Tätäkö se on eskarilaisen elämä??

Ai kauhee... Meidän huushollissa ei kukaan vienyt kellekään yhtään ystävänpäiväkorttia. Eikä saanut. Kai. Esikoiselta en oo kysynyt... 

Ollaan varmaan ihan kauheita.

Vai olisiko niin, että sulla on pari vanhempaa tyttöä. Ja nyt nuorin poika on tuonut sulle esille poikamaailman ja sinä tyttöihin tottuneena olet järkyttynyt poikamaailman karuudesta.

Ei pojat väsäile mitään ystävänpäiväkortteja. Ne tekee sen yhden minkä opettaja pakottaa ja sekin unohtuu repun pohjalle.

Ei kannata välittää. Itse tosin olen lapseton, mutta pointti on silti tämä. Lasta ei voi varjella jokaiselta harmilta, elämä koulii kaikkia. Oma äitini kysyi multa viikko sitten muistatko erään tytön vielä lapsuudestani, joka varasti parhaan kaverini. En muistanut, joten ei siitä jäänyt traumoja.

Ei vaan kyseessä on esikoispoika eli opettelen kaikki lapsen elämän lainalaisuuksia. :-P Tuntuu niin raakalaismaiselle nuo leikkimisjutut ja harmi korteista...

Kai se kuitenkin on uskottava kun lapsi sanoo, että eskarissa on kaikki hyvin ja siellä on kivaa. Tai kun sanotaan, että kun lapsi ei muista päivästä mitään, niin kaikki on hyvin. Mutta selkeästi poikaa harmitti tuo lumilinnan rakentamisesta erottaminen. Sen verran tuntui poika ärhäkkäälle kun hänet hain hoidosta. Sanoin kuitenkin pojalle, ettei tuollaisista välitä. Rakentaa itse vaan hienomman kuin muilla. Mutta silti äitiä itseään vaivaa ja harmittaa niin että meinaa yöunet mennä... Hölmöä.

Koska tähän lasten maailman sääntöihin tottuu?

ap

Itse keskustelisin asiasta hoitajien kanssa. En antaisi asian vaan olla. Meillä on myös eskari-ikäinen poika. On iloinen ja suosittu. On paljon kavereita ja leikkii kaikkien kanssa. Olen itse silti muistuttanut usein, että muistakaa ottaa kaikki leikkiin mukaan. Älkää jättäkö ketään yksin. Olen rohkaissut poikaani lähestymään myös sitä hiljaisempaa kaveria ja jättämään turhat suunsoitot pois. Kyllä vanhemmat pystyvät vaikuttamaan ja tukemaan toinen toisiaan. 

Tuota se saattaa olla, mutta ei tarvi olla. Puhu eskariopen kanssa. Heidän hommansa on opettaa myös kohteliaisuutta lapsille, joilta hyvät käytöstavat puuttuu. Tietysti päävastuu vanhemmilla, mutta ei kaikkia vanhempia kiinnosta.

Sinne eskariin voi kyllä mennä päiväksi vaikka katsomaan mitä siellä tapahtuu. Suosittelen.

[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 09:28"]Ei vaan kyseessä on esikoispoika eli opettelen kaikki lapsen elämän lainalaisuuksia. :-P Tuntuu niin raakalaismaiselle nuo leikkimisjutut ja harmi korteista... Kai se kuitenkin on uskottava kun lapsi sanoo, että eskarissa on kaikki hyvin ja siellä on kivaa. Tai kun sanotaan, että kun lapsi ei muista päivästä mitään, niin kaikki on hyvin. Mutta selkeästi poikaa harmitti tuo lumilinnan rakentamisesta erottaminen. Sen verran tuntui poika ärhäkkäälle kun hänet hain hoidosta. Sanoin kuitenkin pojalle, ettei tuollaisista välitä. Rakentaa itse vaan hienomman kuin muilla. Mutta silti äitiä itseään vaivaa ja harmittaa niin että meinaa yöunet mennä... Hölmöä. Koska tähän lasten maailman sääntöihin tottuu? ap[/quote]

Meidän lasten eskarissa kiusaamiseen tartuttiin hanakasti, samalla lailla myös koulussa. Mutta se edellyttää että lapset käyvät kertomassa asiasta opettajalle, ei ne tosiaan muuten ole oikein kartalla ko. tilanteista. Samalla ope saa kartoitusta kiusaamistilanteista ja ottaa enemmän esille kiusaamiseen liittyviä asioita.

