miehistä keskinkertainen.

Itselläni on käynyt sellainen mäihä että tunnen vähän kaikenkarvaista sakkia. Kyllä niitä syvällisiä miehiä ja naisia on, mutta he eivät yleensä näy päälle tai pidä itsestään meteliä. Mutta aijai kun pääsee keskusteluyhteyteen...

Minä. Miltei kaikki keskustelumme on filosofista pohdintaa ja täynnä yllätyksellisiä käänteitä. Kuolemanjälkeisestä elämästä emme tosin paljon puhu koska sitä ei ole kummankaan mielestä.

Vierailija kirjoitti:

esimerkiksi moraalia, eettisyyttä, kuoleman jälkeisiä tapahtumia ja muita vastaavia juttuja hän ei ole koskaan tietoisesti ajatellut eikä myöskään keskustellut niistä muiden kanssa.

Keskustelin näistä paljon joskus 12-15-vuotiaana kavereideni kanssa. Arvaa oltiinko suosittuja ja oliko meillä kellään tyttöystävää?

Henkilöstä tuo riippuu. Ei sukupuolesta.

Kyllä on. Valitettavasti vastakappaletta on hyvin vaikea löytää siitä miljoonien ahneiden ja pinnallisten naisten joukosta.

ei ole!

Tunnen muutamia, miehenikin on tällainen. Keskustellaan ja pohdiskellaan paljon kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta.

Kysyit myös millaisia ovat muissa asioissa. Muista en osaa kertoa, mutta oma mieheni on sellainen "kaikkien kaveri", luotettava ja kiltti. Tuntemattomat ja puolitutut pitävät vähän nössönä, mutta tarpeen tullen hän kyllä puolustaa läheisiään, ja on hyvin vahva. Melko jalat maassa, vaikka tykkää haaveilla, hoitaa kuitenkin asiansa hyvin, tekee "duunarihommia". Puolisona on ihana, huomioiva ja hemmotteleva.

Mä jotenkin aina yllätyn kun kuulen, että pariskunnat ei keskustele elämänkatsomuksestaan, filosofiasta tms asioista jotka on mun mielestä ihan ne perusjutut joista puhutaan kun ihmisiin tutustutaan.

Minua ei varmaan sellaisena pidetä, koska en yleensä tuo ajatuksiani julki. Ei kai oikeasti syvällinen edes välitä mitä hänestä ajatellaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

esimerkiksi moraalia, eettisyyttä, kuoleman jälkeisiä tapahtumia ja muita vastaavia juttuja hän ei ole koskaan tietoisesti ajatellut eikä myöskään keskustellut niistä muiden kanssa.

Keskustelin näistä paljon joskus 12-15-vuotiaana kavereideni kanssa. Arvaa oltiinko suosittuja ja oliko meillä kellään tyttöystävää?

Ei ollut, entä sitten.

Vierailija kirjoitti:

Mä jotenkin aina yllätyn kun kuulen, että pariskunnat ei keskustele elämänkatsomuksestaan, filosofiasta tms asioista jotka on mun mielestä ihan ne perusjutut joista puhutaan kun ihmisiin tutustutaan.

Jospa heillä on muuta tekemistä. Kuten työ ja seksi. :)

Itsekin oon mieltänyt syvälliset pohdinnat enemmän naisten keskinäisiksi jutuiksi ja ajatellut, ettei miehiä niin sellainen kiinnosta.

Taas nainen, jonka mielipiteet on niitä ainoita oikeita. Jos ei ole samaa mieltä, niin silloin murjotetaan kaksviikkoa, (ei pillua kuukauteen) ja valitetaan että ei osata puhua. Silti aihe on jotakin abstraktia, millä ei ole mitään tekoa omien asioiden kanssa.  

Pitäis olla täysyi typerys, jos lähtisi tuollaiseen.

Itse koen olevani hyvinkin syvällinen/herkkä/tunteikas kolmikymppinen mies, joka tykkää jutella syvällisiä, mutta tuskinpa minä sinulle kuitenkaan kelpaisin koska en ole miehekäs, en lihaksikas, en kovin fiksu, ja kuten huomaatte niin itseluottamusta ei myöskään löydy....johtuen toki pitkälti siitä kun on ollut jo monta vuotta ilman että naiset on osoittaneet mitään kiinnostusta minua kohtaan.

Olisi minussa mielestäni paljon hyviäkin puolia. Kannatan tasa-arvoa, tykkään laittaa ruokaa ja matkustella, veneillä ja en polta enkä tupakoi, kroppa suht ok, mutta ei näitä puolia naiset saa ikinä edes selville kun nähdään heti se että en ole miehekäs enkä itsevarma jne, niin sen jälkeen ei enää vilaistakaan minua.