Lue keskustelun säännöt.
Otapa kantaa mun suhdeongelmaani! Kun me vietetään miehen
24.02.2013 |
kanssa iltaa kotona yhdessä (tarkoituksella siis), mä haluaisin, että se jatkuisi yhtenäisenä sänkyyn ja rakasteluun ja yhdessä nukahtamiseen asti.
Esim. eilen katsoimme leffan, söimme vähän herkkuja ja olimme toistemme kainalossa. Elokuvan jälkeen mies halusi lähteä tupakalle. Hän viipyy siellä min. puoli tuntia, eilenkin melkein tunnin, kun kävelee ajatuksissaan ja saattaa polttaa toisenkin. Yleensä on ainakin tunnin. Siinä ajassa mä ehdin käydä netissä, lukea ja siirtyä jo ihan toiselle vaihteelle, kauas romantiikasta. Eilenkin ehdotin miehelle, että käy nyt ennen leffaa, niin tarvitse enää lähteä ja katkaista iltaa. Ei käynyt. Mä en kuulemma ymmärrä hänen tarpeitaan.
No, tein sitten niin, että kun mies tuli kotiin, kerroin että koska hän lopetti yhteisen illan, olen aika lailla toisenlaisissa tunnelmissa. Kysyin makuuhuoneeseen hankkiutuessa, että haluaako hän jatkaa iltaa yhdessä. Toki halusi. Sanoin, että mun pitää ensin lukea jonkin aikaa, puolesta tunnista toiseen, ja sitten mulla on taas aikaa miehelle. Mies kävi välillä makuuhuoneen ovella kyselemässä, vieläkö haluan lukea. Lopulta hän nukahti sohvalle. Eli ei seksiä. Toivoin, että mies tajuaisi, mitä hän multa odottaa. Ehkä vähän
Niin, pitääkö mun hyväksyä se, että mies pitää taukonsa milloin häntä huvittaa, ja yrittää vire yllä, kunnes miestä huvittaa tulla takaisin? Vai pitääkö miehen ottaa kokonaisuus huomioon ja tajuta, että yhteistä iltaa ja vaimoa ei voi välillä laittaa pauselle?
tajusikin.
Kommentit (78)
[quote author="Vierailija" time="24.02.2013 klo 20:21"]
Tosi outoa, että mies sitten on niin kauan siellä tupakalla jos tietää, että ap:n fiilikset laskee. Valitsee siis mielummin pitkän tupakkahetken kuin seksin naisensa kanssa. Kyllä mä ainakin loukaantuisin jos mies ei ymmärrä asiaa. Miksei mies voi käydä pikaisesti tupakalla jos siellä on pakko käydä. Jotenkin tuntuu, että mies on menettämässä kiinnostustaan tai jotain muuta on taustalla...
[/quote]
Ei mies ole menettämässä kiinnostustaan, tietääkseni. Mä olen ajatellut, että en halua kieltäytyä seksistä. Mutta olisihan se molemmille varmasti vieläkin parempaa, jos en aloittaisi pikaisesti viileistä tunnelmista. Nyt vaan ei enää huvita mukautua miehen itsekeskeisyyteen. Jos mies joustaisi, hän voittaisi. Taidanpa vielä siitä muistuttaa miestä.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettekö te voi sopia kellonaikaa x jolloin alkaa touhut ja kumpikin tekee sitä ennen mitä tykkää?
[quote author="Vierailija" time="24.02.2013 klo 21:06"]
Ettekö te voi sopia kellonaikaa x jolloin alkaa touhut ja kumpikin tekee sitä ennen mitä tykkää?
[/quote]
Minä voin, mies ei. Aion kyllä puhua hänelle asiasta vielä, tänään.
-ap
en ole jaksanut lukea kaikkia viestejä, mutta kun tämä on vauva-aiheinen foorumi, niin ehkä yritätte vauvaa ja miestä saattaa se ahdistaa? Ehkä kun tietää että odotat elokuvan jälkeistä hässimistä, niin hän ei pidä järjestetystä seksihetkestä, vaan ehkä haluaa ulos/pois tilanteesta ja odottaa että ehkä sinäkin unohdat asian? Jos mies nukahtaa sohvalle, niin ehkä hän ei tosiaan ollut kovin jyystömielialassa, tosin en tiedä millainen luonne itse olet, oletko esim tyyliin "luen makuuhuoneessa, mene sinä mies olkkariin kunnes olen lukemiseni suorittanut loppuun!! läsnäolosi häiritsee minua!!" vai miten, mutta kuitenkin pointtina, että miestä saattaa ahdistaa kun on tollaista suorituspohjaista touhua teillä vauvan hankinnan vuoksi?
