Lue keskustelun säännöt.
Loppuraskaus ja miehen työmatkat
12.03.2013 |
Menikö överiksi äsken? Olemme juuri muuttaneet todella kauas Suomesta, meillä on alle 2-vuotias lapsi ja olen raskaana vko 33. Koska olemme olleet täällä vasta vähän aikaa, meillä ei ole turvaverkkoa, joka auttaisi. Jo aiemmin olemme miehen kanssa sopineet, että pidemmät, 3-4 päivää kestävät, työmatkat naapurimaahan loppuvat ja että hän tekee vain päivän pituisia matkoja isyyslomaan asti. Mies lähti siis juuri viimeiselle pidemmälle matkalle ja minä jäin jälleen huolehtimaan taaperosta yksin.
Äsken mies sanoi, että hänellä olisi tärkeä kokous Suomessa, pitkän lentomatkat päässä. Matka kestäisi 2,5 vuorokautta. Se osuisi rv 36 kohdalle. Olen tosi väsynyt, vastuu lapsesta painaa ja hormonit varmaan hyrräävät. Menin ihan lukkoon, minkä jälkeen totesin, että ei käy, ei missään nimessä. Mitä jos synnytän yksin, minne lapsemme joutuu, mitä jos jotain tapahtuu, kun hän on poissa maasta? Saamme apua Suomesta vasta lasketun ajan aikoihin.
Silti mies vielä yritti vääntää, että kokous on tärkeä ja että töissä ei näitä asioita ymmärretä. Ja sitten hän lähti - työmatkalle siis. Olin aivan rikki (onneksi lapsi nukkuu), olen itkenyt varmaan puoli tuntia putkeen. Mitä itse olisitte tehneet? Olisiko pitänyt sanoa ok? Nyt hermostuttaa taas olla perjantaihin asti vastuussa yksi lapsesta, olo on aika tukala ja yöllä en enää saa nukutuksi.
Kommentit (23)
Miksi te muutitte nyt ulkomaille? Miksi et voinut jäädä synnytykseen asti Suomeen ja muuttaa sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei varmaan onnistu enää rv33 muuttaminen Suomeen jos lentomatkakin on pitkä niin tuskin maakuljetus on edes mahdollinen.
Sun pitää nyt vaan hankkia se tukiverkko. Ihan varmasti löydät jonkun, joka hoitaa esikoista kun olet synnyttämässä, jos se nyt osuu miehen työmatkan päälle.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 08:47"]
No ei varmaan onnistu enää rv33 muuttaminen Suomeen jos lentomatkakin on pitkä niin tuskin maakuljetus on edes mahdollinen.
[/quote]
Miksi lentäminen ei onnistu noilla viikoilla?
Miehen työ alkoi täällä 1,5 kk sitten, eli olisimme olleet erossa useamman kuukauden. En voi lentää enää ja näin pitkille lennoille ei pääse enää raskaana ollessa. Riskit ovat liian suuret, joten lentoyhtiö kieltää lennot. Olisin joutunut olemaan Suomessa lapsen kanssa 3kk yksin ja vastasyntyneen kanssa, kunnes olisi ollut tarpeeksi iso lentämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pysty enää liikkumaan paljon, en ainakaan tässä ilmastossa, eikä turvaverkkoa luoda muutamassa viikossa. Kaikki voimat menevät lapsen kanssa. En voisi jättää lasta kenellekään muutaman viikon tuntemisen jälkeen.
No, hyvinpä olette hoitaneet muuton ja ajoituksen...
Mutta kysymys, voiko mies kieltäytyä työmatkoista? Mitäs se työnantaja tuumaa? Eikö pelota, että jos kieltäytyy, tulee kenkää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 08:51"]
Miehen työ alkoi täällä 1,5 kk sitten, eli olisimme olleet erossa useamman kuukauden. En voi lentää enää ja näin pitkille lennoille ei pääse enää raskaana ollessa. Riskit ovat liian suuret, joten lentoyhtiö kieltää lennot. Olisin joutunut olemaan Suomessa lapsen kanssa 3kk yksin ja vastasyntyneen kanssa, kunnes olisi ollut tarpeeksi iso lentämään.
[/quote]
Kyllä sä vielä opit, että miehellä työ ja ura menee kaiken muun edelle, kuten esim. koko perheen hyvinvoinnin.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 08:53"]
En pysty enää liikkumaan paljon, en ainakaan tässä ilmastossa, eikä turvaverkkoa luoda muutamassa viikossa. Kaikki voimat menevät lapsen kanssa. En voisi jättää lasta kenellekään muutaman viikon tuntemisen jälkeen.
