Kaksivuotiasta ei saa nukkumaan millään

En osaa valitettavasti antaa toimivia vinkkejä, koska meilläkin taistellaan tuon nukkumaanmenon kanssa lähes joka ilta. Kymmeneen menee vähintään, usein pidempäänkin ennen kuin saadaan uhmis unille.

Meidän kaikki kolme lasta ovat olleet sellaisia, että jos nukkuvat päivällä, ilta menee ihan pelleilyksi. Meillä on nyt vajaa2-vuotias, joka korkeintaan torkahtaa päivällä 15-30min. Illalla menee nukkumaan, koska on väsynyt. Jos nukahtaa päikkärit kunnolla olisi vieläkin hereillä. Lapset nukahtaa, kun ei anna nukkua turhaan liikaa päivällä ellei sitten ole sellainen lapsi, joka päikkäreistä huolimatta nukahtaa hyvin illalla. Ei kannata tehdä tästä liian vaikeaa. Lapset pääsääntöisesti nukkuvat ja syövät, kun heillä on oikea tarve siihen.

Meillä kohta 3v, ja joka ilta saa vääntää aiheesta nukkumaanmeno. Isoveli 6v kärsii myös nukahtamisvaikeuksista. Ainoastaan kesällä ja etelänmatkoilla sammuvat kuin lyhdyt kun ovat peuhanneet vedessä koko päivän.



Eli riittävästi fyysistä actioniä päivään, se tepsii meillä. On vaan käytännössä hankala toteuttaa arjessa.

Meidän kaikki kolme lasta ovat olleet sellaisia, että jos nukkuvat päivällä, ilta menee ihan pelleilyksi. Meillä on nyt vajaa2-vuotias, joka korkeintaan torkahtaa päivällä 15-30min. Illalla menee nukkumaan, koska on väsynyt. Jos nukahtaa päikkärit kunnolla olisi vieläkin hereillä. Lapset nukahtaa, kun ei anna nukkua turhaan liikaa päivällä ellei sitten ole sellainen lapsi, joka päikkäreistä huolimatta nukahtaa hyvin illalla. Ei kannata tehdä tästä liian vaikeaa. Lapset pääsääntöisesti nukkuvat ja syövät, kun heillä on oikea tarve siihen.

Meillä nukkuvat 4- ja 2-vuotiaat päiväunia n. 2 tuntia klo 12-14, ja isompi nukkuu yöunia lisäksi 9-10 tuntia ja pienempi reilut 10 tuntia. Rytmi ollaan pidetty aina säntillisesti, eli lapset jo automaattisesti hakeutuvatkin unille siihen aikaan, mihin aina ovat tottuneet... Olen havainnut, että monet lapset, joilla on ongelmia päikkäreille tai yöunille nukahtamisen kanssa, ovat sellaisia, joilla rytmit eivät ole olleet oikein täsmälliset. Vanhemmat mieluusti venyttävät aikatauluja omaan pirtaan sopiviksi, eikä niin, että mentäisiin "heikoimman" ehdoilla uni- ja ruoka-aikataluissa huolehtien riittävästä levosta ja ravinnosta.

Minttu- kirjassakin esimerkkinä?



Lapset nyt on tuollaisia. Illalla kunnolla aikaa jutteluun ja teette kaikkea yhdessä. Rutiinilla iltapalat, pesut ja pusut ja varaudu tuohon janoasiaan.



Pitkää lehmän pinnaa, menee aikanaan ohi moinen.

Äiti on se ihana tuki ja turva! :)

Nukutin jätkää ainakin 2 tuntia sekä päivä- että yöunille. Päiväunet jätettiin sitten pois, mutta sekään ei auttanut iltakuperkeikkoihin ja jatkuvaan höpötykseen. Meillä tilanne ratkes niin että mä pimahdin kun meille ilmaantui puolen tunnin välein parkuva pikkuveli ja nukutukset veny ihan tolkuttomiksi. Pitelin jätkää kiinni sängyssä, minkä seurauksena sekä iso- että pikkuveli huusivat kuin hinaaja, kunnes isompi taintui huutoonsa ja pääsin hyssytämään sitä pikkuveljeä yöt läpeensä.