Ymmärrän hyvin että sua vaivaa ja yöunet meinaa mennä. Sellasta se on ainakin vielä alakoulu ikäisten äidin elämä ja varmaan aina. usein kuitenkin huomaan että se mikä minua vaivaa ja harmittaa, on jo seuraavana päivänä unohtunut lapsen mielestä.. Mutta kehottaisin sanomaan lapselle että kiusaamisista pitää mennä kertomaan opelle ja kiusaamistahan tuo ulkopuolelle jättäminen on!

Ystävänpäivä- korteista sen sijaan en olisi huolissani.

Ei niitä monikaan laita.Ei mekään.

Ei laitettu joulukorttejaan eskarikavereille, koska ei sitä vietetä, mutta parille läheisemmälle lapsen/ lasten kaverille kyllä.

Sen sijaan meidän lapsemme sai eskarikaveriltaan, joka häntä syksyllä kiusasi, kortin. Varmaan kiusaajan vanhempien idea. Ehkä halusivat hyvitellä.

[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 07:59"]Kaveri sanoo: "Olet erotettu tästä leikistä kun rikoit lumilinnan muuria." Oli kuulemma vahinko. Poika alkoi rakentaa omaa linnaa ja "erottaja" tulee kaverinsa kanssa rikkomaan pojan linnaa. Kirkonrottaan ei kuulemma ehdi enää mukaan kun päätti niin myöhään. Laskeminen oli jo alkanut. Tätäkö se on? Lasten elämä ja leikkien säännöt? Poika sanoo silti olevansa tyytyväinen eskarissa oloon. Ei kuulemma aina tarvitse leikkiä yksin ja opet sanoo "ettei se yksin pihalla seiso". Mutta mistä he tietää mitä siellä tapahtuu? Henkilökunta seisoo 10-20 metrin päässä lapsista. He eivät kuule sanaakaan miten lapset tylyttää toisiaan. Ja itseltä kouraisi syvältä sisimmästä kun lapsi sai vain yhden ystävänpäiväkortin. Yhden! Poika itsekin sanoi, ettei edes XXXX antanut korttia. Lapsi, jonka kanssa hän mielestään leikkii eniten. Hän antoi kavereilleen hyvillä mielin yhteensä kuusi. Tässä sitä pohtii, onko oma lapsi vaan se joka pyörii porukan ympärillä, mutta kukaan muu lapsi ei todellisuudessa edes muista että eskariryhmässä on sellainenkin kaveri. :-([/quote]

Oletko nyt varma ettei oma lapsesi sulje välillä sitä toista tai jotain kolmatta leikeistä? Olen lähes varma että näin tapahtuu. Se on sitä suhteiden harjoittelua lapsen huonoilla taidoilla. Joskus sinun lapsesi sulkee toisen pois, joskus toinen sinun lapsesi.

Hyvä että pohdit asiaa mutta älä lähde tuosta mistä yleensä vanhemmat lähtee "minun viatonta palleroa on loukattu".

Toi korttijuttu on ihan hysteeristä. Mun lapset teki toinen yhden, toinen kaksi eikä kumpikaan saanut yhtään. En edes ajatellut että siinä olisi nyyhkimisen aihetta, kyllä niillä ystäviä on.

[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 08:54"]

Vai olisiko niin, että sulla on pari vanhempaa tyttöä. Ja nyt nuorin poika on tuonut sulle esille poikamaailman ja sinä tyttöihin tottuneena olet järkyttynyt poikamaailman karuudesta.

Ei pojat väsäile mitään ystävänpäiväkortteja. Ne tekee sen yhden minkä opettaja pakottaa ja sekin unohtuu repun pohjalle.

[/quote]

Kyllä se tyttöjen maailma on ihan samalaista. Toisinaan jopa pahempaa.

Päiväkodeissa pitäis olla sellainen sääntö että kenellekkään ei saa sanoa "en leiki sun kanssa". Silloin lapset ei opi syrjimisen kulttuuria. 

Ja en keksi tätä, olen lukenut että tällainen sääntö on joissakin päiväodeissa.

Mä kyllä kanssa keskustelisin enemmän sekä lapsen että hoitajien kanssa.

Lapsen kanssa voit opettaa keinoja miten tuollaisissa tilanteissa voi toimia. Esimerkiksi tuohon leikistä kieltämiseen voi lapsi sanoa, että tuo ei ole kiva/reilu tapa leikkiä. Tehdäänkö niin, että minä otan tässä leikissä tämän roolin tai homman jne.

Jos lapsi ei pääse leikkiin omin keinoin mukaan, niin sitten yhteys hoitajaan.

Monet aikuiset sanovat, että lasten väleihin ei pidä aikuisten sotkeutua, mutta siinä on todella kiusaamisen siemen. Kyllä aikuisen kuuluu puuttua ja opettaa kuinka toimitaan, jos lapset lähtevät väärille laduille.

