Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä ajattelisit tästä (kyläily isovanhemmilla)
30.03.2013 |
Kävimme tänään kylässä lapsen isovanhemmilla, joita emme ole nähneet kuukauteen. Lapsi on nyt 4v ja isovanhemmille tosi rakas. Me kyläilemme heillä noin kerran kuussa (asuvat 150km päässä), he eivät kyläile oikeastaan missään. Ovat 70v kumpikin ja molemmat aktiivisia, käyvät mm. kaupassa joka päivä ja liikunta- ja kuoroharrastuksissa yms.
No, siihen asiaan, jota mietin hiukan, että onko ihan tavallista ja tavanomaista muissakin perheissä..
Kävimme siis kylässä pääsiäislauantaina. Minä ehdotin, että otetaan lapselle mukaan suklaamuna jälkiruoaksi. Mies totesi, että eiköhän mummolla ja ukilla ole niitä lapselle. No, ei ollut. Saahan lapsi niitä kotona, ei hän edes odottanut mitään, mutta itse muistan lapsena, että mummolassa sai aina pääsiäisenä suklaamunia, tipuja, pääsiäsitarroja sun muuta.
Lapsella oli viime viikolla syntymäpäivät, joihin isovanhemmat eivät päässeet tulemaan (kun eivät siis kyläile missään). Lapsi sai syntymäpäiväksi kortin postissa, mutta ei mitään lahjaa edes nyt tavatessa, ei onnitteluja ei mitään. Tosin isovanhemmat eivät ole aiemminkaan ostaneet joulu- tai synttärilahjoja.
Tulee vain vähän haikea fiilis, kun kuuntelen muiden perheiden tapoja, kun isovanhemmat muistavat lasta kaikenlaisella pienellä. Onko missään muussa perheessä tällainen tapa, että ollaan hyvissä väleissä, olisi varaa ostaa lapselle jotain, mutta koskaan ei hänelle mitään anneta?
Kommentit (21)
Ajattelen, että kyseessä täytyy olla miehesi vanhemmat.
Ja että sinä olet ahne, vaikkakin lapsen varjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla kokemusta siitä toisesta ääripäästä kun vanhuudenhöperö mummeli kantaa kaikki nurkat täyteen kirpputorikrääsää "tarpeellista" lapsille.. vanhoja kulahtaneita vaatteita, leluja yms. yms.
jos isovanhemmat antaa lapselle aikaansa ja huomiota, eikö se ole miljoona kertaa tärkeämpää kun joku roina? Turhasta murehdit.
Minua lapsena ahdisti se että huone oli täynnä tavaraa mitä en tarvinnut. leluja oli ihan liikaa, samoin vaatteita. ehkä isovanhempasi ajattelevat sen asian niin..
-19- vuotias yhden lapsen äiti
Ahne, oikeastiko?
Haluan oikeasti kuulla, onko muitakin perheitä, joissa isovanhemmat eivät koskaan osta yhtään mitään lapsernlapsille- ei jouluksi, synttäriksi, ei pääsiäiseksi? Kyseessä ovat tosiaankin mieheni vanhemmat mutta yhtä suruissani olisin, jos omat vanhempani toimisivat samoin. He ovat kuolleet jo ajat sitten joten lapsellani on vain nämä yhdet isovanhemmat.
Omassa tuttavapiirissäni on vain isovanhempia, joista on ihana antaa lahjoja lastenlapsille.
T. ap, ahne miniä, joka vie kyllä tuliaisia joka kerta, kun kylään menee (ihan vain ilahduttamisen vuoksi). Eilen vietiin tulppaaneja, kolme narsissia ja rahkapiirakka.
Surullinen olen puolestanne, ap. Ja aina täällä av:llä jaksan taivastella mistä näitä välinpitämättömiä isovanhempia oikein sikiää :(.
"Eilen vietiin tulppaaneja, kolme narsissia ja rahkapiirakka."
Mielenkiintoista. Kerrohan nyt vielä viemisten yhteishinta. Selvästi sinä olet materiaan tuijottaja ja lapsen isovanhemmat keskittyvät muihin asioihin. Lapsi lienee ihan tyytyväinen heihin, olisit sinäkin. Turhalla pääsiäisesi pilasit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä ihmettelisin kanssa jos ei mitään saisi. Lapselle joku pienikin juttu voi olla tosi tärkeä, enemmän kyse on muistamisesta ja huomioimisesta kuin siitä, että lahjan pitäisi olla kallis. Kurjaa, että teillä on tuollainen tilanne. Mitä miehesi ajattelee asiasta? Onko hän pienenä saanut vanhemmiltaan lahjoja? Ehkä isovanhemmat ajattelevat, että lapsella on jo kaikkea tarpeeksi, en osaa sanoa.
