MIksi ostat kirjoja? Mikset hae kirjastosta?
En ymmärrä ihmisiä, jotka haalivat kirjoja ikiomaksi. Sitten niitä pitää säilöä kirjahyllyissä pölyä keräämässä, vaikka loppuratkaisut on jo selviä. Muuttaessa on kamala kasa kannettavaa. Kirjojen arvokaan ei nouse, ellet harrasta antikvariaatteja. Kukaan ei halua perinnöksi Päätalon sarjaa tai Hietamiehen romanttisia hetkiä.
Kommentit (54)
pätee aikakauslehtien kanssa, turha tilata kun kirjastosta saa lainaksi ja usein ne on niin tyhjää täynnä että harmittais jos olis tilannut lehden.
Minä pidän kirjoista, lukemisesta, lauseista ja sanoista.
Samaa kirjaa en lue useita kertoja loppuratkaisun takia, vaan ihan muista syistä.
Kirjoja en osta kenellekään perinnöksi, vaan ihan itsekkäästi itselleni.
En tarvitse kenenkään ymmärrystä tai hyväksyntää.
... että kirjailijatkin ansaitsevat palkkansa. Sen maksavat kirjojen ostajat.
Ostan kirjoja, koska mulla on siihen varaa ja koska haluan, että niitä jatkossakin kirjoitetaan suomeksi ja suomennetaan. Jos niitä ostetaan vain kirjastoihin, kustannus- ja käännösala ei ole kannattavaa edes sitä vertaa kuin nyt.
Muuttaessa on paljon kannettavaa, se on totta. Hyllytilaa ei ole riittävästi, sekin on totta. Se, että hyllyssämme ei ole Päätaloa tai Hietamiestä, ei ole tässä keskustelussa varmaan olennaista.
Haukkukaa vain naiviksi idealistiksi, mutta nämä on mun syyni.
Mutta osaa ei sieltä saa, joko uutuuden tai vanhuuden takia. On se myös kätevää joulunpyhinä, kun voi vaan napata hyllystä kirjan kuin odottaa kolme päivää, että kirjasto aukeaa.
Suurin osa kirjoistamme on erilaisia lahjoja: sekä merkkipäivä/joululahjoja että miehen työn mukana tulleita. Ja perintökirjoja on iso kasa, vielä isompi kasa aikanaan tulossa.
Meillä on muuten ihan tarpeeton seinänpätkä, jossa kirjahyllyt ovat. Olkoot siinä, tuohan siisti, kirjoja täynnä oleva kirjahylly tietynlaista arvokkuutta kotiin.
vaikkapa varata se ja odottaa ja noutaa kirjastosta. Siinä vaiheessa olen jo lukenut sen ja antanut lainaan eteenpäin. Tai polttanut jos se on huono.
Työssäkäyvänä yksinhuoltajana lasken myös vapaa-ajallenikin hinnan.
Olen koululaisten äiti ja kiireinen työssäkävijä. Lukeminen on kausittaista ja välillä tulee isompi tauko lukemisiin.
Käyn kirjastossa, kun tiedän, että varmasti ehdin kirjat lukea ja palauttaa eli loma-aikoina.
Muuten haluan lukea kirjaa rauhassa ja omassa tahdissa - siksi oma tai sukulaiselta lainattu kirja. En säilö kirjoja eli parhaat vien mökille uudelleen luettavaksi ja loput laitan kiertoon.
kirjoja, jotka minua kiinnostaa, harvemmin löytyy kirjastoista. Pitää valitettavasti aina ostaa. Toki lainaisin jos kirjastosta niitä löytyisi.
koska niissä on lasilevysysteemi joka kiinnilaitettaessa tekee alipaineen missä kirjat ovat, jolloin pöly ei pääse kirjoihin.
Kirjoja ei ole koskaan tarvinnut imuroida. Pari kertaa vuodessa pyyhin ne lasit. Ne eivät tahriinnu, koska lapset jo isoja, ja lasiovessa on nuppi, jolla avataan lasiovi.
http://www.huonekalukeskus.fi/fi/gallery.php?image_id=16808
Joku Teppo-setä raapii persettänä, Tuula-täti kaivaa nenäänsä ja Sirpa-serkku syö suklaata.
1) Minulla on siihen varaa.
2) En muista palauttaa kirjoja ajoissa, teen vuorotyötä ja elämä on muutenkin kahden lapsen äitinä kiireistä
3) En halua jonottaa uutuuksia
4) En lue Päätaloja tms. eli minulle ei ole tärkeää se, mikä on kirjan "loppuratkaisu". Luen kirjoja ajatellakseni niiden herättämänä mielenkiintoisia ajatuksia elämästä ja maailmasta, ja sen vuoksi saatan hyvinkin lukea saman kirjan moneen kertaan - hyvä kirja herättää uusia mietteitä joka lukemalla!