[/quote]
No ota se sitten synnytykseen mukaan. Haloo, kyllä se vajaa parivuotias nyt pärjää kenen vaan kanssa sen aikaa mitä sulla menee synnytyksessä / mies palaa reissuiltaan. Tuskin siitä uuden duunin aloittaneesta miehestä on paljon muutenkaan apua odotettavissa. Mitä jos kutsut jonkun teille Suomesta oottamaan synnytystä ja hoitamaan esikoista? Äitisi, anoppisi, siskosi, hyvän ystävän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten mainitsin, meille on lasketun ajan kohdalla tulossa apua Suomesta. Me ajoitimme muuton tänne työn mukaan, emme siis itse hingunneet tänne juuri tällaisella hetkellä, vaan työ vei ja sen mukana mentiin. Ihme sakkia täällä.
Kyllä kaksivuotias pärjää kenen kanssa vaan, haloo itsellesi, mutta minä en äitinä jätä häntä kenelle vaan, näetkö eron? Hoitajaan pitäisi voida _luottaa_. Kuka tietää varmaksi, että synnytys menee nappiin?
Ehdotan, että hommaat lastenhoitajan. Mies on jatkossakaan tuskin kovin paljon paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työ tulee viemään miestäsi tulevaisuudessa vielä enemmän. En näe sulla muuta vaihtoehtoa kuin tutustua nyt ihmisiin siellä ja hankkia se kaveri, johon voit lapsenhoidossa luottaa. On olemassa myös ihan lastenhoitopalveluita, joissa työskentelee koulutetut ihmiset.
Siis, ainoa mitä nyt voit, on palkata se lastenhoitaja, eikö? Ei se mies voi jättää töitään tekemättä vain sen vuoksi, että synnytys saattaa alkaa koska vaan... Eli ryhdistäydy nyt nainen ja toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän tarkoituksena on ottaa lastenhoitaja avuksi. Emme asu kuitenkaan vielä omassa kodissa, vaan väliaikaisessa asunnossa. Kaikki ei mennyt ihan nappiin sen takia, että yliarvioin voimani = en jaksa lähteä lapsen kanssa minnekään pidemmälle. Aion kyllä tutustua paikallisiin suomalaisiin jne., mutta juuri nyt en pysty ja pelkään, että joudun vuodelepoon loppuraskauden ajaksi. Enkä siis voi jättää lasta ihmiselle, jonka olen tuntenut muutaman viikon. Enkä halua synnyttää yksin ollessani, miehen ollessa toisella mantereella. Jos tälle asialle ei voi mitään, jos hän todella lähtee Suomeen työmatkalla vielä tuossa vaiheessa, niin valitettavasti joudun miettimään täällä olon uusiksi ja mahdollisesti lähtemään lasten kanssa takaisin Suomeen.
Miksi teistä tuntuu yksinkertaiselta se, että synnyttäisin vieraassa maassa vieraalla kielellä yksin ja jättäisitte _alle_ kaksivuotiaan yksin lähes tuntemattomalle ihmiselle? Oletteko ehkä itse kokeilleet sitä? ettekö itse toivoisi, että mies olisi synnytyksen aikaan lähellänne?
Ja vielä... miten hitossa ryhdistäydyn, kun en nuku ja voin pahoin lähes koko ajan? Ja lapsesta on pakko pitää huolta 24/ 7.
Kiitos teille, tämä keskustelu on minun osaltani loppu. Ap
Oletus, jos mies ei lähde ja se synntys alkaa, kuka silloin lasta hoitaa? Mies, kun ei ole muita ja sinä edelleen synnytät yksin. Päiväkotia et varmaan koskaan voisi edes harkita lapsellesi?
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 09:23"]
Oletus, jos mies ei lähde ja se synntys alkaa, kuka silloin lasta hoitaa? Mies, kun ei ole muita ja sinä edelleen synnytät yksin. Päiväkotia et varmaan koskaan voisi edes harkita lapsellesi?
[/quote]
Ja tuskin se mies sitä silloinkaan hoitaa kun sen tarvii varmaan olla töissä.
No on ap saanut vastauksia... Tuskin tuossa ajassa löytyy hyvää hoitajaa ja lastentarhoihin on joka paikassa jonotuslistat, ainakin vähänkään parempiin. Kai pointti oli se, et ei halua olla yksin vieraassa maassa, vastuussa pienestä lapsesta ja vielä synnyttää samanaikaisesti? minusta tuossa ei ole mitään outoa.
No on ap saanut vastauksia... Tuskin tuossa ajassa löytyy hyvää hoitajaa ja lastentarhoihin on joka paikassa jonotuslistat, ainakin vähänkään parempiin. Kai pointti oli se, et ei halua olla yksin vieraassa maassa, vastuussa pienestä lapsesta ja vielä synnyttää samanaikaisesti? minusta tuossa ei ole mitään outoa.
Mitä jos "muuttaisit" Suomeen vanhempiesi luokse, kunnes vauva on syntynyt, niin sitten palaatte kotiin... Harvoin työmatkoista voi edes kieltäytyä...