Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Paljonko teidän miehillä on omia menoja? Valitanko turhasta?
05.12.2012 |
Mua nyppii noi miehen menot. Taas piti lähteä tänään jonnekin kaverin kanssa hoitamaan jotain tuiki tärkeää asiaa. Viikonloppuna oli mökkireissulla.
Niin ja tänään iltapäivällä keitti mulle teetä, tyhjensi tiskikoneen ja siivoili tossa jotain. Ajattelin heti että jaaha, hyvittää etukäteen taas menemisiään.
Tänään sanoi iltapäivällä että lähtee ulos eikä tiedä milloin tulee. Tuli kauhea kurkkua kuristava ahdistus, en edes tiedä miksi. Periaatteessa on sama jos menee jonnekin käymään, mutta silti tuntuu, että jään kakkoseksi näissä sen menoissa. Viimeksi on joskus syksyllä käyty ulkona syömässä.
Tuntuu tyhmältä valittaa että mitä sä taas menet, kun itse olen ihan mielelläni lasten kanssa tänäänkin kotona ja miehellä ei ois täällä mitään virkaa, mutta tiiättekö jotenkin vaan vituttaa. Vai onko se nyt sitä etten itse pääse minnekään, kun olen lasten kanssa kotona.
Olipas sekava, mutta sain systeemistäni nyt päästettyä ulos, että vituttaa toi miehen tuleminen ja meneminen ja kellään muulla ei taatusti ole tällaista hyppääjää. Ja joo ei ole kenenkään naisen kanssa, siitä nyt ei ole kysymys.
Kommentit (23)
tuntuu kuin hotellia pyörittäisi kun ei töiden lisäksi käy kuin suunnilleen nukkumassa ja syömässä joinain pävinä :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei jaksa sen enempää käydä, kun tekee niin paljon töitä. Itse käyn vähän enemmän. Pääasiassa tehdään asioita koko perheen voimin.
ettet ole miehellesi tärkeä. Ja ihan aiheesta koet niin. Olet listalla viimeisenä ja mies olettaa sinun joka tapauksessa olevan kotona lasten kanssa. Kaipaat mieheltäsi huomiota ja seuraa. Sehän kuuluu parisuhteeseen.
Mun miehellä on tosi vähän menoja vapaa-aikana, mutta voi olla poissaoleva, vaikka olisikin paikalla. Kyse ei ole siitä kuinka paljon aikaa minuutteina tai tunteina viettää yhdessä, vaan siitä huomioiko toista ja onko toiselle läsnä. Jos on tunne, että on itse miehen listalla viimeinen, on se merkki siitä, että pitäis vähän jutella tilanteesta.
menenkin aina kun lapset ovat isällään eli joka toinen vloppu on mahdollisuus tehdä mitä lystään. kyse olikin siitä, että miehellä on arkisin menoja yllin kyllin ja itse olen lähinnä kotona lasten kanssa.
mutta kiitos asiallisesta viestistäsi kuitenkin.
ap
meillä ei kumpikaan vietä kuin harvakseltaan kavereidensa kanssa, kahdestaankin vain harvoin.
Mutta miehellä menee aikaa harrastuksissaan 2-3 krt viikossa, mulla 1-2 krt viikossa, eli aika balanssissa ollaan, ainakaan kummallakaan ei ole aihetta skitsoilla.
Näin loppuvuodesta on enemmän menoja, kun on pikkujouluja töiden, harrastusten kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ettet ole miehellesi tärkeä. Ja ihan aiheesta koet niin. Olet listalla viimeisenä ja mies olettaa sinun joka tapauksessa olevan kotona lasten kanssa. Kaipaat mieheltäsi huomiota ja seuraa. Sehän kuuluu parisuhteeseen.
Mun miehellä on tosi vähän menoja vapaa-aikana, mutta voi olla poissaoleva, vaikka olisikin paikalla. Kyse ei ole siitä kuinka paljon aikaa minuutteina tai tunteina viettää yhdessä, vaan siitä huomioiko toista ja onko toiselle läsnä. Jos on tunne, että on itse miehen listalla viimeinen, on se merkki siitä, että pitäis vähän jutella tilanteesta.
Ja olen sanonut miehelleni, että tunnen olevani hänelle kakkonen, mutta hän ei joko oikeasti ymmärrä tai ei halua ymmärtää. Ihmettelee aina, että miksi niin kuvittelen ja hänellä nyt vaan on pakollisia menoja ja hän ei jaksa istua kotona.