"Eilen vietiin tulppaaneja, kolme narsissia ja rahkapiirakka."
Mielenkiintoista. Kerrohan nyt vielä viemisten yhteishinta. Selvästi sinä olet materiaan tuijottaja ja lapsen isovanhemmat keskittyvät muihin asioihin. Lapsi lienee ihan tyytyväinen heihin, olisit sinäkin. Turhalla pääsiäisesi pilasit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ok, nyt ymmärsin, että olen ahne, kun ihmettelen, että lapseni isovanhemmat ovat niin erilaisia kuin kaikkien muiden tuntemieni lasten isovanhemmat. Itsekin tykkään antaa pieniä lahjoja esim. kummilapsille ja sisarusteni lapsille- on niin hauska nähdä lapsen ilahtuvan. Tuota antamisen ilon puutetta ihmettelen- olen aina luullut, että kaikki isovanhemmat haluavat antaa jotain pientä lapsenlapsille ihan vain sen vuoksi, että lapsi ilahtuu siitä. Mutta minä olen ahne, kun suren sitä, ettei lapseni saa koskaan kokea, miltä tuntuu saada vaikkapa yksi suklaamuna tai pieni tipu mummolta, tai vaikka saippuakuplapullo tai muuta ihan pientä synttärilahjaksi...
Minun lapseni ei ole koskaan saanut ainoatakaan lahjaa isovanhemmiltaan ja olen siitä surullinen.'
Vaikka olisinkin ahne.
ap
Minä en nyt ymmärrä näitä joiden mieelstä ap on ahne jne.. Lapsenne varmaan saa lahjoja isovanhemmiltaan? Olisitteko valmiita sanomaan vanhemmillenne että "Älkää ostako mitään lapsellemme, viettäkää mieluummin aikaa hänen kanssaan", ettekä ikinä odottaisi että laosenne saisi yhtään mitään isovanhemmiltaan?
En oikein usko...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuo on aika outoa minunkin mielestäni, ettei siis mitenkään muisteta lapsenlasta synttärinä tai jouluna. Kun isovanhemmat ovat aktiivisesti liikkuvia ja osallistuvia, niin luulisi tulevan tilanteita, että näkee jotakin lapselle sopivaa lahjaa.
Onko tuo ollut tavallista miehesi lapsuudessakin, ettei lahjoja anneta? Onko isovanhemmilla muita lapsenlapsia ja jos, niin kohtelevatko samoin heitä?
Eihän lahjan tarvitse todellakaan olla kallis eikä ap taatusti sitä tarkoittanutkaan, vaikka saikin jo ahneen määritelmän.
Ihmiset on erilaisia.
Mä osoitan välittämistä samalla tavalla kuin AP, tykkään muistaa lähimmäisiä pienillä jutuilla, vaikka juuri kukilla tai leivonnaisilla.
Mutta vuosien varrella olen joutunut huomaamaan, että ihmiset on niin erilaisia. Kaikki eivät osoita välittämistään tällä tavalla, toiset tykkää lähettää postikortin tai kutsua kylään tai voidella leivän valmiiksi toiselle tai puuhata yhdessä toisen kanssa jotain.
Vaikeinta on ollut hyväksyä se, että mieheni ei osoitakaan rakkautta samalla tavalla kuin minä. Hänellä ei ole tapana antaa minulle lahjoja. Pitkään luulin, ettei häntä kiinnosta, etten ole tärkeä, ettei hän rakasta, mutta kun vihdoin saimme puhuttua asiasta suoraan, oivalsin, että hänen tyylinsä rakastaa on ihan erilainen kuin minun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei isovanhemmat anna lahjoja. Kortti tulee syntymäpäivänä, ei muuta. Äitini sanoi jo ennen kuin oli isoäiti, että hän ei ryhdy siihen, että ostaa lapsenlapselle jotain ja saa sitten siitä palkakseen kuulla, että väärää kokoa, väärä väri, ei sovi meille, olisit antanut rahaa jne.
Minusta ihan hyvä näin. Meillä on varaa ostaa lapsille kaikki tarpeellinen ja koska nykyisin lapset saavat harvoin postia, on se oma synttärikortti postilaatikossa suurempi aarre kuin Reimatecit tms. Kummit kantavat leluja ihan tarpeeksi, joten lapsilla on vankka kokemus siitä, mitä on pakettien availeminen.
