Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En ymmärrä miks Iholla-Sanni on epävarma
06.02.2013 |
Miten voi olla noin epävarma itsestään?? Jos en paremmin tietäis taustojaan, niin pitäisin häntä pelkän ulkoisen olemuksen perusteella kadehdittavan hyvin menestyvänä, tasapainoisena ja superkauniina nuorena naisena, jolla on kaikki elämässään mallillaan!
Tässä sen näkee miten helppo on kuvitella, että kaikilla muilla menee paremmin kuin itsellä. Sannikin tämän päivän jaksossa luetteli kuinka kaikilla muilla on hyvät työt ja kaikki sujuu hyvin. Kuten sanottu, olisin voinut sanoa Sannista itsestään samaa!
Se Roman ehdottama terapia tekisi hyvää... Oikein nauratti Sannin väärä mielikuva siitä, ettei terapia voi auttaa häntä, kun "ei se terapeutti vois sanoa mitään mistä mulle tulis parempi mieli". Aargh, eihän se ole terapeutin tehtäväkään, vaan häneltä Sanni saisi eväät käsitellä omat tunteensa ihan itse ja oppia tulemaan toimeen ajatustensa kanssa, ja sitä kautta oppia arvostamaan itseään! Tsemppiä Sannille...
Kommentit (3)
Melkein kuin itse olisin kirjoittanut tuon edellisen kommentin. Saan itsekkin usein kuulla olevani kaunis, mutta itse näen ihan toisin. Samoin miettii, että kelpaako koskaan tai onko kenellekkään oikeasti hyvää seuraa. Luulen että tämä kaikki johtuu siitä että ei ole saanut sitä huomiota vanhemmilta, tai ei ole osannut vaatia vaan on antanut muiden sisarusen mennä edelle ja ollut itse se kiltti ja helppo lapsi. Lisäksi ajattelen aika usein, ettei ketään kiinnosta mitä mieltä minä olen ihan sama mistä asiasta, aivan kuin minun ajatuksillani ei olisi merkitystä. Olen miettinyt, että joskus en vain voinut ja uskaltanut vaikuttaa kotona vuosia vallinneeseen kamalaan tilaan ja siitä jäi sellainen olo, ettei omilla tuntemuksilla ja mielipiteillä ole merkitystä ja vaikutusta mihinkään. Ettei niillä ole arvoa.
Olen sentään sen oppinut että todellinen vapaus on vapautta pelosta. Ja kaikki mikä saa olon pahaksi kannattaa pyrkiä jättämään elämästään ja pitää se mikä tuo hyvää. Ja nykyään uskallan sanoa omat mielipiteenikin aika usein, mutta edelleen tulee niitä oloja ettei ketään kiinnosta. Tuttua tuokin, että itsevarmaa voi aina esittää.
Lisäksi se mikä tässä on pahinta, niin ajattelen, etten ole rakkauden arvoinen. Etten ansaitse ketään ihmistä, joka välittää, huolehtii, kuuntelee ja rakastaa. On jäänyt joku kumma arvottomuus, vaikka tietääkin ettei ole sen huonompi kuin useimmat muutkaan. Silti ei riitä itselle, eikä siksi oikein päästä ketään ihmistä kovin lähelle. On raskasta kun näkee itsensä niin negatiivisessa valossa. Onneksi on kuitenkin niitä hyviäkin päiviä, jolloin olo on melko itsevarma oikeastikkin. Toivon hartaasti että joskus vielä osaisin rakastaa itseäni, riittäisin joskus edes itselleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan samoja tunteita minulla kun ed kirjoittajillakin. Kaunis ulkonäkö ei todellakaan takaa hyvää itseluottamusta.
Alue: Aihe vapaa
Aika paljon se riippuu millaisen itsetunnon on saanut kotoa, siihen vanhemmat vaikuttaa aika paljon. Onko vähätelty vai kehuttu ja annettu huomiota ja tukea. Itse olen juuri samanlainen, tiedän että olen muiden mielestä "kaunis" mutta useinmiten en sitä itse näe ja itsetunto on aika heikoissa, ja mietin juuri samoja "kukaan ei pidä musta"-juttuja. Välillä en edes usko että omat kaverit aidosti pitää mun seurasta tms. ja tämä kaikki johtuu huonosta itsetunnosta. Terapiaa olen hankinnut, ärsyttää olla näin epävarma vaikka muille kovin itsevarmasti esiinnyn!