Missä vaiheessa jolukin on muuttunut "tilauslahja"juhlaksi?
Kummilapsilta tulee tarkkaspeksi, omat lapset tekee listoja ( joista ei tosiaankaan saa kuin 1-2lelua) jne
Aikuiset suuttuu toisilleen kun lahjat on vääriä jne. Eikö lahja ole enää lahja? Jotain mitä ANTAJA valistee ja haluaa antaa lahjan saajalle?
Kommentit (9)
Varmaan samassa vaiheessa kun joulun vietosta suvun kesken tuli pakkokyläilyä ja anopin lahjoista kiusantekoa. Mielenterveystoimistot kiittävät..
Me käymme joulun viettohon
Me käymme joulun viettohon taas kuusin, kynttilöin.
Puun vihreen oksat kiedomme me hopein, kultavöin,
vaan muistammeko lapsen sen,
mi taivaisen tuo kirkkauden?
Me käymme joulun viettohon niin maisin miettehin,
nuo rikkaan täyttää aatokset, ja mielen köyhänkin:
Suun ruoka, juoma, meno muu.
Laps' hankeen hukkuu, unhoittuu.
Turhuuden turhuus kaikki on,
niin turhaa touhu tää;
me kylmin käymme sydämin,
laps' sivuun vain jos jää.
Me lahjat jaamme runsahat,
Laps'- tyhjät kätes ihanat.
Oi ystävät, jos myöskin me
kuin tietäjämme nuo
veisimme kullan, mirhamin tuon rakkaan lapsen luo,
niin meille joulu maallinen ois alku joulun taivaisen.
en tunne mitään antamisen iloa, kun lahjan saaja käskee mua ostamaan jotain tiettyä. Monesti jää lahja ostamatta kun idea menee pilalle.
Tuntuisi törkeältä jos kummilapsen vanhemmat ilmottaisivat mitä pitää antaa.
Se on ihan eri asia jos kummi erikseen kysyy toiveita, ja tuolloinkin on toki kohteliasta kertoa useampi vaihtoehto isolla hintahaarukalla, jotta kummi voi itse päättää paljonko panostaa.
aina kiitän, paitsi kun on kyseessä oma äitini. Mun äiti ostaa vain ja ainoastaan hinnan mukaan ja olen sanonut monta kertaa älä osta mitään.
Nyt olen keksinyt loistavan tavan, sanon lapset tarvitsevat uuden pipon ja täällä on ystävämyynti ensi viikonloppuna. Käykö jos annat 5 euroa per lapsi ja pakkaan pakettiin ?
tämä toimii harvoin mutta nyt taas äitini oli ostanut lapsille kirpparilta kaikkea ihan hölmöä, esim todella kulahtaneen essun, vaikka lapsilla on kauniit marimekon essut, äidillä on jopa kuva tilanteesta kun lapsilla on essut päällä ja toiselle oli ostettu vielä kulahtaneempi rusetti. Ja sama juttu, paljon siistimpi rusetti on kaapissa. Äiti tietenki loukkaantuu, vaikka sanon hei, älä osta asioita joita meillä on. Ei rusettia tai essua tule pidettyä edes joka kuukausi, turhaa niitä 2 on, kun yhdelläkin pärjää.
Mulla on n 20 ihmistä, joiden kanssa vaihdetaan lahjaksi ihan vaan perinteen vuoksi ja voin sanoa että heistä n 15 antaa ihan mitä vaan. Huomataan että Lidlissä on kynttilöitä tarjouksessa, ostettaan niitä 20 ja annetaan ystäville. Itse pyrin antamaan henkilökohtaisen lahjan, eli olen ajatellut ihmistä sen hankkiessaan.
Kummilapsien toiveita en ole myöskään toteuttanut, sillä kaikkien kummilapsien vanhemmat ovat hyväpalkkaisissa töissä ja heillä on itselläkin varaa hankkia mitä haluavat.
Annan mihin minulla on itsellä varaa. Usein pyynnöt ovat kalliimpia mitä annan omille lapsillenikaan.
he tietävät ettei se ole mikään tilauslista. 10 listatusta saavat ehkä 3.
Ja siis huom. lista esitetään vain vanhemmille. Kummeilta tms. ei kerjätä erikseen mitään.
Se on ihan eri asia jos kummi erikseen kysyy toiveita, ja tuolloinkin on toki kohteliasta kertoa useampi vaihtoehto isolla hintahaarukalla, jotta kummi voi itse päättää paljonko panostaa.
Minusta on mukava kysyä toiveita/ kiinnostuksen kohteita ettei menisi ihan metsään mutta kun tuli yksi toive ja sitä ei edes myydä omalla paikkakunnallamme vaan joudun ajamaan 50km lahjanhakuun :( Kiukuttaa mutten halua aiheuttaa pettymystä
Suurimmat yllätykset on nykyään firmalahjat kaikki muut on etukäteen tilattu. Ihan älytontä
itsekäs. Mutta varmasti se jonkinverran on ajan henki, että mikään ei riitä, mihinkään ei olla tyytyväisiä:(