Ero tuli. Olen ryypänny viikon

Miten voitte olla näin ilkeitä jotkut täällä ? Itsellä ero edessä ja nyt ryypänny 2 vkoa. Tuntuu hirveältä kun ei ole läheistä,eikä oikein muitakaan läheisiä kenelle asiasta kertoa. Mietin itse kokoajan miten tästä puskea eteenpäin. Asiat on puolitiessä ja yksinäisyys on ottanut vallan.

minäkin ryyppäsin kun erosimme, mutta se kyllä vain pahensi tilannetta. Toki alkoholi jollain tavalla helpotti oloa, mutta se myös esti minua käsittelemästä asiaa ja pääsemästä sen yli, eli vain pitkitti pahaa oloa. Mutta ei sitä siinä tilanteessa pystynyt ajattelemaan järkevästi, vasta jälkikäteen olen vähän harmitellut asiaa (vähän, koska toisaalta tällaiset ikävätkin kokemukset opettavat aina jotain, jos ei muuta niin suvaitsevuutta ja ymmärrystä niitä ihmisiä kohtaan, jotka joskus tekevät samoin).

Jaksamisia ap:lle ja muillekin vaikeassa tilanteessa oleville!

juopottelun takia?

Alkoholi ei ole vastaus ongelmiin vaan pelkästään lisää ahdistusta. Älä ota enää yhtään alkoholia.



Sun ei tarvitse miettiä mitään rakastumisia juuri nyt, vaan hoitaa itsesi kuntoon. Tulet kyllä olemaan onnellinen, mutta se vaatii tietysti aikaa.

ei viina auta, siirtää vaan pahaa oloa. Itke surutta, ole vihainen, käsittele tunteita. Itsellä auttoi, kun vaan märisin + kirjottelin kaikkia hulluja tuntemuksia ylös paperille. Yritin myös alkujärkytyksen jälkeen välttää yksinoloa, eli koko ajan ystäviä ympärille.

ensiksi korkki kiinni, elämä näyttää paljon valoisammalta kun juominen loppuu. Juomisella voit tappaa itsesi..Et saa itseäsi kasaan tai näe tulevaa, ennen kuin ryyppääminen loppuu.



Tiedän mitä koet, olen itse ollut samassa jamassa ja ryyppäsin kai 3 viikkoa.

sinulla hyvää ystävää, joka voisi tulla olemaan kanssasi? Yksin on vaikea olla tuossa tilanteessa.



Elämä kyllä voittaa ja niin se on, että alkoholilla voi vähän siirtää sitä pahinta kipua mutta pakko se on kuitenkin kohdata.



Ja itse murheita läpikäyneenä tiedän myös, että se on totta, että krapulassa ne murheet vasta isoja onkin. Lopeta siis vähitellen ja mieluummin yhdessä luotettavan ihmisen kanssa.



Kyllä se aurinko taas nousee, voi kestää vähän aikaa mutta ei koko elämäsi ja ihmisyytesi tästä puolisosta oe koskaan ollut kiinni. Sinä kyllä pärjäät!

Ahdistus on hirveä. Oksettaa, itkettää ja vatsa sekasin jos en juo. Koska helpottaa? Mitä teen? En näe mitään valoa tunnelin päässä. En pysty varmaan koskaan enään enään rakastumaan. Näen edessä vain yksinäisen ja surullisen loppuelämän

Voivoivoi kun on hirveää!!! No, älä murehdi sillä yksi on aina valmis kuuntelemaan sinua -pullo! Eli ota kulaus vaan, alkoholisti! Ota kulauksia siihen asti kunnes sisuskalut sanoo pokspoks ja enää ei Ile paha olla. Alko=jumalasi.

En ole alkoholisti. En vaan pysty nyt olemaan selvinpäin. Sattuu liikaa

yksi merkki siitä on, että kyseenalaistat täällä kirjoittamalla toimintaasi. Kuten joku tuossa sanoikin, hänkin ryyppäsi samaan vaivaan ja kolme viikkoa kesti. Sulla saattaa kestää saman verran tai sitten tosiaan loppu jo nyt. Älä ota tästä paniikkia. Elämä voittaa lopulta.

Se vaan tuntuu siltä, että alkoholi auttaa. Todellisuudessa krapulassa serotoniinitaso tippuu ja tuntuu vielä kamalammalta. Juominen myös väsyttää. Usko pois, alkoholinkäyttö huonontaa tilaasi pitemmällä aikavälillä (ei siis yksistä känneistä). Jos nyt tuntuu siltä, että et usko mihinkään niin sitä se alkoholinkäyttö vielä vahvistaa. Toisekseen tulee mukana häpeä siitä, kun käyttö jää päälle eikä sitten osaa enää tehdä muuta, kierre on valmis. Ensin juo, koska murhe, sitten jatkaa, koska murhe ja häpeä.

En pysty varmaan koskaan enään enään rakastumaan. Näen edessä vain yksinäisen ja surullisen loppuelämän

Tuskin edes rakastit miestäsi. Et tunnu surevan hänen menettämistään, ainoastaan sitä että joudut olemaan yksin. Sinun pitäisi nyt oppia rakastamaan itseäsi ja omaa elämääsi, ennen kuin voit odottaa että joku rakastaisi sinua.

En pysty varmaan koskaan enään enään rakastumaan. Näen edessä vain yksinäisen ja surullisen loppuelämän

Tuskin edes rakastit miestäsi. Et tunnu surevan hänen menettämistään, ainoastaan sitä että joudut olemaan yksin. Sinun pitäisi nyt oppia rakastamaan itseäsi ja omaa elämääsi, ennen kuin voit odottaa että joku rakastaisi sinua.

Mistä sinä kultalusikka perseessä syntynyt voit tietää mitään toisten erojen syistä tai seurauksista?

Mulle kyllä eron jälkeen alkoholi oli ihan hyvä lääke. Se toimi kuin rauhoittava, antoi hetken tauon kovimmasta tuskasta. Pari kuukautta tuli juotua paljon, sitten alkoi helpottaa se verra ettei ihan joka ilta tarvinnut juoda, ja vähitellen se liika alkonkäyttöä katosi kuvioista itsekseen, kun suru ei enää ollut niin akuuttia ja repivää vaan enemmänkin hiljaista ikävää ja itkua.