Nyt kun itse kuuntelen itseäni, niin tajuan ettei asia tosiaan valittamalla parane, vaan olen tosiaan miehelle ikuinen kakkonen ja ehkä hän voisi pitää majaa jossain muuallakin..
Viihteellä käy kerran kahdessa vuodessa. Liikuntaa harrastaa mutta sitäkin usein sillä ajala kun itse olen töissä. Eli iltaisin ollaan useimmiten kotosalla tai viemässä lapsia harkkoihin. Ei ikinä käy missään niin että lähtee epämääräisesti jonnekin ja tulee joskus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että käytte läpi jokaiseen suhteeseen jossain vaiheessa aktivoituvaa läheisyys-erillisyys -teemaa. Missä määrin olemme "me" ja missä määrin itsenäisiä ihmisiä. Tämä vaihe on välttämätön kumppanuuden kasvamisessa. Suosittelen perehtymään aiheeseen ja käymään tätä tosiaan läpi, terveellisenä ilmiönä jossa on mahdollisuudet hyvään ja pahaan, mutta joka on välttämätön suhteen kannalta.
Nopealla googlailulla tässä yksi artikkeli aiheesta
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_l…
Silloinkin kyseessä yleensä yksi ilta.
Muuten miehen "omat" menot on hengaaminen n.5kertaa viikossa pojan lätkätreeneissä/peleissä/turnauksissa muiden isien kanssa. On siis säännöllinen ja tiheästi toistuva oma aika hänelle. Mä olen sitten muiden lasten kanssa sillä aikaa.
Mun oma aika on lenkit ja kerran/pari vuodessa shoppailu kavereiden kanssa. Ulkona ilman miestä käyn ehkä kerran vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kyllä otti aivoon silloin kun lapset oli pieniä.
En olisi itse halunnut just välttämättä minnekään lähteä, mutta olisin halunnut miehen seuraksi, perheenä olemista, apua lasten kanssa. Sillä oli vaan niin paljon menoja ja jokaiseen menoon niin hyvä syy ja kuka milloinkin tarvitsi apua, miesten mökkiviikonloput, ilta- ja viikonlopputöiden lisäksi. Olisikohan mies ollut kotona 4-5 iltaa/kk, en tiedä miten jaksoin mutta näköjään jotenkin se luonnistui kuin ajattelin että huomenna se on sit meidän kanssa..ei ku jotain tärkeetä menoo taas. Sillee meni vuosia.
Nyt se on rauhoittunut ja työt vaihtuneet päivätöiksi ja useammin kotona, mutta noita menoja edelleen piisaa. En tiedä, olen vain jotenkin - en nyt sano vieraantunut- mutta en kaipaa enää miehen seuraa, se on vähän sama, olen oppinut olemaan ilmankin. Ihan kiva kun on kotona, ihan kiva kun on muualla, tehdään lasten kanssa mitä tehdään, mies tulee mukana jos tulee.
Mies jäi itse vähän ulkopuolelle?
mutta töiden takia on muutaman kerran kuussa poissa iltaisin ja muutaman kerran kuussa viikonloppuisin.
Nyt tänä vuonna on ollut menoja jopa niin paljon, että oli keväällä muuttoapuna ja nyt parin viikon sisään kaksissa pikkujouluissa.
Itselläni on omia menoja ehkä 6 kertaa vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja molemmat olemme vielä vuorotöissä, joten yhteistä aikaa ei aina ole ollenkaan. Meille kuitenkin riittävästi.
että käytte läpi jokaiseen suhteeseen jossain vaiheessa aktivoituvaa läheisyys-erillisyys -teemaa. Missä määrin olemme "me" ja missä määrin itsenäisiä ihmisiä. Tämä vaihe on välttämätön kumppanuuden kasvamisessa. Suosittelen perehtymään aiheeseen ja käymään tätä tosiaan läpi, terveellisenä ilmiönä jossa on mahdollisuudet hyvään ja pahaan, mutta joka on välttämätön suhteen kannalta.
Nopealla googlailulla tässä yksi artikkeli aiheesta
<a href="http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_l…" alt="http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_l…">http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_l…;
Tostakin varmasti voi olla kysymys, koska ollaan oltu vasta pari vuotta yhdessä.
Ihan hyvä kommentti, tuli heti parempi mieli :) Kiitos sulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotenkin niin nyt kävi ahistamaan, että soitin äidilleni, lapset menevät nyt sitten mummille yökylään ja lähden itse kavereiden kanssa vähän hoilaamaan karaokea ja viettämään pikkujouluja.
