Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä voimaa eroamiseen?
26.03.2013 |
Kun kaikki on teoriassa hyvin mutta käytännössä ei? Olen jo kaksi vuotta yrittänyt pitää hengissä suhdetta joka on jo ohi. Mieheni on hyvä tyyppi ja paras ystäväni, mutta ei rakastettuni. Hänessä ei ole niitä piirteitä, joita kaikkein eniten puolisossa kaipaan. Vaatimuslistani ei ole pitkä eikä kohtuuton, minulle riittäisi jo se, että keskusteltavaa riittäisi ja olisi edes yksi yhteinen harrastus tai muu mielenkiinnon kohde. Nyt tunnen olevani suhteessa henkisesti yksin. Ja oikeastaan muutenkin, sillä mieheni on töiden takia paljon poissa kotoa.
Olen vielä nuori joten varmaan löytäisin jonkun toisen, mutta tuntuu todella raskaalta ajatukselta että pitäisi luopua tästä pitkästä parisuhteesta, ja aloittaa aivan alusta jonkun tuntemattoman kanssa. Ja mikä vielä pahempaa, entä jos ketään uutta ei löydykään koskaan.
Mitä neuvoisitte? Olen siis parisuhteessa miehen kanssa, joka ei täytä ihannemieheni vaatimuksia juuri missään asiassa, mutta joka on silti ihmisenä oikein mukava ja hyvä. Soudan ja huopaan asian kanssa jatkuvasti, ja se alkaa käydä raskaaksi. Välillä päätän että nyt otan itseäni niskasta kiinni ja hoidan tämän suhteen kuntoon, mutta pian ollaan jo lähtöpisteessä. Silti mieheni on se, johon luotan maailmassa eniten ja josta välitän syvästi.
Mieheni tietää että minulla on tällaisia tunteita, mutta hänen mielestään meillä menee tarpeeksi hyvin. Hän ei kai kaipaa samoja asioita kuin minä.
Kommentit (4)
ilmeisesti et ole valmis henkisesti eroon koska et ole valmis toimimaan. Itse haudoin eroa huonosta suhteesta monta vuotta ennenkuin olin tarpeeksi valmis tekemään asian eteen muutakin kuin vain miettimään.
olisiko jonnninlainen tauko mahdollinen eikä lopullinen ero.- Ulkopuolisena kuulostaa että sinulla on ihana ja luotettava mies ja toivon että harkitsetkin tarkkaan ennenkuin hänestä luovut. Täydellistä parisuhdetta lienee olekaan ja itse pettämisen jja väkivallan kokeneena osaan arvostaa luottamusta ja kiltteyttä ja turvallisuutta. Ne on pitkässä saatossa tärkeitä asioita ne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 21:02"]
ilmeisesti et ole valmis henkisesti eroon koska et ole valmis toimimaan. Itse haudoin eroa huonosta suhteesta monta vuotta ennenkuin olin tarpeeksi valmis tekemään asian eteen muutakin kuin vain miettimään.
olisiko jonnninlainen tauko mahdollinen eikä lopullinen ero.- Ulkopuolisena kuulostaa että sinulla on ihana ja luotettava mies ja toivon että harkitsetkin tarkkaan ennenkuin hänestä luovut. Täydellistä parisuhdetta lienee olekaan ja itse pettämisen jja väkivallan kokeneena osaan arvostaa luottamusta ja kiltteyttä ja turvallisuutta. Ne on pitkässä saatossa tärkeitä asioita ne
[/quote]
Olen harkinnutkin todella tarkkaan, ja arvostan miestäni kyllä todella paljon. En vain ole niin onnellinen hänen kanssaan kuin tunnen voivani olla jonkun sellaisen kanssa, joka ymmärtää minua paremmin ja jota minun puheeni ja harrastukseni eivät kyllästytä. Se vain on ongelmana, etten pysty tekemään lopullista päätöstä, vaikka jo muutaman vuoden olen eroa harkinnut.
-ap
Mulla täysin sama tilanne! Erona vaan se, että mies yrittää oikeesti keskustella mun kanssa kaikesta ja on jotenkin paljon enemmän tässä suhteessa kuin minä. Mutta me ei vaan järjellä ajateltuna sovita yhteen eikä yhteistä tulevaisuutta ole; arvot, harrastukset, mielenkiinnonkohteet ja kaveripiirit ovat täysin erilaiset.
Oon koittanu kerää rohkeutta, mutta hirveen vaikeelta tuntuu. En halua satuttaa ihmistä joka on mulle maailman tärkein, mutta nykyään tosiaan vaan ystävänä :( ollaan seurusteltu 6 vuotta ja oon vasta 24, en vaan anna ittelleni anteeksi jos jään loppuelämäksi tällaiseen OK - suhteeseen.
Alue: Aihe vapaa
Voimia varmasti löytyy riittävästi siinä vaiheessa, kun olet varma asiasta, että mitä teet.