Lue keskustelun säännöt.
:,( en haluu leikkiä!!!!
16.02.2013 |
Esikoinen potkas kuopusta päähän. "Vahigossa". Näitä helvetin vahinkoja on vähän väliä, ku pitää riehua ku hullu. Itellä on jatkuvasti sellanen vitutus päällä etten haluu ees kattoo tota penskaa päin. Saati leikkiä. EI EI EI! Auttakaa, miten selviän päivästä taas läpi ?
Kommentit (8)
Menkää ulos vähäksi aikaa riehumaan niin vähän rauhoittuu meno sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö sinulla ole mitään apuja? Muakin vituttaa ja toinen lapsi vasta mahassa, mutta tämä eka joka nyt päälle 3 v, on ihan oikeasti perseestä, huutaa ja riehuu ja minä fiksuna vanhempana vastaan huudolla takaisin, toisin minulla on mies joka on hyvä isä ja hän sitten laittaa minutkin omaan huoneeseen välillä :)
Kutsu kylään ystäviä? Ovatko mummot mukana??
[quote author="Vierailija" time="16.02.2013 klo 09:23"]
Eikö sinulla ole mitään apuja? Muakin vituttaa ja toinen lapsi vasta mahassa, mutta tämä eka joka nyt päälle 3 v, on ihan oikeasti perseestä, huutaa ja riehuu ja minä fiksuna vanhempana vastaan huudolla takaisin, toisin minulla on mies joka on hyvä isä ja hän sitten laittaa minutkin omaan huoneeseen välillä :)
Kutsu kylään ystäviä? Ovatko mummot mukana??
[/quote]
ei oo mummoja eikä ystäviä, mies on ainut ja hänkin on kotona n. 10 h/viikossa
Minkä ikäisi lapsia? Ettekö käy kerhoissa tai avoimessa päiväkodissa, oletko töissä?
Isompi käy 3 kertaa viikossa kerhossa ja pienen kanssa käydään kahdestaan kerran tai kaksi viikossa kerhossa. Töihin pääsen kahden kuukauden päästä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Apua! Puhu jossain neuvolassa noista tunteista ennen kun ne pahenee. On todella traumatisoivaa lapselle joutua elämään vihamielisessä ympäristössä. :(
Ymmärrän kyllä tunteesi ja olen joskus kokenut samansuuntaisia tunteita, mutta jos ne jatkuu pidempään kun vuorokauden niin kannattaa hakea apua.
Ja tämän vois lukea: http://www.ahaparenting.com/parenting-tools/positive-discipline/handling-anger
Tunteet on jo jatkuneet lähemmäs vuoden. Olen puhunut neuvolassa ja ei tunnu olevan kuin" kyllä se kohta helpottaa"- vastauksia. *itku* lapset ovat 4 ja kohta 1. Riittämättömyyden ja avuttomuuden tunne tulee, kun en saa tilannetta hallintaan. Tiedän että paljo on omaa syytäni, kun hermostun nopeasti, mutta osaksi hermostun, kun jo valmiiksi pelkään päivää lasten kanssa ja odotan kun alkaa tapahtumaan. Tavarat lentää ja tavarat hajoilee ja tuntuu kuin lapselta häviäisi kaikki järki välillä. Nyt hän istuu rauhassa geomagejen kanssa ja kaikki on hyvin. Aina kun yrittää jotain leikkiä, niin johonkin sattuu, yleensä minuun.
eikö kukaan osaa kertoa miten näiden tilanteiden yli mennään? Lapsi huutaaa, kirkuu ja juoksee tuossa ympärillä, ja vitutus kasvaa