Jään yksin kotiin, mies menee jouluaatoksi lasten kanssa anoppilaan
Tuntuu jotenkin surkealta, mutta en pysty muuhun. Olen elänyt elämäni käytännössä ilman sukua, ilman sukujouluja, ilman lämmintä tunnelmaa jouluisin. Masennus on nostamassa päätään taas, tunnen sen. Ja en jaksa sitä miehen siskojen, hänen isovanhempien ja vanhempien iloa ja välitöntä olemista.
Olen ulkopuolinen.
Kommentit (15)
Perheetön ja suvuton olen minäkin, anopin luokse pitäisi tänään lähteä. Siellä ei ole erityisen lämmin tunnelma ja minä taas olen tottunut siihen lapsuudessani, että meillä oli aina mukavaa jouluisin. Keittelen tässä riisipuuroa ja pohdin, menenkö vai en. Lasten vuoksi olen kallistumassa siihen, että menen, mutta oloni on ahdistunut ja vähän tuskainenkin päätöksen johdosta. En tosin usko sen parantuvan kotona kökkimälläkään...
eiköhän lapset kuitenki tykkää siitä että koko perhe on yhdessä. Itse ainakin haluan antaa sen mallin. En halua että joskus teini jää yksin kotiin jouluna ihan vaan kun ei huvita...
Älkää nyt ainakaan pakottako muuta perhettä jäämään kotiin kanssanne masentumaan!
Aina on mietittävä, miltä minusta tuntuu. Ei tarvitse sietää mitään eikä kokea mitään epämukavuutta kenenkään vuoksi. MINÄ EN TAHDO, en siis mene enkä tee. Viis muista. Viis tunnelmasta.
Lakatkaa koko ajan vatvomasta, ahdistaako ja miltä tuntuu ja koettakaa löytää jotain positiivista asioista. Ei sitä kukaan ennenkään ole jatkuvalla syötöllä ollut onnellinen mutta asioita tehtiin, koska niin piti tehdä eikä kukaan miettinyt, viihdynkö ja olenko nyt onnellinen. Annatte lapsillenne todella itsekkään kuvan ihmissuhteiden hoidosta.
Joskus sen oman navan yli kurkottaminen on vaikeaa mutta hemmetin palkitsevaa. Mitä jos ihan kerran voisi miettiä, että mitäköhän ne lapset haluavat? Kenen mukaan mennään, jos sinä koet olosi epämukavaksi kun menet ja lapset kokevat, jos et mene.
jos hän ei tahtoisi lähteä vanhempieni luo, jäisimme kaikki kotiin.
Jos on elänyt ilman sukujouluja, ja nyt on mahdollisuus osallistua sellaiseen ja katsoa lasten iloa sukulaistensa kanssa, niin lähtisin viivana.
Ei ole miehen sukulaisten vika, jos ap:lla ei ole ollut sukujoulua...
ei välttämättä ajattele hirveän selkeästi
leffoja. Hanki mielisuklaatasi ja jotain suolaista herkkuasi. Osta hyvää viiniä. Polta kynttilöitä. NAUTI joulun rauhasta!
Siis aikuisen ihmisen!
Voit toki viettää joulun yksin jos se nyt tekee sinut onnelliseksi.
Eikö lapsesi ihmettele mikä äitiä vaivaa vai eikö sinua kiinnosta kuin oma "ulkopuolisuus"?
Vielä on aikaa ennen joulua hoitaa itsesi kuntoon jos vain haluat!
Miksi miehesi vie lapset anoppilaan eli miksi ette vietä omaa kotijoulua?
Vai etkö jaksa miehesi kanssa laittaa sitäkään?
Joulu on kuitenkin lasten juhla ja sitä ei saa pilata!
Jos jäät nyt kotiin ja käperryt itseesi, kynnys lähteä seuraavan kerran on vielä korkeampi ja masennus taas askeleen lähempänä.
Olisiko käynti lääkärillä paikallaan, jos kerran tunnistat jälleen masennuksen oireiden palanneen. Älä vain ole, vaan tee jotakin, tuskin haluat elää siinä masennuksen paskassa enää uudestaan! Se invalidisoi sinut pahimmillaan vuosiksi.
Olette perhe ja kuulut perheeseen ja sukuun, ja sinulla on siis myös oma perhe!
nyt ryhtiä nainen, nyt olet saanut sen mikä sulta on uupunut niin nauti hyvä ihminen!!!!!
Miksi ette vietä perhejoulua omassa kodissanne?
Ei aina tarvitse lähteä rynnimään kylään. Meillä vietetty muutama joulu ihan kotosalla ryysimättä minnekään. Parempia jouluja ne ovat olleet.
Mene mukaan, saat muuten todella oudon vaikutelman aikaan itsestäsi muissa. Ja ihan syystä. Et voi noin toimia.
Miksi miehesi vie lapset anoppilaan eli miksi ette vietä omaa kotijoulua?
Vai etkö jaksa miehesi kanssa laittaa sitäkään?
Joulu on kuitenkin lasten juhla ja sitä ei saa pilata!
Musta taas ap:n päätös on oikea vaikka varmasti raskas. Lapset ansaitsevan oikean ja onnelllisen joulun, edes yhdeksi illaksi siellä anoppilassa isän serkkujen, isovanhempien, setien ja tätien kanssa iloisesti ja nauraen. Vaikka et sitä itse jaksa olet todella vahva kun annat lastesi kokea sen, etkä mustasukkaisuuttasi kiellä heiltä joulua vaikka et sellaista itse jaksakaan valmistaa.
Oma rauha ja lepo tekee varmasti hyvää sinulle, mutta kannustan sinua kumminkin menemään lääkäriin ja saamaan lääkityksen kuntoon mahdollisimman pikaisesti. Masennuksesi vaikuttaa itsesi lisäksi perheeseesi varsinkin lapsiisi.
Vaikka vaatii vähän tsemppaamista, niin entistä surkeammaksi tulet tuntemaan itsesi, kun lapsesi ja miehesi viettävät muualla joulua ja sinä olet kotona yksin ja sellainen se vasta masennusta ruokkii. Nyt vähän ryhtiä, hymyilet vähän, otat uuden asenteen ja lähdet mukaan. Vaikka sitä lasten iloa katsomaan, unohda nyt itsesi kokonaan.