Onko joulu kaiken sen ostamisen ja laittamisen veroinen?

Jos ei olisi lapsia, en tekisi yhtään mitään joulun eteen. Ei vain kiinnosta.



Ja ei, minä en kuulu niihin stressaajiin vaan päinvastoin. Ensi viikon perjantaina menen ruokaostoksille ja teen viikonlopun aikana osan ruuista valmiiksi (joita ei ole paljoa, ainakaan kun vertaa monen muun ruokatarjontaan). Ehdin jouluaattona katsella lastenohjelmia aamulla ja aamupäivällä oikein hyvin =)

mulle se ei ole parissa päivässä ohi. vaan aloitetaan jo ekasta adventista ja kestää sinne Nuutin päivään.



Eikä kuuluta edes kirkkoon. Enkä ole edes kotoilija, vaan tykkään joulusta.



Pientä koristelua ja leipomisen puuhastelua. Itsenäisyyspäivänä syödään ns. harjoittelulounas jouluun. Uusia makuja, kuka hyväksyy mitäkin niin sen mukana tehdään.



Joulu ei ole pelkästään joulun pyhät, vaan reilu kuukausi.



Enkä mä lähetä joulukorttejakaan joka vuosi. Mennään fiiliksen mukaan näissä asioissa, koska joulu on ihana, lämpöinen ja pehmoinen juttu, jossa on monta tuoksuvaa ja maistuvaa asiaa. ILMAN STRESSIÄ!

Meillä lapselle on tärkeintä että saa lahjoja ja saa leikkiä vanhempien kanssa, ja että saa jotain herkkuja. Siksi ei kannata tehdä kinkkua eikä laatikkoja, niitä ei lapsi osaa arvostaa. Me vanhemmatkin syömme mielummin jotain muuta. Ei jaksa hössöttää turhaan ruoista, sillä parissa päivässä ei jaksa syödä sen enempää kuin tavallisestikaan, joten aika pieni määrä riittää. Jotain hyvää laitamme kuitenkin, kalaa todennäköisesti. Panostetaan enemmän yhdessäoloon kuin keittoöaskareisiin, ja vaikka käydään hiihtämässä.

On kyllä liian nopeesti ohi...mutta tykkään laittaa sitä enkä ota kauheesti stressiäkään. Kuusen laitto ja kattauksen suunnittelu on kivaa. Miehen kanssa suunnitellaan yhdessä menu, josta mies tekee suurimman osan. Itse keskityn enemmän siivoamiseen ja koristeluun. Eli on se sen arvoista.

Mutta jos et jaksa tai halua, niin miksi laittaa mitään?



Ihan ilman stressiä olen minäkin pikkuhiljaa kuukauden ajan lastenhoidon ja töiden lomassa tehnyt meidän joulua. Tulee muuten paras joulu ikinä! =))

Se on se ASENNE, mikä sen oikean joulun tekee!

Rakastan joulua, vaikka tänä vuonna kaikki jäikin vähän viime tinkaan.



Lahjojen tekoa ja ostoa, koristeiden laittoa, joulumusiikin kuuntelua, hyvää ruokaa ja ennen kaikkea yhdessäoloa. :)

Veroinen tarkoittaa olla samanlainen kuin.

siitä paljonko ostaa ja laittaa. Kukin tarpeidensa ja resurssiensa mukaan.

Ei tietenkään kannata reuhtoa itseään puolikuoliaaksi.

Minä ajattelen esim. joulusiivot niin, että jos sitten vähän pidempään pysyisi vähän siistimpänä, ei nykyään paljon jaksa siivoilla, kunhan pakolliset tekee, se joulu sitten ehkä kannustaa ja inspiroi siivoamaan vähän paremmin.

Ostamisesta yritän aina päästä eroon, mutta kun se on niin kivaa, niin aina jouluna huomaan että minkälaisen kasan sitä taas tuli lapsille ostettua. No, en muuten kyllä niin kauheasti osta kuin kirjoja, ja joskus jotain pientä.

tosin me ostetaan ja laitetaan just sen verran kun huvittaa, juoskus enemmän, joskus vähemmän.

Joulu on ihan kiva, mutta kivaa on myös se että se loppuu. En tunne suurta haikeutta kun pakkaan kiiltävän krääsän taas vuodeksi kaappiin. Joulun pois siivoaminen taitaa olla itselleni se isompi juttu. Tuntuu että saa taas happea kun tyhjentää hyllyjen päältä kynttilät ja tontut. :D



Tiedän itse juuri sen pisteen minkä verran joulun eteen kannattaa nähdä vaivaa ilman että tulee olo että turhaan hössötin. Yhtenä vuonna hössötin liikaa ja opin.

Miten niin parissa päivässä ohi? Lapsuudessani meillä vietettiin joulua perheen kesken siihen asti, kun koulu taas jatkui, eli yleensä Uudenvuodenpäivään, joskus Loppiaiseen. Vanhemmat pitivät lomaa aina välipäivät. Uudenvuodenpäivään asti syötiin jouluruokia, nautittiiin rauhalisesta yhdessäolosta ja ulkoilusta, kuunneltiin joulumusiikkia, eli samaa kuin joulunpyhinä. Joulukoristeet ja -kuusi otettiin pois vasta Nuutin päivänä.

Itse aion ottaa tavaksi tämän perinteen, kun esikoinen kasvaa.(nyt vauva) On niin ihania muistoja "pitkästä" joulusta.

Miten niin parissa päivässä ohi? Lapsuudessani meillä vietettiin joulua perheen kesken siihen asti, kun koulu taas jatkui, eli yleensä Uudenvuodenpäivään, joskus Loppiaiseen. Vanhemmat pitivät lomaa aina välipäivät. Uudenvuodenpäivään asti syötiin jouluruokia, nautittiiin rauhalisesta yhdessäolosta ja ulkoilusta, kuunneltiin joulumusiikkia, eli samaa kuin joulunpyhinä. Joulukoristeet ja -kuusi otettiin pois vasta Nuutin päivänä.

Itse aion ottaa tavaksi tämän perinteen, kun esikoinen kasvaa.(nyt vauva) On niin ihania muistoja "pitkästä" joulusta.

tosin joulukuusi pysyy siihen loppiaiseen =))