Otapa kantaa mun suhdeongelmaani! Kun me vietetään miehen
kanssa iltaa kotona yhdessä (tarkoituksella siis), mä haluaisin, että se jatkuisi yhtenäisenä sänkyyn ja rakasteluun ja yhdessä nukahtamiseen asti.
Esim. eilen katsoimme leffan, söimme vähän herkkuja ja olimme toistemme kainalossa. Elokuvan jälkeen mies halusi lähteä tupakalle. Hän viipyy siellä min. puoli tuntia, eilenkin melkein tunnin, kun kävelee ajatuksissaan ja saattaa polttaa toisenkin. Yleensä on ainakin tunnin. Siinä ajassa mä ehdin käydä netissä, lukea ja siirtyä jo ihan toiselle vaihteelle, kauas romantiikasta. Eilenkin ehdotin miehelle, että käy nyt ennen leffaa, niin tarvitse enää lähteä ja katkaista iltaa. Ei käynyt. Mä en kuulemma ymmärrä hänen tarpeitaan.
No, tein sitten niin, että kun mies tuli kotiin, kerroin että koska hän lopetti yhteisen illan, olen aika lailla toisenlaisissa tunnelmissa. Kysyin makuuhuoneeseen hankkiutuessa, että haluaako hän jatkaa iltaa yhdessä. Toki halusi. Sanoin, että mun pitää ensin lukea jonkin aikaa, puolesta tunnista toiseen, ja sitten mulla on taas aikaa miehelle. Mies kävi välillä makuuhuoneen ovella kyselemässä, vieläkö haluan lukea. Lopulta hän nukahti sohvalle. Eli ei seksiä. Toivoin, että mies tajuaisi, mitä hän multa odottaa. Ehkä vähän
Niin, pitääkö mun hyväksyä se, että mies pitää taukonsa milloin häntä huvittaa, ja yrittää vire yllä, kunnes miestä huvittaa tulla takaisin? Vai pitääkö miehen ottaa kokonaisuus huomioon ja tajuta, että yhteistä iltaa ja vaimoa ei voi välillä laittaa pauselle?
tajusikin.
Kommentit (78)
[quote author="Vierailija" time="24.02.2013 klo 17:59"]
Kurjaa, jos sun mies selkeästi viestii että tahtoo susta breikin - voisko se vaan olla kireepipoinen? Mulla oli muinoin yksi pitkä seurustelusuhde, jossa älykäs ja reilu mies oli vaan aika onneton ihmissuhdeasioissa eikä osannut millään lailla näyttää omaa välittämistään. Se oli tosi turhauttavaa! Sitten sekin pakeni joko fyysisesti tai henkisesti, kun ei tiennyt miten päin olisi ja mitä ilmaisisi. Kyllä mä tiesin, että se rakasti mua, mutta oli liian väsyttävää kaivaa siitä esille kuin maanalaista aarretta joka kerta edes se, että kädestä pitäisi kiinni..
Tän nykyisen kanssa ei kumpikaan pingota eikä odoteta, että koska se toinen nyt jotain näyttää tai tekee. Ihan luonnostaan tulee pieniä huomionosoituksia ja niistä on hirmu kiva iloita. Saati sitten isommista.
Mutta on tosiaan epäreilua mieheltä olettaa, että sä venttaat tunnin sohvalla kuin joku nukke, jossa on on-off-nappula! Mutta ei sun auta kuin vaikka kirjoittaa kirje, jos puhuminen ei luonnistu - se sanomatta jättäminen ja tekemisillä nokittelu voi mennä tosi pahaksi.
19
[/quote]
Ei mies varmaan tarkoita, että ei kestä mua, mutta sillä hetkellä hänelle on tärkeämpää se tupakalle meno kuin oleskelu mun kanssani, vaikka muusta on sovittu. Hänelle ei merkkaa se, että mä kyllästyn odottaessani. Olen tosiaankin puhunut miehelle, mutta hän on sitä mieltä, että tekee niin kuin hänen pitää tehdä. Eilinen taisi hiukan valaista hänelle mun näkökulmaani. Sen verran kyllästyneenä hän vaelteli talossa ja odotti, että lopetan lukemisen.
-ap
Olen seurustellut kerran sellaisen miehen kanssa, joka tupakoi. Juuri tuollaisista syistä hommasta ei tullut mitään. Voin suoraan sanoa, että tupakoinnilla (tai sen vaikutuksella ajankäyttöön ja elämän tärkeysjärjestykseen) oli suurin merkitys eroomme tai siihen, että en halunnut jatkaa suhdetta. Mies oli fyysisesti ja henkisesti niin riippuvainen tupakasta, että se meni aina kaiken muun, myös minun, edelle. Juuri samanlaisia yhteisen illan keskeytyksiä. Kerran hän sinnitteli vielä seksin ajan, suunnilleen heti lauettuaan yritti saada luvan polttaa sisällä asunnossa, kun en antanut polttaa, ryntäsi alastomana (!) kerrostalon alaovelle polttamaan..