Minusta on hienoa, että lasta ei tukehduteta krääsällä. Outoa, että jotkut olettavat isovanhempien elämän pyörivän vain lapsenlapsen ympärillä ja että tälle muistetaan vähän väliä hankkia roinaa.
Kiitos vastauksistanne.
Isovanhemmat ovat antaneet lahjoja aiemmin miehen sisarusten lapsille, jotka ovat nyt jo lähes aikuisia. Nämä isommat saavat jouluisin karkkia, synttäriksi yleensä parin-kolmenkympin lahjakortin kirjakauppaan ja omilleen muuttaessaan esim. katilan tms. Mies sisaruksineen on saanut teini-ikäiseksi asti synttäri- ja joululahjoja, ei enää sen jälkeen. En oikein osaa verrata oman lapseni lahjansaantia noihin serkkujen lahjansaantiin sillä heillä on niin iso ikäero. Isovanhemmilla vain ei ole mitään tarvetta osoittaa välittämistään millään lahjoilla. Kun käymme heillä kylässä, he kyllä juttelevat lapselle ja mummo leipoo joskus pullaa tms.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitääkö nykyisin lapsenlapset palkita siitä, että tulevat käymään? Täytyy olla pääsiäismunia, tarroja jne. siksi, että se lapsenlapsi saapuu?
Itse kyllä loukkaantuisin, jos miniä toisi leipomuksensa mukanaan, kun tulevat sovitusti kahville. Ehkä siksi isovanhemmat eivät muista lapsenlasta, koska miniä "muistaa" heitä niin kovin hanakasti.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 17:58"]
Pitääkö nykyisin lapsenlapset palkita siitä, että tulevat käymään? Täytyy olla pääsiäismunia, tarroja jne. siksi, että se lapsenlapsi saapuu?
Itse kyllä loukkaantuisin, jos miniä toisi leipomuksensa mukanaan, kun tulevat sovitusti kahville. Ehkä siksi isovanhemmat eivät muista lapsenlasta, koska miniä "muistaa" heitä niin kovin hanakasti.
[/quote]
Kyllä silloin kun minä olin lapsi, niin isovanhemmat muistivat meitä kaikkia, ja minulla on serkkuja paljon.... Että sinulta kysyisin että nykyisinkö isovanhempien ei tarvitse muistaa lapsenlapsiaan esim. pääsiäismunilla jne?
Tämä menee minusta siihen samaan että nykyajan isovanhemmat eivät jaksa hoitaa lapsenlapsiaan (enkä tarkoita että joka viikonoppu pitäisi ottaa hoitoon, vaan edes silloin tällöin pari tuntia illalla) koska on niin paljon omia juttuja, nykyajan vanhemmat tahtovat viettää laatuaikaa keskenään kun omat lapset ovat aikuisia, nykyajan isovanhemmilla ei ole mitään velvollisuuksia enää. Mutta siitä jaksetaan kyllä valittaa jos lapsenlapsia ei tuoda kylään tasaisin välein....
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 18:08"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 17:58"]
Pitääkö nykyisin lapsenlapset palkita siitä, että tulevat käymään? Täytyy olla pääsiäismunia, tarroja jne. siksi, että se lapsenlapsi saapuu?
Itse kyllä loukkaantuisin, jos miniä toisi leipomuksensa mukanaan, kun tulevat sovitusti kahville. Ehkä siksi isovanhemmat eivät muista lapsenlasta, koska miniä "muistaa" heitä niin kovin hanakasti.
[/quote]
Kyllä silloin kun minä olin lapsi, niin isovanhemmat muistivat meitä kaikkia, ja minulla on serkkuja paljon.... Että sinulta kysyisin että nykyisinkö isovanhempien ei tarvitse muistaa lapsenlapsiaan esim. pääsiäismunilla jne?
Tämä menee minusta siihen samaan että nykyajan isovanhemmat eivät jaksa hoitaa lapsenlapsiaan (enkä tarkoita että joka viikonoppu pitäisi ottaa hoitoon, vaan edes silloin tällöin pari tuntia illalla) koska on niin paljon omia juttuja, nykyajan vanhemmat tahtovat viettää laatuaikaa keskenään kun omat lapset ovat aikuisia, nykyajan isovanhemmilla ei ole mitään velvollisuuksia enää. Mutta siitä jaksetaan kyllä valittaa jos lapsenlapsia ei tuoda kylään tasaisin välein....
[/quote]
Ei, nykyisin isovanhempien ei tarvitse ostaa lapsenlapsia, kuten 70-luvulla tehtiin. Silloin suklaamunia ei saanut kympillä kymmeniä eikä niitä myyty joka kaupassa tarjouksessa kuukausitolkulla, vaan ne olivat oikeasti sesonkituote ja vieläpä kohtalaisen hintava sellainen.
