Oletko lukenut Oksasen Kun kyyhkyset katosivat?

josta ei saanut oikein mitään irti. Sitten kirja parani ja oli aivan hyvä (eikä mitenkään raskaslukuinen) loppuun saakka.



Alun huonossa jaksossa oli hirveästi käytetty esim. pluskvamperfektiä; aivan järkyttävää tekstiä.

minusta kirjanalun pitää olla vähän arvoitus että siinä on jotain ajateltavaa mikä, kuka, missä, mitä, ketä näistä pitäisi pitää sankarina ja hups loppu saa olla jotain ihan muuta, että ajateltavaa jää.

Minusta kirjat, joista ekalta sivulta tietää että nää alkaa lopussa olee sillee, on turhaan kirjoitettuja.

Vaikuttaa aika tylsältä valitettavasti. Edgareista en osaa sanoa.

ap

Edgar on sama ja vaimokin on sama, Judit. Kai huomasit, että kun Partsista alettiin puhua niin aikaa oli kulunut yli 20v? Edgar oli Edgar 1940-luvulla ja Partsista puhutaan 60-luvulla.

kun Parts tutkii päiväkirjoja ja kirjoittaa omaa tekstiään, on Juudit? Ei pitäisi lukea vain nukkumaan mennessä :) Mikä oli Edgarin alkup. sukunimi? Hän oli Eggert Furst, kun mielsiteli natseja, eikö vain?

-ap

Edgar on sama ja vaimokin on sama, Judit. Kai huomasit, että kun Partsista alettiin puhua niin aikaa oli kulunut yli 20v? Edgar oli Edgar 1940-luvulla ja Partsista puhutaan 60-luvulla.

kun Parts tutkii päiväkirjoja ja kirjoittaa omaa tekstiään, on Juudit? Ei pitäisi lukea vain nukkumaan mennessä :) Mikä oli Edgarin alkup. sukunimi? Hän oli Eggert Furst, kun mielsiteli natseja, eikö vain?

-ap

Edgar on sama ja vaimokin on sama, Judit. Kai huomasit, että kun Partsista alettiin puhua niin aikaa oli kulunut yli 20v? Edgar oli Edgar 1940-luvulla ja Partsista puhutaan 60-luvulla.

Furst oli silloin 40-luvulla kun oli sakasalaisten puolella vielä. Se serkkunsa Rolan sanoi sitä vörstiksi.

Tarvitsen lukitukihenkilön.

-ap

Erittäin hieno kirja. Vaatii kyllä tosi vankkaa keskittymistä, mutta palkitsee kyllä lukijansa.



Oma arvosteluni löytyy alla olevasta linkistä:



http://maissipussinmatkassa.blogspot.fi/2013/01/takinkaantoa-ja-periaat…



Niin, yksi sama henkilö tämä Edgar/Eggert, ajankohdat vaan muuttuvat. Ja Juudit on siis myös yksi ja sama. Ensin heilastelee sakemannin kanssa, loppujen lopuksi alkoholisoituu Edgarin vaimona.

Puolivälissä, enkä malttaisi lopettaa hetkeksikään.



Mulla on muuten kirjassa Sofin omistuskirjoitus mulle. Se tekee mut iloiseksi. Tosi voimakas ja sotkuinen käsiala.

en oikein ymmärrä, miten romaanikirja voi olla todella hyvä, jos se vaatii ankaraa keskittymistä- siis tämän olen lukenut lehtiarvosteluistakin. Ei Puhdistuksen kohdalla puhuttu mitään siitä että teos avautuu kyllä kun vaan jaksaa keskittyä vaan se vain oli niin kiinnostava. En ole siis lukenut kumpaakaan, mutta jaksaisitteko ihan oikeasti lukea tämän kkk:n jos se olisi jonkun nobodyn kirjoittama?

kirja ei vaadi mitenkään erityisen ankaraa keskittymistä, en ymmärrä miksi se on saanut niin "vaikean" maineen.



Jokainen sana ja lause pitää tosin lukea, tätä tekstiä ei voi harppoa. Mutta en minä muissakaan kirjoissa harpo vaan luen ajatuksella.



Itseeni teki valtavan vaikutuksen, melkein tuli uniinkin. Suosittelen kaikille, älkää uskoko niitä pelottelijoita, joiden mukaan kirja vaatisi "ankaraa keskittymistä"! Varsinkin kirjan loppuratkaisu todellakin palkitsee.

En minäkään joutunut keskittymään, ihan samalla pystyin lukemaan kun nelivuotias tyttöni pyöri ympärillä ja häiritsi sujuvasti lukemista. Suosittelen kyllä kirjaa, todella mielenkiintoinen ja sujuvasanainen, avaa myös näkökulmaa Viron lähihistoriaan (itselleni ainakin melko tuntematon aihe).

Luin kirjan puolesta välistä loppuun päiväsaikaan. Yhtään ei ollut enää vaikea seurata tarinaa. Ei pitäisi lukea nukkumaan mennessä ja nukahdella aina puolen sivun jälkeen :) Mutta olipa karu tarina.



-ap