Jotenkin helpottaa omaa oloa, kun ei tarvitse täällä märehtiä ja pieni happihyppy nyt jeesaa aina :)
että sanoo menevänsä jonnekin eikä tiedä koska tulee. Kun kuitenkin olette parisuhteessa ja asutte yhdessä, niin kyllä menot pitäisi sopia jotenkin vähän tarkemmin. Voitko sinä sanoa samoin miehellesi?
hänelle, että lähden kanssa ulos. pus pus. en tiedä millon tulen.
joo laitoin just viestin miehen tyyliin
hänelle, että lähden kanssa ulos. pus pus. en tiedä millon tulen.
Hahaa, loistavaa! :) Olen itse mies, ja parisuhteessa ja avioliitossa tässä nyt yli kymmenen vuotta, eikä minulle tulisi mieleenkään lähteä noin vain, kuten miehesi tekee.
Okei, meillä ei ole lapsia, ehkä se selittää. Mutta jos kerran kuukaudessakin lähden niin tulee huono omatunto (vaimoni on tähän syytön, ei painosta eikä mitään tai paasaa), mutta mielummin kotona olen rakkaani kanssa.
Toivon vain että teidän hommanne ei mene siihen että piikittelette noilla "moro mä meen nyt katellaan huomenna" kovin pitkään, ja lopulta suhde vain kuolee pois molemminpuolisen kostamisen ja katkeruuden myötä. Teilläkin on niin nuori suhde, että se on helposti hauras. Ja molemmilla on vielä tavallaan se ihastumisvaihe päällä. Ei liene arki tullut vielä vastaan.
Ehdittekö yhtään elää tavallista arkea ilman lapsia ja ilman ruusun terälehtiä? Jos nyt jo muksuja, ja pari vuotta yhdessä, niin ei siihen ole kauaa jäänyt aikaa ns. normaalin arjen pyörittämiseen ennen lapsia.
Noh, kaikkea hyvää joka tapauksessa teille, ja toivon että hommat sutjaantuisivat.
Meillä oli omat menot silloin ennen lapsia, mentiin myös paljon yhdessä. Mulla jäi omat menot, kun muksuja tuli. Ei mua kukaan ole pakottanut jäämään kotiin, mä viihdyn kotona. Mä nautin.
Luonnollisesti yhteiset menot väheni, sitten ne loppui kokonaan.. nyt mennään vaan perheenä. On meillä yhteisiä juttuja kotona vielä. Jos välillä johonkin innostun lähtemään, niin ei mitään ongelmaa, mies on lasten kanssa kyllä.
Hyvä mies, tekee kotitöitä ja touhuaa muksujen kanssa.
Menon lähestyessä alkaa ns. ylimääräinen touhuaminen. Se tekee rästiin jääneitä juttuja.. Nyt meillä onkin vitsi jo, että sen pitäisi vielä ikkunat pestä ennen kuin lähtee.
Mä en sinänsä näe mitään syytä, miksi mun pitäisi ns. kieltää miehen menot. Ollaan asiasta keskusteltu ja hän satunnaisesti aina vähentää menojaan ja sitten ne taas lisääntyy..
Hän on sosiaalisempi kuin mä ja hänen päänsä ei kestä samoja seiniä useita päiviä (lomalla sen näkee parhaiten), ehkei ihmisiäkään.
Kesällä kävi peräti niin, että miehen yksi kaveri pahoitteli, kun on vienyt miestäni niin paljon. "sehän vissiin tapaa mua enemmän kuin sua?" NIINPÄ!
En mä tarvii, että mua päivittäin pitää sohvalla kädestä pitää, mutta jotain! Hyvä keskustelun aihe, kun en tiedä mitä haluan edes.
Eilen töiden jälkeen piti lähteä harrastusautoa korjaamaan, tänään lähti kaverin kanssa hakemaan jotakin härveliä, jonka kaveri olisi ihan hyvin voinut hakea itse. pejantaina lähtee pidemmältä katsomaan toiselle kaverille autoa. siis monen tunnin reissu. maanantaita en muista.
viikonloppuna meillä molemmilla on yksi ilta vapaa ja saa tehdä mitä haluaa. minulla ei ole kavereita tällä paikkakunnalla eli olen useinmiten myös oman vapaailtani kotona.
Alue: Aihe vapaa
kerran kahdessa viikossa ja on siihen tyytyväinen, minulla on samoin. Ei harrasta kodin ulkopuolella, mutta joskus käy lisäksi leffassa tai työporukan kanssa jossakin, keskimäärin ehkä 2 x kk.