Opin tästä sen, että en ole enää ryhtynyt suhteeseen tupakoitsijoiden kanssa.
Siis missä se oikein kävelee???? Kuulostaa tosi oudolta.
Minä en nyt ymmärrä että miten se mies saa tunnin kulumaan tupakalla? Mitä siis tekee sen tunnin ja missä. Jos todella haluaisi viettää kanssasi romanttista iltaa, en usko että olisi tunnin jossain muuten vaan.
Ihan epäoleellisuuksiin takerrutaan. Kyllähän ihmiset käyvät kävelyllä, myös tupakoitsijat. Mies sanoo usein , että tulee vartin tai puolen tunnin päästä, mutta ei välitä ajan kulusta vaan on sitten pidempään. Alunperin kyse oli siitä, että mies haihdutteli savuja ja hajuja ennen kuin tuli sisälle, koska mä inhoan sitä.
-ap
Joo, ei tuossa tilanteessa kyllä lähdetä paria minuuttia pidemmäksi ajaksi pois. Mahtaako mies olla samalla puhelimessa tai puhelimella netissä kun on tupakalla? Naapurissa on mies joka on pihalla tupakalla välillä pitkiäkin aikoja ja puhuu yleensä koko ajan puhelimessa, kai sitten kavereidensa kanssa, en ole koskaan jäänyt kuuntelemaan. Mies on rekkakuski ammatiltaan, varmaan sit juoruaa puhelimessa koko ajan kun ajaa, aika outoa kun on kyseessä vielä alle kolmekymppinen mies. Kotona tapaa kai lähinnä pelata pleikkaa. En kyllä jaksais tollasta touhua pätkääkään.
Mut toisaalta, ei meillä miehen kanssa ole koskaan tuollaista että oltais koko ilta yhdessä. Yleensä ei mennä edes samaan aikaan nukkumaan. Olisin kiitollinen jos siitä että olisi se tunti pari yhteistä aikaa joskus. Sen olen huomannut, että jos liikaa suunnittelee, yleensä aina jotenkin pettyy kun toinen ei olekaan niin kartalla kaikesta romanttisesta mitä häneltä odotetaan.
Ahaa. Sä olet ap opettanut miehen tuohon omaan iltahetkeensä tuolla hajujen haihduttamisella. Piintynyt tapa siis ja siitä on tullut miehelle tärkeä oma hetki. Milläpä tuo sitten kitketään pois? Mene vaikka mukaan sinne ulos niin ei katkea fiilikset!
Äläkä ala nillittämään, että kun se tupakka haisee niin ettei voi mennä ulos, aikuinen ihminen! Itte oot tupakoivan ottanut puolisoksi.
Mielestäni ei ole yhtään epäoleellista kyseenalaistaa sitä, että toinen on tunnin pois kesken illan yhden tupakan takia. Ja siis normaalisti ihmiset lähtevät kävelylle erikseen, tupakan poltto kestää maks 10min. Sinun käytöksesi oli toisaalta myös tyhmää, vei teiltä yhteistä aikaa eikä mies viisastunut välttämättä juurikaan.
No kylläpä on tehty kärpäsestä härkänen. Minun miesystävä ( ei asuta yhdessä edes ) käy välillä sikarilla ulkona ja saattaa kävelläkin. Minä luen sitä kirjaa sillä aikaa. Enkä menetä romanttista virettä.
Tää aloitus on hyvä esimerkki siitä, miksi meitä naisia pidetään hankalina.
[quote author="Vierailija" time="24.02.2013 klo 19:22"]
Mielestäni ei ole yhtään epäoleellista kyseenalaistaa sitä, että toinen on tunnin pois kesken illan yhden tupakan takia. Ja siis normaalisti ihmiset lähtevät kävelylle erikseen, tupakan poltto kestää maks 10min. Sinun käytöksesi oli toisaalta myös tyhmää, vei teiltä yhteistä aikaa eikä mies viisastunut välttämättä juurikaan.
[/quote]
No eipä mua kiinnostanut yhteinen aika enää, kun mies oli ollut melkein tunnin pihalla. On ihan sama, ollaanko me ravintolassa vai kotona, jos on sovittu erikseen kahdenkeskisestä ajasta. Samalla tavalla ilta katkeaa, jos toinen häipyy muualle. Teetkö sinä sellaista? Ja se on miehelelsi ok?