Isovanhemmilla ei ole mitään velvollisuuksia lapsenlapsia kohtaan! Ei juridisia, ei moraalisia, ei eettisiä. He voivat valita, miten elävät. Monet isovanhemmat valitsevat sen, että ovat lastenlasten kanssa tekemisissä, mutta eivät luovu omasta elämästään, ystävistään ja harrastuksistaan. Valitettava tosiasia kun on, että lastenlapset eivät vanhainkodissa vieraile, kyllä sinne tulevat ne kuorokaverit ja vanhat ystävät.
Olen töissä palvelutalossa, jossa on noin 40 vanhusta. Heistä yli puolella on lastenlapsia. Tänä pääsiäisenä kolmelle (3) on tulossa lapsenlapset käymään tai ovat jo käyneet. Sen sijaan entiset naapurit, jopa koulukaverit ovat vierailleet. Kannattaa siis panostaa omiin ihmissuhteisiin eikä lastenlapsiin, jos ei halua olla vanhana yksin.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 18:39"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 18:08"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 17:58"]
Pitääkö nykyisin lapsenlapset palkita siitä, että tulevat käymään? Täytyy olla pääsiäismunia, tarroja jne. siksi, että se lapsenlapsi saapuu?
Itse kyllä loukkaantuisin, jos miniä toisi leipomuksensa mukanaan, kun tulevat sovitusti kahville. Ehkä siksi isovanhemmat eivät muista lapsenlasta, koska miniä "muistaa" heitä niin kovin hanakasti.
[/quote]
Kyllä silloin kun minä olin lapsi, niin isovanhemmat muistivat meitä kaikkia, ja minulla on serkkuja paljon.... Että sinulta kysyisin että nykyisinkö isovanhempien ei tarvitse muistaa lapsenlapsiaan esim. pääsiäismunilla jne?
Tämä menee minusta siihen samaan että nykyajan isovanhemmat eivät jaksa hoitaa lapsenlapsiaan (enkä tarkoita että joka viikonoppu pitäisi ottaa hoitoon, vaan edes silloin tällöin pari tuntia illalla) koska on niin paljon omia juttuja, nykyajan vanhemmat tahtovat viettää laatuaikaa keskenään kun omat lapset ovat aikuisia, nykyajan isovanhemmilla ei ole mitään velvollisuuksia enää. Mutta siitä jaksetaan kyllä valittaa jos lapsenlapsia ei tuoda kylään tasaisin välein....
[/quote]
Ei, nykyisin isovanhempien ei tarvitse ostaa lapsenlapsia, kuten 70-luvulla tehtiin. Silloin suklaamunia ei saanut kympillä kymmeniä eikä niitä myyty joka kaupassa tarjouksessa kuukausitolkulla, vaan ne olivat oikeasti sesonkituote ja vieläpä kohtalaisen hintava sellainen.
Isovanhemmilla ei ole mitään velvollisuuksia lapsenlapsia kohtaan! Ei juridisia, ei moraalisia, ei eettisiä. He voivat valita, miten elävät. Monet isovanhemmat valitsevat sen, että ovat lastenlasten kanssa tekemisissä, mutta eivät luovu omasta elämästään, ystävistään ja harrastuksistaan. Valitettava tosiasia kun on, että lastenlapset eivät vanhainkodissa vieraile, kyllä sinne tulevat ne kuorokaverit ja vanhat ystävät.
Olen töissä palvelutalossa, jossa on noin 40 vanhusta. Heistä yli puolella on lastenlapsia. Tänä pääsiäisenä kolmelle (3) on tulossa lapsenlapset käymään tai ovat jo käyneet. Sen sijaan entiset naapurit, jopa koulukaverit ovat vierailleet. Kannattaa siis panostaa omiin ihmissuhteisiin eikä lastenlapsiin, jos ei halua olla vanhana yksin.
[/quote]
Aijaa.. Minun suvussani ollaan kyllä pidetty huolta vanhemmistamme, ja minulla ja serkuillani oli hyvin läheiset välit isovanhempiimme.
Pääsiäismunat ja pienet lahjat jouluna/synttärinä oli vain bonusta, mutta kivaa bonusta varsinkin pienille =)
Ja ei se nyt pelkästään niistä pääsiäismunista johtunut, mutta kyllä me kaikki siellä vierailimme lapsina, teineinä ja vieläpä aikuisinakin niin kauan kunnes isovanhempamme kuolivat, sairaalassakin kävi päivittäin joku meistä.
