Nuoret äidit,mitäs olisitte tehneet jos olisitte löytäneet sen oikean vasta 34v?

olisin. Päätin jo ihan pienenä, että en aio yhtään lasta tehdä sen jälkeen, kun täytän 25 :) No, nyt ikää 21v ja 3 lasta, lapsiluku täynnä, ihana mies vieressä :)

ja tehnyt lapset sitten vanhempana. Mulle äitiys nuorena oli oikea ratkaisu, mutta varmasti kaikki olisi mennyt hyvin, vaikka olisin tehnyt lapseni 35 vuotiaana. Tosin heitä olisi varmaan vähemmän kuin nyt.

Voiko turhempaa kysymystä olla, kukaan ei oikeasti tiedä, mitä olisi valinnut, jos elämä olisi mennyt toisella tavalla.

olisin. Päätin jo ihan pienenä, että en aio yhtään lasta tehdä sen jälkeen, kun täytän 25 :) No, nyt ikää 21v ja 3 lasta, lapsiluku täynnä, ihana mies vieressä :)

Sitä Oikeaa yli kolmikymppiseksi? Äidin IKÄ on tärkein kriteeri lapsen hankinnassa, ei se, tuleeko suhde lapsen isän kanssa kestämään. Voi teitä mummoäitejä!

olisin. Päätin jo ihan pienenä, että en aio yhtään lasta tehdä sen jälkeen, kun täytän 25 :) No, nyt ikää 21v ja 3 lasta, lapsiluku täynnä, ihana mies vieressä :)

Mä taas aina oon ajatellu (jo silloin yläasteella), että lapsia en aio tehdä ennen 25v . No tein sitten kolmekymppisenä. Tuli vaan mieleen : )

Sitä Oikeaa yli kolmikymppiseksi? Äidin IKÄ on tärkein kriteeri lapsen hankinnassa, ei se, tuleeko suhde lapsen isän kanssa kestämään. Voi teitä mummoäitejä!

sain ainoan lapseni 35v,halusin ydinperheen en halunnut tehdä lapsia kelle vaan.ap

olisin. Päätin jo ihan pienenä, että en aio yhtään lasta tehdä sen jälkeen, kun täytän 25 :) No, nyt ikää 21v ja 3 lasta, lapsiluku täynnä, ihana mies vieressä :)

Mutta niin onkin :) Mulla on maailman ihanimmat lapset! Nautin joka päivästä, minkä saan viettää pienokaisteni kanssa, äitiyttä parempaa ei voi olla :) Elämäni on oikeasti ihanaa, hyvä että huomasit katkeruudeltasi tämän kuitenkin ;)

Päivääkään en vaihtaisi pois, on nuo minun lapseni sen verta rakkaita vaikka valvottaisivat koko yön, ei se minua haittaa :)

mutta nyt elämä kulki tätä rataa ja olen 27-vuotias kolmen lapsen äiti ja lapsiluku täynnä :)



En ole koskaan väittänyt, että kaikkien tulisi toimia samalla tavalla kuin minä toimin.

Ajattelin myös, että on todella epätodennäköistä löytää ketään vakavasti otettavaa parikymppisenä. Matkustin paljon töiden vuoksi, vaikka työ olikin rankkaa oli ihanaa reissata ilman yksityiselämän sitoumuksia. Raskas työ vaatii raskaat huvit... Jossain vaiheessa alituinen bilettäminen alkoi tökkiä ja vähän tämän jälkeen tapasin lasteni isän. Ikää minulla on alle 30v ja lapsia kolme.



Jos mieheni ei olisi osunut kohdalle tuolloin, olisin todennäköisesti jatkanut tuota reissuelämää ( en lopettanut reissaamista, tavatessani mieheni, vaan vasta esikoistani odottaessa) tyytyväisenä vielä vuosia, kenties lopun elämää. Lapsista en ollut haaveillut ja uskon, että jos sopivaa miestä ei olisi osunut kohdalle olisin saattanut ehkä jäädä ihan tahallisesti lapsettomaksi. En näe itseäni sellaisena naisena, joka tekisi lapsen tarkoituksella yksin ( tämä ei ollut sitten mikään loukkaus niille, jotka näin tekevät, ymmärrän joillain olevan todella vahva halu tulla äidiksi).



Jossittelua kaikki, mistäs sitä voisi tietää.

Lapsen isän olin tavannut 19- vuotiaana. Parin vuoden jälkeen olisi voinut jo hommata perheen koska tunsimme että meillä on samat arvot ja näkemykset perhe-elämästä jota tahdomme mutta opiskelimme ensin.



Saman miehen kanssa olen vielä ja suhdetta kestänyt 15 vuotta, meillä on 3 lasta.



Jos elämäni olisi mennyt erilailla ja tapaisin miehen tässä iässä niin lapsia en olisi silti tehnyt sinkkuna vaan jollekulle. Ehkäpä sitten jättäisin kokonaan kertomatta kuka on vahinkovauvan isä.



Minulle tärkeää on että isä ei ole väkivaltainen ja luottaisin lapseni hänelle eronkin jälkeen hoitoon.



Minulla on ydinperhe ja olen tästä valtavan onnellinen muttei tämä ole ainoa asia elämässä. Pitää selvitä yksinkin ja elämä voi olla onnellista toisinkin.

voihan sen oikean kaiketi löytää kerran jos toisenkin. Mutta jos ei ketään olisi ollut minulla tuonne asti, niin tuskin enää lähtisin lapsia tekemään, ellei se oikea siihen suostuisi ihan samantien.



Voin mä edelleenkin löytää sen oikean vasta 34v, mutten tee lisää lapsia kylläkään.



Uskon kyllä vahvasti että mun oikea on mun vierellä tällä hetkellä ja hautaan asti mentäisiin yhdessä :)