-ap
[quote author="Vierailija" time="24.02.2013 klo 19:20"]
Ahaa. Sä olet ap opettanut miehen tuohon omaan iltahetkeensä tuolla hajujen haihduttamisella. Piintynyt tapa siis ja siitä on tullut miehelle tärkeä oma hetki. Milläpä tuo sitten kitketään pois? Mene vaikka mukaan sinne ulos niin ei katkea fiilikset!
Äläkä ala nillittämään, että kun se tupakka haisee niin ettei voi mennä ulos, aikuinen ihminen! Itte oot tupakoivan ottanut puolisoksi.
[/quote]
En ole ottanut tupakoitsijaa puolisoksi. Olimme vuosia yhdessä ennen kuin mies aloitti.
-ap
[quote author="Vierailija" time="24.02.2013 klo 19:27"]
Tää aloitus on hyvä esimerkki siitä, miksi meitä naisia pidetään hankalina.
[/quote]
Minusta tässä kyllä se mies on hankala. Loukkaantuisin, jos aviomieheni lähtisi välillä muualle, jos olisimme viettämässä parisuhdeaikaa. Ei vaikuta kovin vahvalta panostukselta. Jos mies kerran tietää, että tunnelma siitä viilenee, niin turha sitten itseä, kun vaimo kääntää selän ja alkaa nukkua.
Mies välttelee läheisyyttä kanssasi, syystä tai toisesta.
Tupakanpolttaminen ( ja tunnin kävely) tuossa kohtaa on tekosyy päästä pois tilanteesta.
No selvästi miehen tupakointiin pitää saada joku ratkaisu. Sanot sille että ulkona ollaan x aikaa eikä tuntia mikä on teidän yhteisestä ajasta pois.
No, miksi miestäni otti päähän odotella, kun mä halusin lukea kirjaa, ennen kuin halusin jatkaa juttelua ja mennä sänkyyn hänen kanssaan, ja käskin odottaa? Vai onko miehen ottamat tauot ok ja naisen ei? Eikö mies ollutkaan hankala? Eikö hänen tupakointireissunsa vähennä yhteistä aikaa? Vai onko tämä niitä ap on aina väärässä -ketjuja?
-ap
Minkä kirjan luit?
Kiusa se on pienikin kiusa.
Tuosta on hyvä kehittää jatkoakin - sinne eron suuntaan.
Ap:n olisi pitänyt kirjoittaa, että mies valittaa kun ap lähtee kesken yhteisen illan pihalle, eikä mies odotakaan enää innoissaan ja romanttisena ap:ta takaisin kainaloon. Johan olisi haukuttu, että mitä helvettiä sä sinne pihalle häivyt, käy tupakalla myöhemmin/aikaisemmin / lopeta kuvottava tapasi, ihme että miehesi katselee tupakoivaa ämmää.
Kysehän ei ole siitä, kuka teki väärin vaan siitä, että jatkoit illan pilaamista olemalla itse lapsellinen. Tietenkään ei ole ok että mies on tunnin pois kun pitäisi olla yhteistä aikaa. Mutta kun mies tuli takaisin, olisit sinä voinut olla aikuinen ja puhua asiasta, jonka jälkeen olisitte yhteisymmärryksessä voineet jatkaa kivaa iltaa. Lapsellisella mököttämisellä tuskin pääsee hyvään lopputulokseen.
Kurjaa, jos sun mies selkeästi viestii että tahtoo susta breikin - voisko se vaan olla kireepipoinen? Mulla oli muinoin yksi pitkä seurustelusuhde, jossa älykäs ja reilu mies oli vaan aika onneton ihmissuhdeasioissa eikä osannut millään lailla näyttää omaa välittämistään. Se oli tosi turhauttavaa! Sitten sekin pakeni joko fyysisesti tai henkisesti, kun ei tiennyt miten päin olisi ja mitä ilmaisisi. Kyllä mä tiesin, että se rakasti mua, mutta oli liian väsyttävää kaivaa siitä esille kuin maanalaista aarretta joka kerta edes se, että kädestä pitäisi kiinni..
Tän nykyisen kanssa ei kumpikaan pingota eikä odoteta, että koska se toinen nyt jotain näyttää tai tekee. Ihan luonnostaan tulee pieniä huomionosoituksia ja niistä on hirmu kiva iloita. Saati sitten isommista.
Mutta on tosiaan epäreilua mieheltä olettaa, että sä venttaat tunnin sohvalla kuin joku nukke, jossa on on-off-nappula! Mutta ei sun auta kuin vaikka kirjoittaa kirje, jos puhuminen ei luonnistu - se sanomatta jättäminen ja tekemisillä nokittelu voi mennä tosi pahaksi.
19