Moinen ei tietenkään ollut kivaa ei meille eikä naapureille, joten teimme diilin 2-vuotiaan kanssa. Äiti nukuttaa kiinnipitelemällä, koska ei jaksa odottaa kahta tuntia nukahtamista vieressä tai vaihtoehtoisesti juosta koko yötä jätkän perässä pitkin kämppää. Mutta poika saa pitää valot huoneessaan ja tehdä mitä lystää siellä, kunhan ei tule sieltä ulos. Huoneeseen varattiin myös potta ja nokkamukiin vettä. Illat alko sitten siltä osin sujumaan: illalla pojalle luettiin satu ja annettiin iltapusut. oven sulkeututtua hyppäs sängystään leikkimään ja kun oli tarpeeksi väsynyt, niin ryömi takas sänkyynsä ja nukahti.



Nyt meijän viidennelle pojalle (3v) pitäs ehkä keksiä jotain, kun sekään ei tahdo millään illalla nukahtaa. Tosin se ei varsinaisesti mua stressaa, kun meen sen viereen pötkölleen ja nukahdan välittömästi. Jätkä ajelee mun päällä autoilla ja mä herään jos se yrittää kiivetä mun yli karkuun. Mutta multa menee siihen se ilta klo 20-22 (tai useimmiten herään selkäsärkyyn liian kovan sängyn vuoksi vasta puolen yön jälkeen) ja joskus sitä aikaa vois kaivata johonkin muuhunkin. Yksin jättäminen ei vaan oikein onnistu, koska silloin alkaa vähintään puoleen yöhän kestävä riehuminen samassa huoneessa asustavan ekaluokkalaisen kanssa, mikä ei tee hyvää kyseisen ekaluokkalaisen koulumenestykselle...

Meillä nukkuvat 4- ja 2-vuotiaat päiväunia n. 2 tuntia klo 12-14, ja isompi nukkuu yöunia lisäksi 9-10 tuntia ja pienempi reilut 10 tuntia. Rytmi ollaan pidetty aina säntillisesti, eli lapset jo automaattisesti hakeutuvatkin unille siihen aikaan, mihin aina ovat tottuneet... Olen havainnut, että monet lapset, joilla on ongelmia päikkäreille tai yöunille nukahtamisen kanssa, ovat sellaisia, joilla rytmit eivät ole olleet oikein täsmälliset. Vanhemmat mieluusti venyttävät aikatauluja omaan pirtaan sopiviksi, eikä niin, että mentäisiin "heikoimman" ehdoilla uni- ja ruoka-aikataluissa huolehtien riittävästä levosta ja ravinnosta.

[/quote]

Ihmiset ovat erilaisia. Juuri sellainen orjallisen asenne aiheuttaa sitä säätämistä ja ongelmaa. Teidän lapsillenne sopii tuo tapa ja jonkun toisen lapsen unentarve tai rytmitys voi olla erilainen. Meillä kyllä tämä vajaa 2-vuotias nukkuu sitten tosi hyvin esim. 13h putkeen.

Meidän kaikki kolme lasta ovat olleet sellaisia, että jos nukkuvat päivällä, ilta menee ihan pelleilyksi. Meillä on nyt vajaa2-vuotias, joka korkeintaan torkahtaa päivällä 15-30min. Illalla menee nukkumaan, koska on väsynyt. Jos nukahtaa päikkärit kunnolla olisi vieläkin hereillä. Lapset nukahtaa, kun ei anna nukkua turhaan liikaa päivällä ellei sitten ole sellainen lapsi, joka päikkäreistä huolimatta nukahtaa hyvin illalla. Ei kannata tehdä tästä liian vaikeaa. Lapset pääsääntöisesti nukkuvat ja syövät, kun heillä on oikea

tarve siihen.

ajatella, että jos sinun neljä vuotias nukkuu kahden tunnin päikkärit, niin muidenkin täytyy. Ja jos ei lasta yksinkertaisesti väsytä, niin se on aikuisen vika.