Kaikki olette olleet yhdessä? Meillä liitto kestänyt 18v. ja kummatkin tekee mitä tykkää ja milloin tykkää. Jotenkin tuntuu että teillä on jotenkin vaikeaa kaikki. Ihme säätämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.02.2013 klo 21:51"]
Kaikki olette olleet yhdessä? Meillä liitto kestänyt 18v. ja kummatkin tekee mitä tykkää ja milloin tykkää. Jotenkin tuntuu että teillä on jotenkin vaikeaa kaikki. Ihme säätämistä.
[/quote]
Te olettekin jo toisiinne kyllästyneitä ettekä välitä, missä toinen huitelee, kun yksin on parempi. Kannattaako sillä tulla leuhkimaan.?
Ittellä kyllä kävi samoin kuin aiemmalla kirjoittajalla: tupakoijan kanssa ei homma toiminut. Syöpäkääryle meni minun ohi tärkeysjärjestyksessä (ja siis nimenomaan se rituaali, joka tupakointiin liittyy), oli hyvin samankaltaisia tilanteita kuin aloittajalla, ja parin vuoden jälkeen olin ihan kypsä. Kaikki tarttee omaa aikaa ja yksinolon hetkiä, mutta tupakointi ja siihen liittyvä toimintatapa aiheuttaa aika poikkeuksellisia henkisiä "tarpeita", joille polttaja antaa tajuamattaan liian korkean arvon omassa tarvehierarkiassaan. Aamulla nautinnollinen kahvi ja tupakka, kesken työpäivän ihana rentoutumishetki mukavien kavereiden kanssa ulkosalla tupakki suupielessä, illalla oma hetki kävelyllä jne...
On hankala saada toista tajuamaan, että tämä on mennyt terveen itsekkyyden rajan yli sairaalloiseen itsekkyyteen, kun hän ei itse koe voimakkaana taustalla vaikuttavaa kemikaaliaddiktiota, vaan yhdistää "tarpeensa" näihin mukaviin hetkiin. Ajattelepa noita samoja mukavia hetkiä mutta ilman tupakkaa, niin yllättäen ei olekaan mikään pakko lähteä kesken minkään tärkeän niitä toteuttamaan. Se on se addiktio kuitenkin siellä pohjalla, joka siitä pakon tekee. No taisteltuani ykköspaikasta tupakin kanssa tarpeeksi pitkään oli lähdettävä.
AP:lle: voipi olla, että joudut joko hyväksymään tupakan sinua korkeammaksi voimaksi ja siihen liittyvät lieveilmiöt samalla, tai sitten miehellä on valinnan paikka. Ainakin saisi ihan tosissaan todistaa sanoin ja teoin sen että sinä olet se ykkönen, vaikkei kokonaan lopettaisikaan polttamista. Onnea teille jatkossa, ei muutoin hyvää suhdetta ole koskaan mukava hukkaan heittää mokoman savupötkön takia! Toivottavasti teillä ei käy kuten meillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, ymmärrän täysin potutuksesi ja sen, että fiilikset esim. seksiin menevät, jos toinen on itsekkäästi noin kauan pois. Mutta sitä en ymmärrä, että miksi siitä yhteisestä "parisuhdeajasta" on tehtävä niin juhlallinen, jäykkä, joustamaton ja ennalta johonkin aikatauluun sidottu asia? Kuulostaa aika ahdistavalta minusta, ehkäpä miehesikin kokee parisuhdeajan enemmän välttämättömänä pakkona, jota kestää vain tulossa olevan seksin takia, kuin siksi, että todella viihtyisi seurassasi.
Miksi ette voisi olla spontaanimpia? Onko esim. seksiin ryhdyttävä aina saman kaavan mukaan? Tyyliin: illallinen: 1 h, leffan katselua sohvalla: 1,5 h, halimista ja pussailua sohvalla: 30 min, sukupuolielinten pesu vessassa: 10 min, siirtyminen makuuhuoneeseen & rakastelu: 20 - 50 min. Kuuloistaisi kamalalta ja rajoittavalta!! Selvästi teillä on joku ongelma, mutta molemmilla lienee peiliin katsomisen paikka.
[quote author="Vierailija" time="24.02.2013 klo 22:44"]
Ap, ymmärrän täysin potutuksesi ja sen, että fiilikset esim. seksiin menevät, jos toinen on itsekkäästi noin kauan pois. Mutta sitä en ymmärrä, että miksi siitä yhteisestä "parisuhdeajasta" on tehtävä niin juhlallinen, jäykkä, joustamaton ja ennalta johonkin aikatauluun sidottu asia? Kuulostaa aika ahdistavalta minusta, ehkäpä miehesikin kokee parisuhdeajan enemmän välttämättömänä pakkona, jota kestää vain tulossa olevan seksin takia, kuin siksi, että todella viihtyisi seurassasi.