5) Rakastan kirjoja esineinä, eikä minua pätkääkään haittaa nämä kotonani olevat 11 kirjahyllyllistä täynnä kirjoja... pidän niitä kauniina ja rakkaina.
että oon todella laiska palauttamaan niitä takaisin. Mulla on JOKA IKINEN kerta myöhästyneet lainatut kirjat.
Muutenkin ostan aina sellasia kirjoja joita haluan lukea moneen kertaan. En lue esim. dekkareita, joissa on joku tietty loppuratkaisu jota lukiessa arvaillaan.
Minä pidän kirjoista, lukemisesta, lauseista ja sanoista.
Samaa kirjaa en lue useita kertoja loppuratkaisun takia, vaan ihan muista syistä.
Kirjoja en osta kenellekään perinnöksi, vaan ihan itsekkäästi itselleni.
On ihana vain marssia omalle kirjahyllylle ja napata sieltä joku kirja luettavaksi sen mukaan, miltä sillä hetkellä tuntuu. Ei tarvitse lähteä kirjastoon hakemaan kirjaa. Ja vanhoja kirjoja ei aina löydy edes kirjastosta.
Minä otan mielelläni perinnöksi vanhempieni tuhansien kirjojen varaston. Siellä on paljon hyviä teoksia. Jos omat lapseni eivät kirjojamme perinnöksi halua, niistä pääsee helposti eroon sitten, kun se on ajankohtaista.
tarvitsen tietokirjoja jatkuvasti. Luen romaaneja monta kertaa uudelleen ja haluan että parhaat kirjat on saatavilla aina kun haluan lukea niitä.
Kuunteletko sä samaa biisiä useamman kerran? Miksi? Sähän tiedät jo miten se loppuu.
Pakko tilata ulkomailta, jos haluan lukea niitä.
omaksi. Luen useita kirjoja yhtäaikaa, joku jää hetkeksi sivuun kun keskityn toiseen ja pääsee lukuun vähän myöhemmin. Yleensä kirjoja on meneillään noin 3. En siis lue kirjaa välttämättä kirjaston määräajassa.
Pidän kirjoista ja palaan usein tuttujen teosten pariin. Luen siis usein kirjoja uudestaan. Rakastan sitä, että voin mennä omalle hyllylle ja valita sieltä kirjan.
Kirjat ovat usein henkilökohtaisia lahjoja minulle. Niissä on kirjoituksia lahjoittajalta ja niillä on usein viestitty minulle jotain. Siksi ne ovat tärkeitä. Herkistyn usein kyyneliin lukiessani kirjoihini rustattuja saatesanoja läheisiltäni.
Olen myös perinyt kirjoja, jonka vuoksi niillä on erityismerkitys minulle.
ei niitä pian enää ilmestyisikään.
Vai millä luulet, että kirjailijat, kääntäjät, kustannustoimittajat ja kustantamot ylipäätään elävät?
Aivan erinomainen juttu, että meillä on myös kirjastoja, joista kirjoja voi lainata, mutta ilman kirjojen ostajia ei olisi kirjallisuuttakaan.
tarvitsen tietokirjoja jatkuvasti. Luen romaaneja monta kertaa uudelleen ja haluan että parhaat kirjat on saatavilla aina kun haluan lukea niitä. Kuunteletko sä samaa biisiä useamman kerran? Miksi? Sähän tiedät jo miten se loppuu.
Näin meilläkin toimitaan. Lisäksi tieteellistä kirjallisuutta saa kirjastoista (lukuun ottamatta yliopistoja) melko heikosti.
Tilailen ulkomailta aika paljon.
Joitain luen moneen kertaaan. Kirjastosta ei yleensä saa sitä uutuuskirjaa jonka haluan lukea, eikä yleensä saa vanhempiakaan suosittuja kirjoja. Ennen luin kirjaston kirjoja, mutta sitten tuli olo että sielä on aina ne samat, tylsää plärätä niitä samoja hyllyjä.
lainaankin. Enin osa kirjoistamme on saatuja. Nykyään en osta enää juurikaan kirjoja, paitsi semmoisia, joita todennäköisesti en kirjastosta saa sekä sarjakuvia. Musta on kyllä kiva, että on kirjoja kotona, on aina, mistä ottaa.
Ei kannata kuitenkaa liikaa vaivata päätään sillä, mitä toiset kodissaan säilyttävät.