Ja siis, jos rikkoo toisten lumilinnaa, pitäisi vaan jatkaa leikkimistä rikkojan kanssa? Kuinka moni teistä vanhemmista pystyy niin tekemään? Te vaaditte ihan mahdottomia lapsiltanne.

[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 10:34"]

Ja siis, jos rikkoo toisten lumilinnaa, pitäisi vaan jatkaa leikkimistä rikkojan kanssa? Kuinka moni teistä vanhemmista pystyy niin tekemään? Te vaaditte ihan mahdottomia lapsiltanne.

[/quote]Anteeksipyynto ja sopiminen ja leikkien jatkaminen. Käytöstavat, käytöstavat.......

[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 07:59"]Kaveri sanoo: "Olet erotettu tästä leikistä kun rikoit lumilinnan muuria." Oli kuulemma vahinko. Poika alkoi rakentaa omaa linnaa ja "erottaja" tulee kaverinsa kanssa rikkomaan pojan linnaa. Kirkonrottaan ei kuulemma ehdi enää mukaan kun päätti niin myöhään. Laskeminen oli jo alkanut. Tätäkö se on? Lasten elämä ja leikkien säännöt? Poika sanoo silti olevansa tyytyväinen eskarissa oloon. Ei kuulemma aina tarvitse leikkiä yksin ja opet sanoo "ettei se yksin pihalla seiso". Mutta mistä he tietää mitä siellä tapahtuu? Henkilökunta seisoo 10-20 metrin päässä lapsista. He eivät kuule sanaakaan miten lapset tylyttää toisiaan. Ja itseltä kouraisi syvältä sisimmästä kun lapsi sai vain yhden ystävänpäiväkortin. Yhden! Poika itsekin sanoi, ettei edes XXXX antanut korttia. Lapsi, jonka kanssa hän mielestään leikkii eniten. Hän antoi kavereilleen hyvillä mielin yhteensä kuusi. Tässä sitä pohtii, onko oma lapsi vaan se joka pyörii porukan ympärillä, mutta kukaan muu lapsi ei todellisuudessa edes muista että eskariryhmässä on sellainenkin kaveri. :-([/quote]

en huolestuisi, sun lapsi vaikuttaa tyytyväiseltä. kaikki lapset eivät uskalla osoittaa kiintymystä muihin noilla korteilla, jos vaikka itse ei saisi yhtään. niin olisi noloa jos antaisi muille paljon.

eli aika harva niitä tekee ja antaa.

ehdotin molemmille lapsilleni että tekisivät ystävilleen kortit. toinen teki.

[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 10:34"]

Ja siis, jos rikkoo toisten lumilinnaa, pitäisi vaan jatkaa leikkimistä rikkojan kanssa? Kuinka moni teistä vanhemmista pystyy niin tekemään? Te vaaditte ihan mahdottomia lapsiltanne.

[/quote]

Niin, poika oli kuulemma vahingossa horjahtanut. Totuuttahan en tiedä, mutta tosiaan anteeksipyyntö ja leikinjatkuminen olisi ollut oikea tapa toimia. Ja jos aikuiset eivät sitä opeta tai tiedä asiasta, niin miten lapset oppivat oikeat tavat? Olen aina pyrkinyt hakemaan taustalta ne tapahtumien oikeat kulut. Kertomaan käytösmalleja miten voi vastata ja reagoida.

Kirkonrottaleikistä ulkopuolelle jättämisen jälkeen poika oli sitten kuulemma mennyt leikkimään toisen pojan kanssa. Eli ei siinä suurta vahinkoa ollut käynyt. Mutta yksinkertaisesti, ketään ei suljeta pois. Se on mun mielestä lopun alkua ja malli muille että tuolle voi tehdä noin.

Mies oli eskarissa aamulla puhunut asiasta hoitajalle. Hoitajan mielestä oli hyvä että sanottiin. Mutta mitä ne käytännössä asialle tekee? Tosiaan seisovat 20 metrin päässä lapsista, he mitenkään voi kuulla mitä lapset toisilleen sanovat. Täytyy vain kovasti painottaa ja kehottaa lasta kertomaan asiasta, jos sitä vielä esiintyy.

Seuraan tilannetta ja taidan vielä kirjoittaa reissuvihkoon asiasta.

Hei, ehkä sillä ei ole niin väliä, mitä lapset toisilleen sanovat. Sillä on väliä, että kenenkään ei tarvi leikkiä yksin. Osa työntekijöistä on totaalisen turtuneita hommaansa vaan.

[quote author="Vierailija" time="15.02.2013 klo 08:41"]

[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 10:34"]

Ja siis, jos rikkoo toisten lumilinnaa, pitäisi vaan jatkaa leikkimistä rikkojan kanssa? Kuinka moni teistä vanhemmista pystyy niin tekemään? Te vaaditte ihan mahdottomia lapsiltanne.