Miksi ette voisi olla spontaanimpia? Onko esim. seksiin ryhdyttävä aina saman kaavan mukaan? Tyyliin: illallinen: 1 h, leffan katselua sohvalla: 1,5 h, halimista ja pussailua sohvalla: 30 min, sukupuolielinten pesu vessassa: 10 min, siirtyminen makuuhuoneeseen & rakastelu: 20 - 50 min. Kuuloistaisi kamalalta ja rajoittavalta!! Selvästi teillä on joku ongelma, mutta molemmilla lienee peiliin katsomisen paikka.
[/quote]
En muistaakseni ole kirjoittanut noin. Älä viitsi keksiä itse. Ei kyse ole vain seksistä vaan yhdessä olosta. Ilta voi olla hyvä ilman seksiäkin, mutta ilta ei ole hyvä, jos toinen pomppaa ylös ja sanoo käyvänsä tupakalla ja tulevansa kohta eli tunnin päästä kuten eilen. Kyse oli suunnitellusta, harvinaisesta yhteisestä vapaaillasta. Meillä ne päättyvät näin. On meillä spontaania seksiä, mutta meillä ei koskaan ole spontaania yhteistä vapaa-aikaa. Ei koskaan. Voi olla vaikea ymmärtää, jos tekee normaalia yhdeksästä viiteen työtä.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.02.2013 klo 18:59"]
Olen seurustellut kerran sellaisen miehen kanssa, joka tupakoi. Juuri tuollaisista syistä hommasta ei tullut mitään. Voin suoraan sanoa, että tupakoinnilla (tai sen vaikutuksella ajankäyttöön ja elämän tärkeysjärjestykseen) oli suurin merkitys eroomme tai siihen, että en halunnut jatkaa suhdetta. Mies oli fyysisesti ja henkisesti niin riippuvainen tupakasta, että se meni aina kaiken muun, myös minun, edelle. Juuri samanlaisia yhteisen illan keskeytyksiä. Kerran hän sinnitteli vielä seksin ajan, suunnilleen heti lauettuaan yritti saada luvan polttaa sisällä asunnossa, kun en antanut polttaa, ryntäsi alastomana (!) kerrostalon alaovelle polttamaan..
Opin tästä sen, että en ole enää ryhtynyt suhteeseen tupakoitsijoiden kanssa.
[/quote]
TÄYSIN SAMOIN!!!!!!!!!!!!!!! Jos tupakka kerran on niin tärkeää että vaimo unohtuu, niin parempi todeta ett "pidä tunkkis" ja lähteä eriteille. Tupakoitsijat on ylipäätäänkin melkoisen itsekkäitä ihmisiä, ei nyt ihan kaikki, mut hyvin suuri osa!
54 vastaa ap:lle: Joo, en väittänytkään, että teillä homma menisi JUST niin. Se oli itse keksitty ja aika äärimmäinen esimerkki siitä, millaista yhteisen ajan liiallinen ohjelmointi ja suunnittelu voisi pahimmillaan olla.
Olen samaa mieltä, että yhteistä parisuhdeaikaa pitää olla ja jos teillä ei sitä normaalisti spontaanisti ole, niin se on tietysti kovin ikävää. Oma käsitykseni vain on, että siinä vaiheessa, kun naisen pitää sitä yhteistä aikaa vaatimalla vaatia, niin peli on lähes aina jo menetetty. Ketään ei voi väkisin pakottaa viihtymään toisen seurassa, sen pitää lähteä omasta halusta. Sori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.02.2013 klo 23:14"]
54 vastaa ap:lle: Joo, en väittänytkään, että teillä homma menisi JUST niin. Se oli itse keksitty ja aika äärimmäinen esimerkki siitä, millaista yhteisen ajan liiallinen ohjelmointi ja suunnittelu voisi pahimmillaan olla.
Olen samaa mieltä, että yhteistä parisuhdeaikaa pitää olla ja jos teillä ei sitä normaalisti spontaanisti ole, niin se on tietysti kovin ikävää. Oma käsitykseni vain on, että siinä vaiheessa, kun naisen pitää sitä yhteistä aikaa vaatimalla vaatia, niin peli on lähes aina jo menetetty. Ketään ei voi väkisin pakottaa viihtymään toisen seurassa, sen pitää lähteä omasta halusta. Sori.
[/quote]
Me vietettiin miehen toivomaa ja suunnittelemaa iltaa eilen.