Meillä nukkuvat 4- ja 2-vuotiaat päiväunia n. 2 tuntia klo 12-14, ja isompi nukkuu yöunia lisäksi 9-10 tuntia ja pienempi reilut 10 tuntia. Rytmi ollaan pidetty aina säntillisesti, eli lapset jo automaattisesti hakeutuvatkin unille siihen aikaan, mihin aina ovat tottuneet... Olen havainnut, että monet lapset, joilla on ongelmia päikkäreille tai yöunille nukahtamisen kanssa, ovat sellaisia, joilla rytmit eivät ole olleet oikein täsmälliset. Vanhemmat mieluusti venyttävät aikatauluja omaan pirtaan sopiviksi, eikä niin, että mentäisiin "heikoimman" ehdoilla uni- ja ruoka-aikataluissa huolehtien riittävästä levosta ja ravinnosta.

joten monesti saattaa illalla jo itse sanoa että haluaa nukkumaan ja nukahtaakin muutamassa minuutissa. Sama juttu sisaruksillakin, lopettivat päikkärit viimeistään 2,5-vuotiaina. Ihanaa kun nukkuvat kaikki yönsä kuin tukit :)

joten monesti saattaa illalla jo itse sanoa että haluaa nukkumaan ja nukahtaakin muutamassa minuutissa. Sama juttu sisaruksillakin, lopettivat päikkärit viimeistään 2,5-vuotiaina. Ihanaa kun nukkuvat kaikki yönsä kuin tukit :)

Jos ei väsytä on mahdotonta nukahtaa. Aamulla samaan aikaan ylös joka päivä, päivään kunnolla toimintaa, iltaan rauhoitus, varmasti nukahtaa.

Meidän 2-v nukahtaa huomattavasti helpommin ja reippaammin, kun nukkumaanmenosta aletaan muistuttaa noin tuntia ennen kuin on sen aika. Silloin sanon, että nyt on ilta tullut eikä saa enää riehua vaan pitää rauhoittua. Vähennän valoja ja suljen tv:n. Juttelen, että äitiäkin väsyttää ja unilelutkin jo väsyneinä odottavat sängyssä. Lapsikin hokee ihan itse "pimeetä tullu, telkkari kiinni. Äiti nukkumaan, iskä nukkumaan, nalle nukkumaan, pupu nukkumaan..."



Tämä todella auttaa siihen, että lapsi vähän rauhoittuu ja hyväksyy nukkumaanmenon. Usein kyllä nousee kerran tai muutaman kerran vielä sängystä, mutta ei aloita huutamista. Joskus jopa pötköttelee yksin sängyssään hereillä pitkään ja höpöttelee pehmoleluille. :)

juttu vuosi takaperin silloisen 2-vuotiaan kanssa. Pomppimista oli pahimmillaan varmaan 50 kertaa illan aikana. Mikään ei auttanut, ennen kuin uhkasin ottaa lapsen lempiunilelun pois. Uhkaus piti toteuttaa kerran, siihen loppuivat pomppimiset meillä. Halpamaista ehkä, mutta toimivaa. Siinä tilanteessa olin vain niin kypsä, että kaikki keinot oli pakko käyttää :/

Nukuttaminen päiväunille kesti pari tunti aja iltaunillle toiset parituntia. TOisaalta ei pärjännyt ilman päiväuniakaan....

Mutta unen tarve on kuitenkin vähentynyt eli nukahtaminen ei tapahdu enää niin helposti.

Sitten siihen liittyy uhmaa, testailua, valtataistelua.... Muutaman kuuauden sitä kesti meillä ja hermot meni monta kertaa...

Ei siinä auta paljon mu kun että kausi meni ohi.

Olisko toi nukkumaan meno aika kuitenkin liian aikainen ?



Joo omaa aikaa ei tosiaan ole - t: kolmen äiti

Otettu lempilelu pois, peitto pois, tutti pois.. Ei toimi. Valitttavasti. Mut kiitos kuitenkin vertaistuesta :)

Ehkä pitää aloittaa myöhemmin, ollaan kasin jälkeen usein aloitettu koska silloin usein nukahtaa kymppiin mennessä. Jos aloittaa vasta ysiltä niin menee liki puoleen yöhön välillä..



Tosi uuvuttava vaihe. Tsempit kanssa sulle!