Lapsi kutsuu isää nimeltä.. yleistäkin?
Meillä ainoa lapsi, 2v8kk, ja kutsuu isäänsä etunimellä. Onks muilla samanlaista "vaihetta" ollut? Onko tää joku vaihe?
Kun ite puhun lapselle käytän sanaa "isi", mutta muuten kutsun ukkoa omalla nimellään, matkiiko siis vain minua?
Mua sanoo aina äidiksi, vaikka isi kutsuiskin mua nimellä.
Kommentit (12)
Meillä 2-vuotias, joka osaa sanoa: "äidin nimi Maija", "isin nimi Jussi". Joskus sanoo että menen "Maijan" kanssa, kun tarkoittaa menevänsä äidin kanssa. Tämä on enemmän satunnaista, yleensä sanoo "äiti".
Joten en osaa sanoa miten yleistä on, että lapsi kutsuu vanhempaansa etunimellä. Meillä käytössä isi ja äiti ja toisiamme puhuttelemme etunimellä.
Meillä 2 lasta (5 ja 3) ja molemmat kutsuvat meitä vanhempia etunimillä. Isompi aloitti joskus pari vuotiaana käyttämään nimeä eikä ole ohjattukkaan puhuttelemaan "isi" tai "äiti" erityisemmin. Puhutellaan vanhemmat toisiamme etunimillä niin siksi varmaan lapsetkin.
Mulla kahdessakin kaveriperheessä lapsi kutsuu äitiä etunimeltä. Onhan se vähän wierd, mutta kai se sitten johtuu siitä, kun kuulee isän koko ajan kutsuvan äitiä etunimeltä.
Meillä jo koululainen ja kutsuu molempia vanhempia etunimellä, vaikka vanhemmat kyllä lapselle puhuvat toisistaan isänä ja äitinä. Ihan lapsesta itsestä lähtenyt tuo etunimellä kutsuminen.
Luultavasti matkii ja menee ohi.
Meillä pian 3v. lapsi kutsui yhdessä vaiheessa isäänsä etunimeltä. Sitten se jäi pois ja meni taas tovi, kun sama alkoi alusta. Tällä hetkellä kutsuu sekä isiksi että etunimeltä.
Kiitos vastauksista :)
Kaitpa tää menee ohi, vaikkei toki vakavaa olekkaan.
Naurattaa vaan kun miehen vanhemmat kutsuvat toisiaan vieläkin äiskäksi ja iskäksi, vaikka kaikki lapset jo aikuisia, enkä ite oikein jaksais tai varmaan osaiskaan alkaa kutsua miestä aina "isiksi". :D Jos se sillä siis menisi ohi...
Ärsyttää kun omat sukulaiset kauhistuvat ja ihmettelevät kun lapsi kutsuu etunimellä.. yritän siinä sitten sönkätä että no kun ite kutsun niin matkii jnejne..
En tätä aikaisemmin ollut koskaan kuullut tälläisestä.
Meillä tuo ei ole mennyt ohi; lapsi on nyt 10 ja sitkeästi kutsuu isäänsä etunimeltä. Minua hän taas kutsuu äidiksi. Eipä tuossa mitään, mutta se vähän välillä häiritsee, että joku voi luulla ettei hänen isänsä ole hänen isänsä vaan äidin eli minun uusi mies. Sellaisiakin perheitä tietenkin on eikä niissä ole vikaa, sanottakoon se tässä, mutta kun meidän tilanne ei ole se niin en soisi ihmisten niin olettavan.
Vähän aiheen ohi, mutta pikkuveljeni käytti äidistä joskus nimeä "äitees". Nimi juontui siitä, että isäni tapasi viitata äitiin lapsen äitinä ja Pohjanmaalla kun ollaan, "äitisi" on tietty "äitees".
Eiköhän sen ikäinen vielä harjoittele kielen kiemuroita ja käsitteitä. Ihan normaalia siis. Meilläkin 3,5v sanoo välillä meitä molempia etunimeltä, olen hänelle snonut että sano "äiti" vaan.
Minä! En ole koskaan sanonut isäksi, vaikka ihan ydinperheessä asuttiin. Sanon edelleen etunimellä. Äitinikin kutsuu miestään etunimellä ja ajattelen että olen häneltä kopioinut. Oikein hyvä hsuhde minulla on isääni!
Kyllä meilläkin sekä 2 v että 5 v välillä kutsuu isäänsä etunimeltä, useimmiten isäksi kuitenkin.
Eiköhän se ole äidin esimerkki, joka tarttuu; itse kun huutelen miehen nimeä kovaäänisesti yhtenään, niin ihmekös tuo, että lapset perässä.