-ap
[quote author="Vierailija" time="24.02.2013 klo 18:59"]
Olen seurustellut kerran sellaisen miehen kanssa, joka tupakoi. Juuri tuollaisista syistä hommasta ei tullut mitään. Voin suoraan sanoa, että tupakoinnilla (tai sen vaikutuksella ajankäyttöön ja elämän tärkeysjärjestykseen) oli suurin merkitys eroomme tai siihen, että en halunnut jatkaa suhdetta. Mies oli fyysisesti ja henkisesti niin riippuvainen tupakasta, että se meni aina kaiken muun, myös minun, edelle. Juuri samanlaisia yhteisen illan keskeytyksiä. Kerran hän sinnitteli vielä seksin ajan, suunnilleen heti lauettuaan yritti saada luvan polttaa sisällä asunnossa, kun en antanut polttaa, ryntäsi alastomana (!) kerrostalon alaovelle polttamaan..
Opin tästä sen, että en ole enää ryhtynyt suhteeseen tupakoitsijoiden kanssa.
[/quote]
Niinkun itse olisin tuon kirjoittanut, niiin tuttua niin tuttua! Tupakka menee äijällä KAIKEN edelle.. Tupakka tulee aina ensin..Läheisyyden hetket loppuu kun seinään, koska on saatava TUPAKKAA ja sillä sekunnilla tai alkaa räyhääminen! Tämä tappaa suhteemme kohta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, sitten sulla kyllä on harvinaisen typerä ja itsekäs mies! Toivottavasti oma havainnollistuksesi auttoi. Jos ei, eikä puhettakaan kuuntele, niin en suosittele tekemään moisen tapauksen kanssa lapsia. Ellei teillä ole niitä jo...
[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 20:05"]
Kaada itsellesi lasi viiniä ja ota suklaata, menee tunti nopeesti.
[/quote]
Näin ne avio-ongelmat poistuvat: tissuttelemalla ja suklaata syömällä.
Mitä se tekee kävelyllä??? Sillä on toinen nainen ja soittelee sille!
[quote author="Vierailija" time="24.02.2013 klo 16:36"]
kanssa iltaa kotona yhdessä (tarkoituksella siis), mä haluaisin, että se jatkuisi yhtenäisenä sänkyyn ja rakasteluun ja yhdessä nukahtamiseen asti.
Esim. eilen katsoimme leffan, söimme vähän herkkuja ja olimme toistemme kainalossa. Elokuvan jälkeen mies halusi lähteä tupakalle. Hän viipyy siellä min. puoli tuntia, eilenkin melkein tunnin, kun kävelee ajatuksissaan ja saattaa polttaa toisenkin. Yleensä on ainakin tunnin. Siinä ajassa mä ehdin käydä netissä, lukea ja siirtyä jo ihan toiselle vaihteelle, kauas romantiikasta. Eilenkin ehdotin miehelle, että käy nyt ennen leffaa, niin tarvitse enää lähteä ja katkaista iltaa. Ei käynyt. Mä en kuulemma ymmärrä hänen tarpeitaan.
No, tein sitten niin, että kun mies tuli kotiin, kerroin että koska hän lopetti yhteisen illan, olen aika lailla toisenlaisissa tunnelmissa. Kysyin makuuhuoneeseen hankkiutuessa, että haluaako hän jatkaa iltaa yhdessä. Toki halusi. Sanoin, että mun pitää ensin lukea jonkin aikaa, puolesta tunnista toiseen, ja sitten mulla on taas aikaa miehelle. Mies kävi välillä makuuhuoneen ovella kyselemässä, vieläkö haluan lukea. Lopulta hän nukahti sohvalle. Eli ei seksiä. Toivoin, että mies tajuaisi, mitä hän multa odottaa. Ehkä vähän
Niin, pitääkö mun hyväksyä se, että mies pitää taukonsa milloin häntä huvittaa, ja yrittää vire yllä, kunnes miestä huvittaa tulla takaisin? Vai pitääkö miehen ottaa kokonaisuus huomioon ja tajuta, että yhteistä iltaa ja vaimoa ei voi välillä laittaa pauselle?
tajusikin.
[/quote]
Et kiihota miestäsi.
Ruma, vanha, lihava. Kävelisin itsekin mielummin.
Minusta ap ei toiminut lapsellisesti. Jos asiasta on jo puhuttu, kenties useampaankin kertaan ja mies jääräpäisesti toimii oman tarpeensa mukaan, niin tuohan nimenomaan havainnollistaa hyvin. Mies joutui odotelemaan, kun ap:n tarve (no tässä tapauksessa keinotekoinen) oli ensin tyydytetty.
En ymmärrä tuota miestä. Mutta ilmeisesti hänkään ei ymmärrä puolisoaan.