Mikä tolle Lasse Pöystille on tullut?

Nämä vanhuusiän sairaudet voivat muttaa myös persoonallisuutta.

Henkilökohtaisesti tuntematta sanoisin, että tilannetajun pettäminen voisi viitata muistisairauteen. Pöystihän purjehti haastatteluun kutsumatta paikalle, toimittaja joutui ottamaan hänet mukaan keskusteluun yllättäen.



Kaikki pisteet Haloselle, hänen vuorovaikutustaitonsa tulivat tarpeeseen tuossa tilanteessa.

seurata, tuli vaivaantunut olo täällä ruudun toisellakin puolella!

Hävetti ja suretti. =(

Vai onko se aina ollut niin töksähtelevä ja masentunut?

kaverilla jonkun verran ikää jo!

Silloin saa ulosanti olla töksähtelevä ihan rauhassa.

Vai onko se aina ollut niin töksähtelevä ja masentunut?

meidän kokenutta lavakonkariakin oikeasti jänskättää..

Haastattelija oli omituinen... kyseli vain iltasatua, vaikka Pöystin ura on huikea.

aika ymmärrettävää jos vasta on lopettanut uransa jota on tehnyt pienestä pitäen ja on 85 v ja kuten itse sanoi, kukaan ei enää tarvitse- aika harva vanhus on mikään aira samulin kuitenkaan..ei kaikki ole aina niin ihkua..

tuollaisessa haastattelussa kuuluu vähän yrittää heittää sellaista positiivissävyistä smalltalkia, miten se muka vanhukselle on sallitumpaa olla tökerö? Vähän niin kuin jos itse kysyisin joltain tuttavalta, jonka sattumalta kadulla näen, että mitä kuuluu, ja hän vastaisi jotain että "no, vatsatautia pukkaa ja mieskin taitaa kohta jättää."

kun vanha, suuri taiteilija ja toimittaja osoittautui pojannulikaksi, jolle sopiikin vähän tölväistä. Hah! Hieno heitto takaisin.

Suomisen ollina oli jopa laihanpuoleinen

Oisko Alzheimer? Muuttaa sekä ulkomuotoa että luonnetta...

toimittajalle kenkää, jotain rajaa sentään mitä Pöystiltä voi pyytää.

Tuskin mitään sen dramaattisempaa.

satua vääntää vaan ihan yleisesti :D

"no kuule poju, istupa polvelle kuuntelemaan niin setä kertoo"

tuollaisessa haastattelussa kuuluu vähän yrittää heittää sellaista positiivissävyistä smalltalkia, miten se muka vanhukselle on sallitumpaa olla tökerö? Vähän niin kuin jos itse kysyisin joltain tuttavalta, jonka sattumalta kadulla näen, että mitä kuuluu, ja hän vastaisi jotain että "no, vatsatautia pukkaa ja mieskin taitaa kohta jättää."

sillä on vaikka semmoinen fiilis, että vittu tässä sitä ollaan 85 ja elämässä edessä on lähinnä kuoleminen, niin ei minusta haittaa vaikka ei koko ajan heitä positiivissävytteistä smalltalkia

jättää aika herkästi kitkerän maun ihmisten suuhun ihan viime metreillä.

jättää aika herkästi kitkerän maun ihmisten suuhun ihan viime metreillä.

Minun puolestani istukoon vaikka puhumattomana jörönä kaiken pelleilyn yllä, mutta arvokkuus ja elämäntyö puhuu puolestaan.