Oltiin tauolla syömässä, lapseni tilasi kassalta
jauhelihapitsan pannupitsana. Kassatyttö vastasi " Ei meil oo kuin bolognese tavallisella tai paksulla pohjalla"....
Juu. Minä sitten ohjeistin hätääntynyttä lastani että bolognese ON jauheliha ja paksu pohja lienee pannupitsa ( mikä kyllä luki ihan paikan tauluissakin).
Kiva kun arka alakoululainen kerää kaiken rohkeutensa ja sitten on tommonen tampio kassalla.
( ja sitten kaikenlisäksi meille tuotiin ensin pollo americana... taitaa olla lomasijaiset vasta koulutusessa)
Kommentit (14)
No kun ei ole provo. Lapseni ei tiedä mikä on bolognese ( no nyt tietää) mutta sitä ihmettelin ettei kassatyttö tiennyt... vai oliko tuo esim. ekaa päivää kassalla ja méni pasmat sekaisin.
Pointti oli se, että itse tilauksen tekeminen oli tuolla lapselleni tosi iso juttu, ja nyt kun uskalsi ja se menikin tavallaan pieleen..
no, kunhan purin harmistustani.
Sunko mielestä bolognese = jauheliha ?
Koita hyvä ihminen olla ottamatta harmia tuollaisista asioista, niin lapsesikin pääsee epävarmuudestaan. Jos hermoilet noin pienistä jutuista, niin ei ihme, että on arka.
Kassahan sanoi ihan oikein. Nyt minäkin sen tiedän, tilasin meinaan lapselle bolognesepitsan kun luulin jauhelihaksi, pöytään tuli pitsa jossa lillui jotain porkkanoitakin.
kai sä itse tiedät, että jauhelihapizza ja bolognesepizza ei välttämättä ole sama asia. Usein jauhelihapizza on murujauhelihaa, eikä bolognesekastiketta.
Olen aikuinen mies enkä tiedä mikä on bolognese pitsa. Kyllä ehkä joskus olen syönyt, en tiedä, mutta en osaisi kertoa mitä odottaisin pöytään, jos kassalla sanoisin bolognese pitsa kiitos. Toki jos niitä myisin, niin eri asia.
Minä ymmärrän harmistuksen, ap. Olen itsekin ollut ujo lapsi, ja nyt oma lapseni on samalla tavalla arka. Tuollaiset ruuantilaamisen harjoittelut ym. ovat tosi iso juttu hänelle. Jännittää etukäteen, mutta on tosi iloinen, jos on selviytynyt jostakin uudesta tilanteesta itse ja kivasti.
Luulisi kenen tahansa ymmärtävän käyttäytyä hieman ymmärtäväisemmin, puhua selkeämmin termein ja kiltisti, kun vastassa on lapsi. Pelkkä äänensävykin vaikuttaa tilanteeseen. Voin niin hyvin kuvitella, jonkun teinipimun honottamassa tärkeilevänä ja katsomassa nenänvarttaan pitkin, kun lapsi ei ehkä osaakaan tilata pitsaa just sillä oikealla nimellä.
Just sellainen näsäviisastelija-tyyppi, joka vaikka vanhuksen tilatessa 'kapusiino-kahvia' ei vaan millään halua ymmärtää, mistä on kyse, vaan tympeästi ilmoittaa ettei sellaista ole olemassa, tai enintään ilkeästi korjaa lausumistavan mahdollisimman nolaavalla ja asiakkaan älyä vähättelevällä tavalla..
Tylsää :( Mutta onneksi lapset unohtavat tällaiset yleensä aika nopeasti. Enemmän me äidit koemme ahdistusta kohtelusta.
Paitsi lapset EI aina unohda tollaista, saattaa 15 vuoden kuluttuakin vielä potea huonoa ja nolostuttavaa fiilistä vastaavien asioiden takia. Etenkin jos on ARKA LAPSI/TULEVA ARKA AIKUINEN.
No mitä ihmettä muuta sen kassan olisi pitänyt sanoa????
Mutta eihän bolognese ole sama asia kuin jauheliha
Olisko sun kannattanut ensin tutustua valikoimaan ja sit neuvoa lasta tilaamaan oikein. On hankalaa tilata jauhelihapitsaa pannupitsana, joas sitä ei ole edes myynnissä.
Mitä varten teette tilaamisesta niin suuren jutun, että lapset alkavat stressata siitä? Älkää pistäkö lasta tilaamaan jos se ei halua.
Joka pitseriassa jossa itse olen käynyt ja tilannut omavalintaan jauhelihan, tulee se yleensä kastikkeena, harvassa paikassa muruna. Eli karkeasti voisi yleistää, että jauheliha tulee pitsaan ihan kyseisen paikan käytännön mukaan, ei sen mukaan, että bologneese on kastike ja jauheliha muruja :D
Onpa huono provo. Jopa meidän lapset tietää mikä ero on jauhelihapizzalla ja bolognesekastikkeeseen tehdyllä. Jälkimmäistä ne ei suostu syömään.