Lue keskustelun säännöt.
Odotatteko oikeasti käsi pitkällä joululahjoja lapsillenne/itsellenne?
19.12.2012 |
Muutamaa ketjua kun täällä lueskelee, niin tuli tosi ikävä olo. Suuri osa ihmisistä tuntuu odottavan automaationa, että heidän lapsilleen ja ehkä heille itselleenkin ostetaan lahjoja. Paketissa pitää olla antajan nimi, että osataan sitten arvioida sisällön perusteella ollaanko lahjasta kiitollisia, vai vedetäänkö herneet nenään. Siis mitä ihmettä? Itse olen ainakin yllättynyt iloisesti, jos lapseni saa joltakin lahjan, mutta en mitenkään pidä sitä vaatimuksena. Vielä yllättyneempi olen, jos itse saan paketin. Tykkään itse antaa lahjoja, ja yleensä laitan pakettiin toivottajan nimen, mutta joskus on kiva antaa lahja niinkin, että se aiheuttaa vain iloa, ilman mitään vaatimusta siitä, että haluan lahjasta kunnian ja kiitoksen itselleni. Varmasti joskus on lahjavalintani mennyt pieleen, eikä ole ollut saajalleen niin mieluisa, mutta tällaisesta loukkaantuminen on mielestäni naurettavaa. Harva tarkoittaa mitään pahaa antaessaan joululahjan. Miksi edes antaa tahallaan jotain, mistä tietää toisen pahoittavan mielensä?
Pienestä iloitseminen ja kiitollisuus on avain onnellisuuteen elämässä.
Kommentit (2)
Kyllä minäkin rakastan joulua ja tykkään saada lahjoja. Tarkoitan vain sitä, että monet tuntuvat olevan kädet ojossa joka suuntaan ja kauheast standardit, mitä pitäisi mistäkin paketista tulla, minkä tasoista lahjaa. Varsinkin lasten pakettien suhteen. Kummin pitää ostaa sitä ja mummin tätä. Luulisi, että lähipiiriäkin ahdistaa. Tietysti meiltäkin kysellään, että mitä lapseni toivoisi/tarvitsisi, ja yritän tietenkin lahjan ostajan tilannetta helpottaa ja antaa vinkkejä, kun kerran selkeästi lahja kuitenkin halutaan antaa. En kuitenkaan halua sitoa lahjan antajaa mihinkään vaatimuksiin. Nautin itsekin paljon joululahjoista, antamisesta ja saamisesta, mutta en ymmärrä tälläistä keskustelua, että "kummeilta tulee taas vaan sitä ja tätä" ja "mummilla on rumat paketit". Eikö sitä voi ymmärtää, että nekin on annettu puhtaasta hyvästä tarkoituksesta, eikä siksi, että taas tänäkin jouluna pahoittaisitte mielenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja en sitä häpeä myöntää, RAKASTAN joulua!
Ja lahjojen ei tarvitse ollaa mitään kalliita, minusta on kiva availla pakettaja, vaikka aikuinen olenkin.
Ja en koskaan tekisi niin, että sopisin jonkun läheisen kanssa ettei osteta lahjoja, koska lahjat kuuluvat jouluun.
Ja itse annan läheisille paljon lahjoa, enemmän mitä itse saan. Eli vaikka rakastan lahjoja, en niitä odota yksipuolisesti saavani, vaan itsekin annan. Nautin sen lahjojen antamisesta että saamisesta, ja joka vuosi on vaikeaa karsia mitä kenellekin antaa kun aina on niin monta hyvää ideaa mistä pitää valita :) Itse asiassa mietin pitkin vuotta mitä ostan joululahjoiksi (ja myös synttäreinä).