[/quote]

Niin, poika oli kuulemma vahingossa horjahtanut. Totuuttahan en tiedä, mutta tosiaan anteeksipyyntö ja leikinjatkuminen olisi ollut oikea tapa toimia. Ja jos aikuiset eivät sitä opeta tai tiedä asiasta, niin miten lapset oppivat oikeat tavat? Olen aina pyrkinyt hakemaan taustalta ne tapahtumien oikeat kulut. Kertomaan käytösmalleja miten voi vastata ja reagoida.

Kirkonrottaleikistä ulkopuolelle jättämisen jälkeen poika oli sitten kuulemma mennyt leikkimään toisen pojan kanssa. Eli ei siinä suurta vahinkoa ollut käynyt. Mutta yksinkertaisesti, ketään ei suljeta pois. Se on mun mielestä lopun alkua ja malli muille että tuolle voi tehdä noin.

Mies oli eskarissa aamulla puhunut asiasta hoitajalle. Hoitajan mielestä oli hyvä että sanottiin. Mutta mitä ne käytännössä asialle tekee? Tosiaan seisovat 20 metrin päässä lapsista, he mitenkään voi kuulla mitä lapset toisilleen sanovat. Täytyy vain kovasti painottaa ja kehottaa lasta kertomaan asiasta, jos sitä vielä esiintyy.

Seuraan tilannetta ja taidan vielä kirjoittaa reissuvihkoon asiasta.

[/quote]

joo, mutta lastentarhanopettajien on pakko mielistellä näitä röyhkeiden penikoiden röyhkeitä vanhempia, näin se vaan täällä suomessa toimii, ei niitä saa kuriin koska niiden vanhemmat ovat paikkakunnan kingejä ja tekevät mitä haluavat. näitä tyyppejä, jotka eivät paikkakunnalta ole muutamaan sukupolveen poistuneet.

 ei suomessa ole kenelläkään mitään käytöstapoja.

Minkä ikäisiä olette ihmiset? Ettekö muista millaista oli olla päiväkodissa/koulussa itse? Vai voiko joku väittää että kaikki siellä leikkivät iloisesti kaikkien kanssa? Jos olette työpaikalla, jossa on 20 muuta aikuista, onko kaikki työkaverit mielestänne yhtä kivoja vai hakeudutteko jonkun tietyn ihmisen seuraan? Lapset opettelevat niitä hiekkalaatikko sääntöjä,joita tarvitaan aikuisena...

[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 07:59"]Kaveri sanoo: "Olet erotettu tästä leikistä kun rikoit lumilinnan muuria." Oli kuulemma vahinko. Poika alkoi rakentaa omaa linnaa ja "erottaja" tulee kaverinsa kanssa rikkomaan pojan linnaa. Kirkonrottaan ei kuulemma ehdi enää mukaan kun päätti niin myöhään. Laskeminen oli jo alkanut. Tätäkö se on? Lasten elämä ja leikkien säännöt? Poika sanoo silti olevansa tyytyväinen eskarissa oloon. Ei kuulemma aina tarvitse leikkiä yksin ja opet sanoo "ettei se yksin pihalla seiso". Mutta mistä he tietää mitä siellä tapahtuu? Henkilökunta seisoo 10-20 metrin päässä lapsista. He eivät kuule sanaakaan miten lapset tylyttää toisiaan. Ja itseltä kouraisi syvältä sisimmästä kun lapsi sai vain yhden ystävänpäiväkortin. Yhden! Poika itsekin sanoi, ettei edes XXXX antanut korttia. Lapsi, jonka kanssa hän mielestään leikkii eniten. Hän antoi kavereilleen hyvillä mielin yhteensä kuusi. Tässä sitä pohtii, onko oma lapsi vaan se joka pyörii porukan ympärillä, mutta kukaan muu lapsi ei todellisuudessa edes muista että eskariryhmässä on sellainenkin kaveri. :-([/quote]

Etkö sinä muista omaa lapsuuttasi?

Tuommoistahan se on aina ollut. Silloinkin kun itse olin lapsi lähes 40 vuotta sitten rajattiin hyvin tarkkaan kuka pääsee leikkiin mukaan, kuka ei pääse mukaan, ja kuka pääsee joskus mukaan.

Ei sitä välttämättä huomaa jos itse kuuluu siihen niihin joita ei syrjitä ja jotka itse eivät syrji toisia.

Ystävänpäivää ei silloin vietetty, mutta joulukorttien kanssa käytiin sama show mikä nykyään käydään ystävänpäiväkorttien kanssa.