Ei ollut ehkä velvollisuuksia suuntaan tai toiseen, sen sijaan oli rakkautta ja halua auttaa/antaa/ilahduttaa.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 18:39"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 18:08"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 17:58"]
Pitääkö nykyisin lapsenlapset palkita siitä, että tulevat käymään? Täytyy olla pääsiäismunia, tarroja jne. siksi, että se lapsenlapsi saapuu?
Itse kyllä loukkaantuisin, jos miniä toisi leipomuksensa mukanaan, kun tulevat sovitusti kahville. Ehkä siksi isovanhemmat eivät muista lapsenlasta, koska miniä "muistaa" heitä niin kovin hanakasti.
[/quote]
Kyllä silloin kun minä olin lapsi, niin isovanhemmat muistivat meitä kaikkia, ja minulla on serkkuja paljon.... Että sinulta kysyisin että nykyisinkö isovanhempien ei tarvitse muistaa lapsenlapsiaan esim. pääsiäismunilla jne?
Tämä menee minusta siihen samaan että nykyajan isovanhemmat eivät jaksa hoitaa lapsenlapsiaan (enkä tarkoita että joka viikonoppu pitäisi ottaa hoitoon, vaan edes silloin tällöin pari tuntia illalla) koska on niin paljon omia juttuja, nykyajan vanhemmat tahtovat viettää laatuaikaa keskenään kun omat lapset ovat aikuisia, nykyajan isovanhemmilla ei ole mitään velvollisuuksia enää. Mutta siitä jaksetaan kyllä valittaa jos lapsenlapsia ei tuoda kylään tasaisin välein....
[/quote]
Ei, nykyisin isovanhempien ei tarvitse ostaa lapsenlapsia, kuten 70-luvulla tehtiin. Silloin suklaamunia ei saanut kympillä kymmeniä eikä niitä myyty joka kaupassa tarjouksessa kuukausitolkulla, vaan ne olivat oikeasti sesonkituote ja vieläpä kohtalaisen hintava sellainen.
Isovanhemmilla ei ole mitään velvollisuuksia lapsenlapsia kohtaan! Ei juridisia, ei moraalisia, ei eettisiä. He voivat valita, miten elävät. Monet isovanhemmat valitsevat sen, että ovat lastenlasten kanssa tekemisissä, mutta eivät luovu omasta elämästään, ystävistään ja harrastuksistaan. Valitettava tosiasia kun on, että lastenlapset eivät vanhainkodissa vieraile, kyllä sinne tulevat ne kuorokaverit ja vanhat ystävät.
Olen töissä palvelutalossa, jossa on noin 40 vanhusta. Heistä yli puolella on lastenlapsia. Tänä pääsiäisenä kolmelle (3) on tulossa lapsenlapset käymään tai ovat jo käyneet. Sen sijaan entiset naapurit, jopa koulukaverit ovat vierailleet. Kannattaa siis panostaa omiin ihmissuhteisiin eikä lastenlapsiin, jos ei halua olla vanhana yksin.
[/quote]
Lisään muuten vielä että minäkin olen töissä palvelutalossa, siellä vierailee paljon lapsenlapsia omien lastensa kanssa.
Onkohan sitten kulttuuriero niin suuri?
Suomalaiset vs. suomenruotsalaiset.....
Mun miehen isä on kuollut, mutta äiti hyvissä voimissa ja rientää eläkeläisten kerhosta toiseen ja risteilyiltä etelänmatkoille, mutta aikaa ei ole lähettää edes synttärikorttia meidän lapsille. Miehen siskonlapset sensijaan saavat niin aikaa kuin lahjojakin. Kouluikäiseni jo kerran kysyikin miksi Eila-mummo ei koskaan tuo hänelle ja veljelle tuliaisia, mutta serkut saavat aina. Taitaa vain olla niin, että jotkut mummot pitävät tosisista lapsenlapsistaan enemmän kuin toisista ja olla onnellinen, jos lapsilla on edes joku läheinen isovanhempi, joka haluaa viettää aikaansa heidän kanssaan ja vaikka antaa pienen suklaamunan pääsiäisenä tai munkin vappuna.
Terkut vaan Eilalle xxx-koskelle...
Alue: Aihe vapaa
Olisin onnellinen jos mun vanhemmat olisi tuollaisia. Valitettavasti ovat niitä päinvastaisia, että jopa vaikka kuinka kieltäisi, lapset syötetään siellä pahoinvointiin asti täyteen karkkia ja kakkua ja muuta, ja rakkautta ostetaan roinalla.